Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoli vilkkaan pojan koulunkäynnistä
17.08.2015 |
Minulla on 3. luokan aloittanut, iloinen poika. Kouluaika on ollut haastavaa, koska poika reagoi toisten ärsykkeisiin isossa ryhmässä. Wilma on ikään kuin rikosrekisteri. Viime vuonna ei ollut yhtään kouluviikkoa, etteikö olisi negatiivista merkintää. Milloin on juostu käytävällä, milloin ei keskittytä tehtäviin ja joskus on tapeltu välitunnilla. Jos luokkakaveri haukkuu, hän käy kuulemma heti käsiksi, hermo ei kestä yhtään naljailua. Olemme käyneet keskusteluja opettajan kanssa, ensimmäisellä luokalla jopa terveydenhoitaja tutki, kuuleeko ja näkeekö poika hyvin yms. ADHD-tutkimus tehtiin jo pari vuotta sitten, ei ole ainakaan sitä, ja kun pitää tehdä kirjallisia tehtäviä yksin, jalka vipattaa ja lapsi voi naputella tai hyräillä, mutta tehtävien teko onnistuu hyvin. Kotona saa läksyt tehtyä, mutta koulussa keskittyminen vaikeaa. Minulla on ennen jokaista koulupäivää pala kurkussa. Miten päivä sujuu ja mitä nyt on hölmöilty. Kotoa lähtiessään poika muistaa, että pitää olla nätisti ja keskittyä opetukseen, mutta heti koulun pihalla se unohtuu. Mitä voi tehdä? En haluaisi, että hän saa aina vain moitetta! Viime keväänä hän sanoi olevansa tyhmä, kun tulee aina Wilmaan merkintä. Onko muita? Mitä tilanteessa voi tehdä? Pienryhmää ei suositeltu, koska siellä on kaikilla muilla oppimisessa viivästyneisyyttä, ja poikani on suoriutunut esim. kokeista ihan ok. Pienryhmässä turhautuisi.
Kommentit (103)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:12"]
Pojalle tehtiin testausta (psykoterapeutti). Hänen mielestään ei ollut syytä epäillä ADHD:ta. Kehotti ottamaan uudelleen yhteyttä, jos koulunkäynti vaikeutuu. Kertoi myös, että pojat kypsyvät eri tahtiin, kouluvalmius ei ole kaikilla varsinaisesti "valmiutta" keskittyä. En ollut testitilanteessa mukana. Mutta kuten kerroin: poika suoriutuu ihan hyvin vaativistakin tehtävistä, jos on yksin. Kun on luokallinen porukkaa, on vaikeaa. -ap
[/quote]
Ota uudelleen yhteyttä. ADHD tai muu neurologinen poikkeavuus ei välttämättä tarkoita, että olisi oppimisvaikeuksia, mutta jos muuten tulee jatkuvasti negatiivista palautetta kouluasioissa ja sosiaalisissa suhteissa on ongelmia (joutuu tappeluihin, ei saa kavereita jne.), olisi syytä selvittää, voiko taustalla olla vaikka se ADHD. Pyydä opettajalta kuvailua, että minkälaisia ongelmia on, ja missä tilanteissa niitä erityisesti ilmenee. Kun lasta tutkitaan, pitäisi ottaa huomioon mm. ympäristön vaikutus (keskittyminen testeihin yksin/yhden aikuisen läsnäollessa vs. lapsiryhmässä), ja tarvittaessa kätöstä tulisi havannoida esimerkiksi siellä koulussa.
ADHD ei todellakaan välttämättä ole "tyhmä" tai huono koulussa. ADHD:lle on tyypillistä, että keskittymiskyky vaihtelee. Jos asia kiinnostaa ja ympäristö on sopiva, keskittyminen voi olla huippuluokkaa, toisaalta ihan pienetkin asiat voi mennä pieleen hahailevan mielen takia takia. Joskus voi ilmetä myös ylikeskittymistä, eli henkilö saattaa uppoutua yhteen asiaan niin, ettei näe eikä kuule mitään, mikä myös voi aiheuttaa ongelmia.
