Riidan aikana mies haluaa loukata mahdollisimman paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli eksä, joka teki sanaa. Hänellä oli kuulemma oikeus tuulettaa tunteitaan.

Hän tykkäsi riitelemisestä, oikein lietsoi riitaa haukkumalla ja jos ja kun paksu nahkani kesti, hän alkoi tonkia kaikki menneetkin asiat, joista hän koskaan oli pahastunut.

Jossain vaiheessa sanoin, että jos hän aikoo kerätä kaunaa samaan tahtiin koko parisuhteen ajan, niin suhde ei tule sitä kestämään. Pitäisi pystyä ratkaisemaan käsillä olevat ongelmat yhdessä, ei paiskata toista junan alle aina kun itsellä on paha mieli. Mutta käytännössähän se meni aina niin, että jos tuli ongelma, niin sen oikean ongelman lisäksi piti ratkaista kaikki vuosien aikana koetut haasteet uudelleen, ja lisäksi sain aina kuulla olevani hullu ja mielisairas. Kun mies sai pahan olon sydämeltään, nii hänestä tuli jälleen iloinen oma itsensä. Sitten hän syyllisti minua vielä siitäkin, kun olin apea ja sulkeutunut haukkumisen jälkeen, kuulemma se oli mykkäkoulua, kun en muuttunut haukkujen jälkeen heti iloiseksi :D

Varoittelin muistaakseni puoli vuotta, että en jaksa, ja erohan siitä tuli. Hän oli vaan oppinut kotoaan sen tunteiden tuulettamisen mallin, jossa sammakoita päästellään suusta ja sen jälkeen leikitään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Mieheni myös olettaa, että palaudun riidan jälkeen heti ennalleen. Sanoo, että riita on nyt ohi ja voit lopettaa turhasta märehtimisen ja huomenna on hyvä päivä. Hänen sanomisiaan on kuulema turha vatvoa enää mielessään. Jos sanon etten voi noin vaan unohtaa ja jatkaa iloisena, niin sitten ottaa erokortin esiin. Muutenkin aina se on ero, minkä ottaa puheeksi. En enää tule hänelle kertomaan jos joku asia painaa mieltä, koska vastaus on aina että täytyy sitten erota. Mies joka painottaa, että kaikesta täytyy keskustella, vetää heti eron esille. Ja exät, kuinka he tekivät niin tai näin. Heihin tykkää minua vertailla riidan aikana. Seuraavana päivänä sanoo, että ei ole vertaillut vaan kuvittelen ja käännän hänen sanojaan. Ap

Lähisuhdeväkivaltatyön ammattilaisena kerron että sinulle tehdään väkivaltaa. Lopeta suhde. Aloita nyt heti eron suunnittelu. Tuo ei tule muuttumaan paremmaksi eikä sinun tarvitse sitä jäädä odottelemaan enää hetkeksikään. Tuollainen väkivaltainen toiminta ei ole normaalia eikä sitä voi perustella yhtään millään, ei lapsuuden perheellä, riidalla, stressillä, tunteilla, ei yhtään millään. Tiedä, että kaikki väkivalta mitä hän on jo tehnyt ei liity sinuun mitenkään. Hänen puheensa eivät ole totta. Maailmassa on myös hyviä miehiä ja sinä voit halutessasi sellaisen kanssa muodostaa parisuhteen, mutta vain jos eroat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeelle.

Voin sanoa että minä oon samanlainen kun väittämäsi henkilö riidellessä.

Taitava oon keräämään joka pienenkin asian matkavarrella. Sitte kun vähästäkin riidellään, riideltiin, on ex nykyään. Kyllä mä sitte pommitan puukkoa selkään ja pelaan korttini niin että varmasti saan sen kyyneleen tulemaan. Ylpeä en oo, itteäni en hallitte yhtään. Heti kun riita alkaa, olkoonki syy mikä hyvänsä, aivot alkaa pelaamaan arabiaa ja ettii ne ässät, kympit ja kakkoset, millä takuuvarmasti saa vastapelurin ottamaan koko pinon paskaa käteensä. Myhäilen ja voitan.

Kirjotan tämän kaiken vilpittömästi omasta itsestäni. Oon täys paska, tiedän sen, osaan miellyttää mutta, voi kun se tuleva/oleva tietäis mitä se on ku myrskyn nostaa vesilasiin. Oon pilannu tietoisesti monen naisen elämän olemalla oma itseni, sitä tilanteen tullen käy kun voimalaitoksen turbiini ravihevosen laput silmillä, viisveisaten mitä toinen ajattelee, kunhan saa sen olon kurjaksi. Se voiton tunne ikävä kyllä kestää vaan hetken aikaa kunnes alkaa morkkis ja vitutus. Sanoinko mä tosiaan noin, olinko mä nyt niin saatanan hyvä. Joo, olin, voitin aina, kunhan paska olo ja kyyneleet tulee..