Vaikka mitään diagnosoitavaa ei löytyisi, olisi hyvä, että saisitte tukea ja neuvoja, miten lasta voisi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:44"]En tiedä sivuaako tämä nyt yhtään aloittajan ongelmaa. Meillä oli poika tosi "vilkas" ja hirvitti kouluun meno. Aikaa tästä on kulunut jo yli 20 vuotta. Erokin tuli pojan isästä ja uusi mies tuli kuvioihin, kun poika oli 3-vuotias.
Minulle oli ehtona aloittaa suhde niin, että lapsi hyväksyy miehen. Se kannatti. Mies oli myös eronnut, eikä heillä ollut yhteisiä lapsia, mutta enempää ei vois tuo mies tykätä kuin mitä pojasta tykkäsi ja tykkää.
Teimme ratkaisun, että muutettiin ja poika pääsi pieneen kouluun. Kotipaikkakunnalla koulu olisi ollut kaupungin suurimpia.
Olihan siinä siltikin säätöä jos jonkin moista, mutta uskon ratkaisumme olleen paras.
Jossain vaiheessa, kun poika oli teini-ikäinen luulin, että ei tuosta tule ihmistä ensinkään - niin kamalaa se joskus oli.
Nyt ollaan jo vaiheessa, että pojalla on 3-lapsinen perhe, hän on rakentanut kauniin talon ja ahertaa kahdessakin työpaikassa. On myös aivan ihana mies vaimolleen ja hyvä isä. Tätä en olisi voinut uskoa vaikeimpina aikoina.
Tämän siis kerron äitinä ja mummona ja haluan rohkaista kaikkia.
[/quote]
Tuo pieni koulu kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Olen miettinyt itsekin, vähentäisikö se ärsykkeitä ja rauhoittaisi. Meidän pojan koulussa on enemmän kuin puolituhatta oppilasta. Ja tiedoksi heille, jotka ovat pienluokkaa ehdottaneet: ei meilläkään pääse ilman oppimisvaikeuksia, eikä ole vanhemmista vaan rahasta ja päättäjistä kiinni se asia. Ryhmä on täynnä, eikä siellä ole yhtään pelkästään vilkasta lasta, näin meille on kerrottu. Entisaikaan oli erityisluokka, nyt heidät integroimaan. Kehitysvammaisille lapsilla on omat oppimisryhmänsä, ns. pienluokat. Kouluavustaja (vai mikä hänen nimikkeensä on) auttaa luokassa tietyillä oppitunneilla, muitakin kuin meidän poikaa.
-ap
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:27"]Pienryhmissä jokainen etenee omaan tahtiin, ei siellä kaikki ole kaikessa jäljessä. Lapsesi tarvitsee selkeästi apua ja tukea tunneille, ja sitä ei normaalissa isossa luokassa saa. Ihmettelen vanhempia joiden lasten paikka on pienryhmä mutta väkisin tungetaan isoon ryhmään ja sitten ihmetellään kun on vaikeuksia. Nämä ongelmat olisi pitänyt huomata jo eskarissa.
[/quote]
Pojallani ei ollut minkäänlaisia ongelmia esikoulussa. Päinvastoin: sai aina palautetta, miten reipas on, käy itsenäisesti wc:ssä, osallistuu aktiivisesti, osaa syödä siististi jne. Päiväkoti oli pieni ja eskariryhmässä koko ajan 3 aikuista. Toki muistan keväällä kerrotun, että poikani tarvitsee vielä melko paljon rauhoittelua ja helposti tulee selkkauksia pihalla, mutta häntä pidettiin koulukypsänä. Koulussa ei ole koko ajan aikuista vierellä, eikä kolmea ihmistä luokan työskentelyä ohjaamassa, joten vaikeuksia ei olisi mitenkään voinut ennakoida vielä eskarissa.
-ap
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 19:06"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 18:43"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:21"]Koulujen pihalla kun pyörähtää, aika villiltä joskus meno näyttää. Vien ja haen välillä meidän lapsia. Joskus hain hammaslääkäriin kesken välitunnin ja melkoinen homottelu raikui pihalla. Olen ihmetellyt, missä välituntivalvojat. Kamala huuto ja meno päällä. En ihmettele, jos osalla jää päälle myös tuntien ajaksi. Tämä nyt vähän aiheen sivusta, mutta kuitenkin yksi näkökulma, mistä voi johtua.
[/quote]Minä en ihmettele missä välituntivalvojat vaan että miksi lapsia ei enää kasvateta kotona ollenkaan.Ei mun lapsuudessa homoteltu.Tai jos joku yritti niin isä antoi luunapin alta aikayksikön.Helppo syyttää opettajia ja välituntivalvojia kun 20-30 huonosti kasvatettua räkänokkaa pistetään samaan tilaan.Nykypäivänä ei oo varmaan paljoo eroa onko koulussa vai eläintarhassa töissä.
[/quote]hiukan kyllä itsekin ihmettelen hurjaa menoa välitunneilla. Juostaan ja revitään. Ja miksi tytöt kirkuvat? Samoin naapuritalossa on päiväkoti ja sieltäkin kuuluu kirkuminen. Tuleeko traumoja jos lasta kielletään huutamasta? Vai kirkuuko ja huutaako teillä lapset myös kotona?
[/quote]
Kasvatus jäänyt tekemättä? Inhoan kimeitä ääniä, joten jos tulee vielä joskus omia muksuja, todellakin opetan heidät kirkumattomiksi!
[/quote]hyvänä esimerkkinä synttäreiltä. Tytöt kirkuivat ja hyppivät sohvalla. Oudosti katsoin ja olisin kieltänyt poikaani jos olis lähtenyt mukaan...oli kyllä järkkyä katsoa. Toisen tytön äiti on opettaja.
Mitä tukea poika saa luokassa? Auttaisiko sermin takana opiskelu? Ei näkisi nin paljon toisia ja pystyisi keskittymään?
Eihän pienessä koulussa automaattisesti ole pienet luokat. Joten pelkkä koulunvaihto tuskin ongelmaa poistaisi.
Enkä pusuisi pojalla mitään wilma-viesteistä joissa tyyliin juoksi käytävällä. Toisten satuttamisesta pitäisin puhuttelun aina.
Wilmassa tosiaan yleensä on melko negatiivisia viestejä. Omat lapseni ovat sellaisia vähä liiankin kilttejä, mutta wilmassa on silti vain negatiivisia viestejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]
Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".
[/quote]Onko sulla jokin ratkaisu tilanteeseen?
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]
Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".
[/quote]
Juuri näin. Ei ole oikein, että yksi lapsi itsekeskeisesti hallinnoi kahdenkymmenen muun oppimisrauhaa, olkoon minkälainen adhd tahansa. Kehoittaisin aloittajaa muutenkin kiinnittämään huomiota kotikasvatukseen ja rajojen asettamiseen. Saattaisi auttaa kummasti.
[/quote]
Helppo on sellaisen ihmisen sanoa, joka ei itse ole huolesta mutkalla lapsensa takia. Jos on aivoissa sellainen häiriö, joka vaikeuttaa oppimista tai keskittymistä, niin ei se huutamalla, luunapeilla tai selkäsaunoilla korjaannu. Vankilat on täynnä esimerkkejä impulsiivisesta käyttäytymisestä, ja tutkimusten mukaan monen ongelmia ei ole diagnosoitu, eivätkä ole saaneet muuta kuin kovaa ja väkivaltaista kurinpitoa osakseen. Oppi menee perille, osaavat aikuisena lyödä.
-sosionomi (YAMK), autistien ja ADHD-ihmisten kanssa vuosikausia työskennellyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 19:41"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:27"]Pienryhmissä jokainen etenee omaan tahtiin, ei siellä kaikki ole kaikessa jäljessä. Lapsesi tarvitsee selkeästi apua ja tukea tunneille, ja sitä ei normaalissa isossa luokassa saa. Ihmettelen vanhempia joiden lasten paikka on pienryhmä mutta väkisin tungetaan isoon ryhmään ja sitten ihmetellään kun on vaikeuksia. Nämä ongelmat olisi pitänyt huomata jo eskarissa.