Olen vilpittömästi pahoillani jos exäni mut tästä tunnistaa. Olisin voinut olla joku muu joka sua arvostaa, ei, se oli minä. Minä joka ottaa hapen sun keuhkoista pikkuhiljaa.

Sori vuodatus, avatkaa naiset silmänne ettei käy niinkun mun rakkaalle eksälle❤️❤️❤️

Oletko 15-v? Selvästi otsalohkon kehitys kesken.

Sanoo joku lihamureke?

Ei, oon kyllä ongelmani hyväksyny mies 45vuotias. Vedä porsas kierros vielä…

No ei se kyllä riitä, että itse ongelmasi hyväksyt, toiset eivät käytöstäsi, tätä rumaa tässä, hyväksy.

Huvittavinta asiassa on, että todella kuvittelet voittaneesi kun olet syytänyt älyttöntä (sanan kaikissa merkityksissä) pskaa typerästä suustasi. Voittanut!

Mitä, yhden sinua vihaavan naisen lisää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeelle.

Voin sanoa että minä oon samanlainen kun väittämäsi henkilö riidellessä.

Taitava oon keräämään joka pienenkin asian matkavarrella. Sitte kun vähästäkin riidellään, riideltiin, on ex nykyään. Kyllä mä sitte pommitan puukkoa selkään ja pelaan korttini niin että varmasti saan sen kyyneleen tulemaan. Ylpeä en oo, itteäni en hallitte yhtään. Heti kun riita alkaa, olkoonki syy mikä hyvänsä, aivot alkaa pelaamaan arabiaa ja ettii ne ässät, kympit ja kakkoset, millä takuuvarmasti saa vastapelurin ottamaan koko pinon paskaa käteensä. Myhäilen ja voitan.

Kirjotan tämän kaiken vilpittömästi omasta itsestäni. Oon täys paska, tiedän sen, osaan miellyttää mutta, voi kun se tuleva/oleva tietäis mitä se on ku myrskyn nostaa vesilasiin. Oon pilannu tietoisesti monen naisen elämän olemalla oma itseni, sitä tilanteen tullen käy kun voimalaitoksen turbiini ravihevosen laput silmillä, viisveisaten mitä toinen ajattelee, kunhan saa sen olon kurjaksi. Se voiton tunne ikävä kyllä kestää vaan hetken aikaa kunnes alkaa morkkis ja vitutus. Sanoinko mä tosiaan noin, olinko mä nyt niin saatanan hyvä. Joo, olin, voitin aina, kunhan paska olo ja kyyneleet tulee..

Olen vilpittömästi pahoillani jos exäni mut tästä tunnistaa. Olisin voinut olla joku muu joka sua arvostaa, ei, se oli minä. Minä joka ottaa hapen sun keuhkoista pikkuhiljaa.

Sori vuodatus, avatkaa naiset silmänne ettei käy niinkun mun rakkaalle eksälle❤️❤️❤️

Oletko 15-v? Selvästi otsalohkon kehitys kesken.

Sanoo joku lihamureke?

Ei, oon kyllä ongelmani hyväksyny mies 45vuotias. Vedä porsas kierros vielä…

No ei se kyllä riitä, että itse ongelmasi hyväksyt, toiset eivät käytöstäsi, tätä rumaa tässä, hyväksy.

Huvittavinta asiassa on, että todella kuvittelet voittaneesi kun olet syytänyt älyttöntä (sanan kaikissa merkityksissä) pskaa typerästä suustasi. Voittanut!

Mitä, yhden sinua vihaavan naisen lisää?

No tämä on varmaan taas se yksi, joka kuvittelee olevansa älykäs trolli.

On todella ikävää, että jonkun itsetunto ja elämä keskittyy siihen, että saa vauvapalstalla trollata ihmisiä, jotka oikeasti kertovat jostain ongelmastaan.

Mutta annetaan anteeksi, minkäs tuollainen elämälleen voi, tuskin on rahkeita sitä parannella.

Parisuhteessa pitää riidellä, mutta pitää osata riidellä kypsästi, eli riidellään siitä käsillä olevasta asiasta, vaikka kuinka tuimasti, mutta ei kaivella jotain menneitä ja hakata vyön alle tuntitolkulla tyyliin "kun sä aina..". Kuulostaa että miehesi on melko täysi kilipää joka pitää sisällään ties kuinka paljon aggressiota - ei hyvä.