[/quote]
Pojallani ei ollut minkäänlaisia ongelmia esikoulussa. Päinvastoin: sai aina palautetta, miten reipas on, käy itsenäisesti wc:ssä, osallistuu aktiivisesti, osaa syödä siististi jne. Päiväkoti oli pieni ja eskariryhmässä koko ajan 3 aikuista. Toki muistan keväällä kerrotun, että poikani tarvitsee vielä melko paljon rauhoittelua ja helposti tulee selkkauksia pihalla, mutta häntä pidettiin koulukypsänä. Koulussa ei ole koko ajan aikuista vierellä, eikä kolmea ihmistä luokan työskentelyä ohjaamassa, joten vaikeuksia ei olisi mitenkään voinut ennakoida vielä eskarissa.
-ap
[/quote]mitä sisältyy kahakointiin? Jos lyömistä, niin sitten kyllä olisin huolissani kun jatkunut eskarista lähtien.
Koulun tulee taata fyysinen koskemattomuus. Kukaan ei halua oli lyöjän kaveri. Se on kyllä merkki puutteellisesta kasvatuksesta.
Mutta toivottavasti poikasi ei lyö.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:27"]
Pienryhmissä jokainen etenee omaan tahtiin, ei siellä kaikki ole kaikessa jäljessä. Lapsesi tarvitsee selkeästi apua ja tukea tunneille, ja sitä ei normaalissa isossa luokassa saa. Ihmettelen vanhempia joiden lasten paikka on pienryhmä mutta väkisin tungetaan isoon ryhmään ja sitten ihmetellään kun on vaikeuksia. Nämä ongelmat olisi pitänyt huomata jo eskarissa.
[/quote]Vanhemmat eivät päätä kenenkään koulupaikasta. Itse yritin saada käytöshäiriöisen, neurologisesti sairaan ja koulukiusatun pojan erityiskouluun (joka ei olisi ollut edes kaukana) , vaan koulutoimi ei suostunut. Yläasteella ne olivatkin kusessa, kun muihin verrattuna erittäin isokokoinen poika alkoi antamaan takaisin kiusaajille. Sanoin rehtorille, että se on täysin teidän oma vikanne. Minä olen halunnut lapsen esy-opetukseen toiselta luokalta asti, ja te olette sössöttänyt ettei tilanne ole niin paha. Te olette mitätöineet lääkärin ja terapeutin suositukset. Miettikää vastaisuudessa paremmin kannattaako kuunnella muita ihmisiä. Rehtori meni hiljaiseksi, ja poika pääsi vihdoinkin pois. Mutta niin paljon pahaa ehti tapahtua, että vieläkin on hänellä välillä masentunut olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 19:48"]Mitä tukea poika saa luokassa? Auttaisiko sermin takana opiskelu? Ei näkisi nin paljon toisia ja pystyisi keskittymään?
Eihän pienessä koulussa automaattisesti ole pienet luokat. Joten pelkkä koulunvaihto tuskin ongelmaa poistaisi.
Enkä pusuisi pojalla mitään wilma-viesteistä joissa tyyliin juoksi käytävällä. Toisten satuttamisesta pitäisin puhuttelun aina.
Wilmassa tosiaan yleensä on melko negatiivisia viestejä. Omat lapseni ovat sellaisia vähä liiankin kilttejä, mutta wilmassa on silti vain negatiivisia viestejä.
[/quote]
Saako muutkin siis joka viikko jonkin negatiivisen merkinnän? Miksi? Eikö kannustava palaute enää ole oppimista lisäävä tekijä? Tiedän, että varmasti on hankalaa, jos on iso luokka ja hulinaa ja sattuu ja tapahtuu, mutta olen kuvitellut, että meidän poika saa erityisen paljon negatiivisia Wilmoja ja muita kehutaan.
-ap
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 19:53"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]
Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".
[/quote]
Juuri näin. Ei ole oikein, että yksi lapsi itsekeskeisesti hallinnoi kahdenkymmenen muun oppimisrauhaa, olkoon minkälainen adhd tahansa. Kehoittaisin aloittajaa muutenkin kiinnittämään huomiota kotikasvatukseen ja rajojen asettamiseen. Saattaisi auttaa kummasti.
[/quote]
Helppo on sellaisen ihmisen sanoa, joka ei itse ole huolesta mutkalla lapsensa takia. Jos on aivoissa sellainen häiriö, joka vaikeuttaa oppimista tai keskittymistä, niin ei se huutamalla, luunapeilla tai selkäsaunoilla korjaannu. Vankilat on täynnä esimerkkejä impulsiivisesta käyttäytymisestä, ja tutkimusten mukaan monen ongelmia ei ole diagnosoitu, eivätkä ole saaneet muuta kuin kovaa ja väkivaltaista kurinpitoa osakseen. Oppi menee perille, osaavat aikuisena lyödä.
-sosionomi (YAMK), autistien ja ADHD-ihmisten kanssa vuosikausia työskennellyt
[/quote]
Aivan! Kukaan normaali vanhempi ei toivo omalle lapselleen minkäänlaisia neurologisia ongelmia. Jos neuvomalla saisikin kaikki ylivilkkaushäiriöt tai keskittymisongelmat katoamaan, niin asiahan olisi helppo korjata. Rajattomiakin lapsia voi olla, mutta monella taitaa kuitenkin olla taustalla aivoperäinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei esimerkiksi 1960-luvulla koulussa pyöritty ja lauleltu tunneilla ja juoksenneltu kiellon perään kovin monta kertaa ja oltu "ylivilkkaita" toisille häiriöksi asti. Ihan kunnon ihmisiä silloin kuitenkin kouluissa kasvoi. Mikä mahtaa nyt olla toisin?
Jollei kehotus auta noin isolle lapselle, kannattaa ottaa käyttöön kielto. Ja kiellon rikkomisesta sitten sopiva sanktio. Kovakorvaisempikin uskoo äkkiä, ja jollei usko, ei häneen kyllä paapominenkaan tehoa.
Ei lasta pidä juoksuttaa testeissä ja kokeissa ja etsiä koko ajan poikkeavaa! Jos on tutkittu koulun alussa ja todettu, että ei ole syytä millekään diagnoosille, niin sitten ei ole. Meitä on monenlaisia ihmisiä, persoonaltaan vilkkaita ja rauhallisempia. Koulussa ei olla koulua varten vaan elämää varten. Jos lapsesi on nyt erityinen, niin hänestä voi tulla ihan tavallinen duunari jossain vaiheessa, kunhan hänelle ei koko kouluaikaa toitoteta, että hän on hyvin erityinen eikä pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulun alussa oireilu ei ole välttämättä riittänyt diagnoosin, nyt voi riittää. Älä siis johda harjaan 66!
ADHD johtuu välittäjäaineiden puutteesta aivoissa ja lääkityksellä tilanne voidaan korjata.
Elämänkoulussa olleita diagnosoimattomia adhd aikuisia löytyy erityisen paljon vankilasta ja päihdeklinikoilta. Moni kun on ajautunut hoitamaan aivojaan päihteillä. Lääkityksen on todettu vähentävän riskiä päihderiippuvuuteen.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:22"]
Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.
[/quote]
Kiinnitin huomiota samaan. Adhd ei ole mikään sairaus, joka näkyisi verikokeessa tai jollain yhdellä palikkatestillä. Adhd-oireita selvitetään laajalla kysymyspatteristolla, johon sekä vanhemmat että opettaja vastaavat. Eikä tulos ole silloinkaan satavarma. Vasta kun selviää vaikuttaako lääkitys halutulla tavalla niin voidaan todeta varmemmin, että kyse on siitä.