Kierrätykseen tuollaiset miehet kuuluvat.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa pitää riidellä, mutta pitää osata riidellä kypsästi, eli riidellään siitä käsillä olevasta asiasta, vaikka kuinka tuimasti, mutta ei kaivella jotain menneitä ja hakata vyön alle tuntitolkulla tyyliin "kun sä aina..". Kuulostaa että miehesi on melko täysi kilipää joka pitää sisällään ties kuinka paljon aggressiota - ei hyvä.

Miksi parisuhteessa pitää riidellä? En minä riitele työkavereidenkaan kanssa, miksi riitelisin puolison kanssa? Erimielisyyksiä voi ja saa olla, mutta ei niiden selvittäminen mitään riitaa edellytä.

Eikä kyse on tunteiden tukahduttamisesta, kyse on tunteiden hallinnasta. Tunnetaitoja opetellaan jo päiväkodissa - tosin surkealla menestyksellä - mutta niiden olettaisi olevan kaikkien aikuisten osaamista.

Osaa naisetkin iskeä vyön alle jos riitelee miehen tai toisen naisen kanssa.Itse en alentuisi suhtesen en avo.en avioliton miehen kanssa joka riitele aina.Se olisi heti ero.Sillä en ole miehen kanssa asunnon tai miehen tulojen takia.Kuten moni!Etsien sitä taloudellista helpotusta. Ja todella en ole rikas!

Miehellä on myös kertoa syy siihen miksi otan hänen sanansa niin raskaasti. Se johtuu kuulema siitä, että rakastan häntä niin paljon, niin siksi jokainen sana satuttaa ja näin ei olisi jos en rakastaisi häntä niin paljon.

Olen käyttäytynyt normaalisti vaikka miehen viimeisimmät sanat on edelleen mielessä. Koitin ottaa ne puheeksi, mutta vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Viime ilkeilyjen jälkeen on ollut erittäin kiltti ja läheinen ja hellä. Olen nyt miettinyt, onko se vain jotain esitystä ja kohta taas saan kuulla mikä minussa on vikana ja miten hänen ex sitä ja tätä ja miten hän saa puhua suoraan ja miten olen vain liian herkkä. Vapaa aamu ja aikaa taas itkeä. Ap

Ei kuulosta terveeltä. Ei todellakaan. Kyllä suoraan puhuminen on ihan jotain muuta kuin henkilöön käyvää loukkaamista. Jos puhutaan suoraan niin silloin pitäydytään riidan aiheessa eikä tuoda toisen personaa ja henkilöä siihen. Lisäksi kuulostaa siltä hän koittaa mitätöidä sun tunnereaktiot ikään kuin sulla ei olisi syytä tai oikeutta olla loukkaantunut. Noi on helkkarin hyviä syitä päättää suhde. 

Ehkäpä paras keino selvittää, onko kyseessä "tunnelukko", tai rumasti sanoen persoonallisuushäiriö on; muutuuko mikään?

Terve mieli pystyy muuttumaan, lukittunut ei, vaan kaikki jatkuu aina vaan samanlaisena.

T: kokemusta on

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta terveeltä. Ei todellakaan. Kyllä suoraan puhuminen on ihan jotain muuta kuin henkilöön käyvää loukkaamista. Jos puhutaan suoraan niin silloin pitäydytään riidan aiheessa eikä tuoda toisen personaa ja henkilöä siihen. Lisäksi kuulostaa siltä hän koittaa mitätöidä sun tunnereaktiot ikään kuin sulla ei olisi syytä tai oikeutta olla loukkaantunut. Noi on helkkarin hyviä syitä päättää suhde. 

Juuri noin! Tuntuu siltä että se mitä tunnen on turhaa ja se mitä ajattelen on väärin. Jos loukkaannun, loukkaannun turhasta ja olemattomasta. Siihen päälle vielä lisätään kuinka exällä oli oikeita ongelmia. Jokainen riita on ainoastaan minun syy tai ainakin sen käännetään olevan niin. Kaikkeen vedetään ex mukaan ja myös minun käsketään painua exäni luokse jatkuvasti, vaikka en todellakaan exääni takaisin halua. Suhteen alussa haukkui oman "juopon" exänsä maanrakoon, nyt tuntuu siltä että minun pitäisi ottaa hänestä mallia joissain asioissa. Kerran kertoi exänsä yhdestä luonteenpiirteestä riidan aikana ihaillen, miten kiva tapa hänellä oli. Myöhemmin päivien päästä hän otti vahingossa puheeksi saman tavan ja sanoi miten ärsyttävä piirre se hänen exässään oli. Sanoin, että viimeksihän sanoit miten tykkäsit siitä tavasta. Totesi että ei kun keksin vain sen silloin ärsyttääkseni. Ap

Ainoa toimiva neuvo on: ap, jätä se sika!