[/quote]
Ei kai niitä lääkkeitä anneta, jos on todettu, että ei vaikuta ADHD:ltä? Vai kokeillaanko niitä? Meille ei puhuttu lääkityksestä mitään. Etukäteen vastattiin kysymyksiin ja yhtenä päivänä myös poika teki testejä (en siis ollut mukana siellä). Meillä oli koulupsykologilla yksi käynti ennen sitä. Hän oli sitä mieltä, että käytös ei ole poikkeavaa 7-vuotiaalle. Hän sanoi, että kyseessä voisi olla myös jännittämistä ryhmätilanteissa, ylivirittyneisyyttä. Siihen saa apua myös psykoterapeutilta, jos haluaa kokeilla. Mutta se on eri tarina, ei liity tähän päivään mitenkään. Onko sellaisiakin ADHD-lapsia, joilla koulu sujuu ihan ok, siis läksyt ja kokeet? Ja kotona rauhassa keskittyy hyvin vaikka peleihin tai kirjan lukemiseen? Meidän poika voi lukea vaikka 50 sivua mielenkiintoista kirjaa yhdellä istumalla. Minulle jäi se käsitys, että add tai ADHD on "päällä" koko ajan, eli impulsiivisia tekoja, kontrollin pettämistä, keskittymisvaikeuksia, tehtävän kesken jättämistä, sosiaalisesti arvaamatonta käytöstä, aiheesta toiseen hyppimistä ja muuta sellaista esiintyisi koko ajan, eikä vain tietyssä ympäristössä ja tilanteessa...
-ap
[/quote]
Useimmin se on niin, että jos on adhd, niin ei se aiheuta noita edellä mainittuja oireita vain koulussa. Päiväkodissa myös olisi kerrottu ylivilkkaudesta ja tarkkaavaisuusongelmista. Tai harrastuksessa tai ruokakaupassa. Niin varmaan on kerrottukin, mutta täällä jotkut besserwisserit vaan vääntää, että on se adhd. Jos psykologi mainitsee vaihtoehtona, että voi olla jännittyneisyyttä ja ylivirittyneisyyttä kouluympäristössä, niin voisiko siihen kokeilla rentoutumistekniikoita? Opettelisi ottamaan vähän iisimmin niin sanotusti.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 23:44"]Kuulostaa hieman siltä, että kyse on nyt enemmänkin opettajan asenneongelmasta. Kun on kerran ajatellut, että vikaa on (mutta adhd ei sitten kuitenkaan ollut), ei ammattiylpeyttään varjelleen voi luopua ongelman hausta.
Poika saattaa reagoida siihen. Koulun alussa pojilla voi olla jännitystä ja vilkkautta, nyt siitä on vain tullut jokin asennehäiriöinen pahanolon kierre?
[/quote]
Sitä paitsi koulussa on monella oikeasti paha olla. Suomessa kouluviihtyvyys on heikkoa! Minun kokemukseni mukaan moni lapsi ei lähde mielellään kouluun. Eskaripäiviä vielä odotetaan, mutta koulu on pakkopullaa.
Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:21"]Koulujen pihalla kun pyörähtää, aika villiltä joskus meno näyttää. Vien ja haen välillä meidän lapsia. Joskus hain hammaslääkäriin kesken välitunnin ja melkoinen homottelu raikui pihalla. Olen ihmetellyt, missä välituntivalvojat. Kamala huuto ja meno päällä. En ihmettele, jos osalla jää päälle myös tuntien ajaksi. Tämä nyt vähän aiheen sivusta, mutta kuitenkin yksi näkökulma, mistä voi johtua.
[/quote]Minä en ihmettele missä välituntivalvojat vaan että miksi lapsia ei enää kasvateta kotona ollenkaan.Ei mun lapsuudessa homoteltu.Tai jos joku yritti niin isä antoi luunapin alta aikayksikön.Helppo syyttää opettajia ja välituntivalvojia kun 20-30 huonosti kasvatettua räkänokkaa pistetään samaan tilaan.Nykypäivänä ei oo varmaan paljoo eroa onko koulussa vai eläintarhassa töissä.
[/quote]
No ehkä ei homoteltu, mutta muuten kyllä haukuttiin ja riehuttiin jos ei ollut valvojaa paikalla. Ihan turhaan vedotaan aina tähän että ennen käyttäydyttiin ja kasvatettiin paremmin. Höpöpuhetta.
ADD?
Meillä on poika erityisen herkkä kaikelle. Eli jos joku pudottaa kynän, keskittyminen katkeaa. Ne on nämä isot ryhmät, jotka aiheuttaa tämän levottomuuden. Virikkeitä eli häiriöitä tulee koko ajan joka suunnasta. Itse hankimme lapselle stressipallon, jota sai pyöritellä käsissään, kun piti keskittyä kuuntelemaan.
Kouluunsiirtokeskustelussa koulun erityisopettaja oli kuitenkin sitä mieltä, että ei kuulosta siltä, että lapsella olisi mikään keskittymishäiriö vaan hänelle pitää antaa se oma tila siihen keskittymiseen. Kaikki eivät aisti niin voimakkaasti kuten meidän poika.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:22"]
Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.
[/quote]
Kiinnitin huomiota samaan. Adhd ei ole mikään sairaus, joka näkyisi verikokeessa tai jollain yhdellä palikkatestillä. Adhd-oireita selvitetään laajalla kysymyspatteristolla, johon sekä vanhemmat että opettaja vastaavat. Eikä tulos ole silloinkaan satavarma. Vasta kun selviää vaikuttaako lääkitys halutulla tavalla niin voidaan todeta varmemmin, että kyse on siitä.
[/quote]
Ei kai niitä lääkkeitä anneta, jos on todettu, että ei vaikuta ADHD:ltä? Vai kokeillaanko niitä? Meille ei puhuttu lääkityksestä mitään. Etukäteen vastattiin kysymyksiin ja yhtenä päivänä myös poika teki testejä (en siis ollut mukana siellä). Meillä oli koulupsykologilla yksi käynti ennen sitä. Hän oli sitä mieltä, että käytös ei ole poikkeavaa 7-vuotiaalle. Hän sanoi, että kyseessä voisi olla myös jännittämistä ryhmätilanteissa, ylivirittyneisyyttä. Siihen saa apua myös psykoterapeutilta, jos haluaa kokeilla. Mutta se on eri tarina, ei liity tähän päivään mitenkään. Onko sellaisiakin ADHD-lapsia, joilla koulu sujuu ihan ok, siis läksyt ja kokeet? Ja kotona rauhassa keskittyy hyvin vaikka peleihin tai kirjan lukemiseen? Meidän poika voi lukea vaikka 50 sivua mielenkiintoista kirjaa yhdellä istumalla. Minulle jäi se käsitys, että add tai ADHD on "päällä" koko ajan, eli impulsiivisia tekoja, kontrollin pettämistä, keskittymisvaikeuksia, tehtävän kesken jättämistä, sosiaalisesti arvaamatonta käytöstä, aiheesta toiseen hyppimistä ja muuta sellaista esiintyisi koko ajan, eikä vain tietyssä ympäristössä ja tilanteessa...
-ap
[/quote]
Ei se ihan noin mene, ja add / adhd voi oireilla hyvin monella tavalla ja.nimenomaan tilannesidonnaisesti. Vaatisin sinuna uudet tutkimukset ja niinhän sinua on ohjeistettukin: tulemaan takaisin jos koulussa tulee ongelmia ja juuri näin on käynyt. Kannattaa hoitaa diagnoosiasia äkkiä kuntoon ennen kuin alkaa murrosikä painamaan päälle. Meillä on nuorempi lapsi kuin teillä, alle 6v mutta jo nyt on alustava diagnoosi ADD aspergerpiirteillä ja aistien yliohjautuvuutta. Ei lapseni joka tilanteessa ole levoton häröilijä, mutta tietyt tilanteet tekevät hänen aivoilleen jotain ja BIM, lapsi muuttuu aivan silmissä. Outoa ettei koululta tule mitään ratkaisuehdotusta tilanteeseen, pelkkiä moitteita vaan. Itse tekisin niin että äkkiä yhteys neurologiselle sekä toinen yhteydenotto koululle ja pyyntö moniammatillisen ryhmän tapaamiselle. Ei niitä vartteja tarvitse jäädä odottamaan.
Kannattaa myös lukea teos Tahatonta tohellusta. Siitä voi saada hyviä ajatuksia arkeenne. Tsemppiä. Poikasi ansaitsee apua jatkuvan moitteen sijaan.