Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaiset vaatemerkit tekee pelkkiä trikootunikoita tai muodottomia säkkejä?
Nyt Finlaysonkin on lähtenyt vaatealalle ja nehän on kaikki samaa sarjaa kuin tavan nansot ja marimekot. Ei mitään mielenkiintoista uutta ole uskallettu edes yrittää, vaan sitä samaa trikoorättiä ja valtavia telttoja. Miksi?!
Kommentit (1217)
Vierailija kirjoitti:
Ne telttojen kuosit on ihan kauheita. Valtavia kukkamukamas-juttuja. Toinen vaihtoehto Suomessa on sitten tylsä musta, joka paljastaa hilseet ja muut töhnät, Ikävää että lihavat halutaan peittää säkkiin. Ikävää, että ei löydy kaavoitus- ja leikkausammattitaitoa, niin että lihaville löytyisi tyylikkäitä vaatteita.
Ammattitaitoa löytyy, mutta kun asiakkaat ei halua maksaa kustannusta kalliimmasta valmistusta vasta. Jokainen ylimääräinen sauma maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta Noshilta on tullut valikoimaan ihan tyylikkäitä ajattomia paitoja, mustaa ja valkoista yksiväristä.. Vaikka suuri osa valikoimaa on toki edelleen sitä riemunkirjavaa trikootunikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Noshilta on tullut valikoimaan ihan tyylikkäitä ajattomia paitoja, mustaa ja valkoista yksiväristä.. Vaikka suuri osa valikoimaa on toki edelleen sitä riemunkirjavaa trikootunikaa.
Toiset saattavat tykätä värikkäästä pukeutumisesta....
Maassa jossa naisten mielihokema on ” LIHAVAT ON LEPPOSIA! ” ei tarvitse ihmetellä miksi ylisuuret vaatteet myyvät.
Suomessa on lepposa naisten muoti!
Suomalainen keski-ikäinen nainen pukeutuu kuin itänaapurin huomattavasti vanhemmat naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muoti on nyt löysä muissakin maissa, ei vain Suomessa. Katselin Masain mallistoa ja lähes ainoa mekko, joka oli hieman tyköistuvampi on tällainen: https://www.masai.fi/dresses/noma-dress/1001632.html
Muuten hyvin leveitä ja väljiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuus ja edullisuus on tärkeintä, viis merkeistä ja siitä onko joku olevinaan merkkituote. Niitä vaatepellejä riittää nykyisin ihan tarpeeksi. Onneksi tässä iässä saa pukeutua just niinkuin itse haluaa, eikä pukeutumisella tarvitse kuulua mihinkään tiettyyn yhteisöön.
Samoin ajattelen, veit "sanat suustani". Onneksi olen jo keski-ikäinen nainen, jonka ei tarvitse enää ajatella merkkejä ja muotia, vaan VOI pukeutua kuten itse tahtoo, joko tunikaan tai toppiin, miten nyt milloinkin tahtoo.
Tismalleen samoin ajattelen. Ei kiinnosta ihan yhden yhtään mitä joku vaatteistani miettii. Tämä vapaus olla välittämättä on aivan huippua! Meillä on vain yksi elämä, voisiko sen käyttää turhemmin kuin miettiä mitäköhän tuo norsu minusta ajattelee? Käytän tunikoita, käytän myös tyköistuvia, käytän värikkäitä, harmaita ja mustia säkkejä, ihan laidasta laitaan täysin oman fiiliksen mukaan.
Niinpä! Ja hoi sinä pari-kolmekymppinen nainen, sinäkin tulet vielä kokemaan tämän vapautuksen, vaikka nyt ei siltä tunnukaan. Jo vain helpottaa kummasti kun ei tarvitse enää välittää mitä toiset ajattelevat vaatteistasi + epävarmuus omasta kehosta jne poistuu. Minä olen pian viisikymppinen, en lihava enkä laiha, en pitkä enkä pätkä ja pukeudun miten tykkään. Voin nukkua joko parjatussa paitulissa tai pitsiunelmassa, mutta kyllähän siinä paitulissa mukavampi on nukkua. Voin laittaa jalkaani piikkikorot tai lenkkari, jopa Crocsit jos niin tykkään. Voin kulkea oversize-mekossa tai pikkumustassa, miltä nyt milloinkin tuntuu. Voin laittaa ylleni makuupussitoppatakin, tekoturkin tai nahkatakin, tuumatkoot muut mitä tykkäävät. Ja mikäs sen mukavampi työvaate kuin esim. Noshin tai Marimekon tunika, kun työ ei vaadi jäykkää pukeutumiskoodia.
Juuri näin. Vapaus koittaa kun vanhenee. Nuorena sitä tuskasteli ja ulos laittautumiseen saattoi valua 2h ja siltikin hiukset oli omasta mielestä huonosti, meikki pilalla, vaatteet vääriä ja olo epävarma. "Varmaan kaikki katsoo miten ruma minä olen, ne näkee mun huonot meikit ja entä jos mun vaatteet on ihan kamalat". Oikeasti ketään ei kiinnosta tai jos kiinnostaa, niin korkeintaan vilkaisee ja ajattelee, että jopas. Hetken päästä olet jo unohtunut ja ihan sama olitko olemassakaan.
Nyt 45-vuotiaana ei heilauta mihinkään suuntaan. Puen ja laittaudun ihan juuri sen verran mitä huvittaa, kiinnostaa ja jaksaa. On muitakin asioita elämässä mihin laittaa energiaa, kuin se miltä "pitäisi" näyttää muiden silmissä. Ja kuka ne säännöt edes määrittelee? Kenellä on toista suurempi valta sanoa, että ei saa laittaa leggingsejä jalkaan tai tunikat ei sovi? Kukaan ei tässä ole toistaan parempi tai tärkeämpi henkilö vaikka itsensä sellaiseksi meritoisikin. Ei edes Sami sykkö tai vauvapalstan kitisijä.
Tämä iän myötä tuleva vapaus, helpotus ja iloinen keveys ON totta. Nyt 55-vuotiaana ymmärrän sen, mistä aiemmin luin haastatteluista ja muista. Kuinka yhtäkkiä on sellainen varma olo, että tuntee itsensä, on oppinut asioita (viisaus!) ja että ei enää välitä niin paljon muiden mielipiteistä. Ne eivät kertakaikkiaan vaan enää hetkauta yhtään. Mukavuus, viihtyvyys, hyvä olo. Ne ovat tärkeämpiä kuin "näkevätkö kaikki että olen tästä kohdasta näin hyvän näköinen ja onhan se huono kohta piilossa" tai "enhän ole liian kummallisen tai nolon näköinen" jne jne jne.
Kun tämän mielen saisi siihen nuoreen kehoon niin tulisi oikeasti sellainen supernainen ettei tosikaan. Varmaan tämä on jokin universumin tarkoitus sille, että keho vanhenee. Kun mieli laajenee, keho voi rapistua pois. Toivottavasti kaikki saavat kokea iän myötä tulevan riemun.
Se on oikeasti silkkaa riemua. Vapautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuus ja edullisuus on tärkeintä, viis merkeistä ja siitä onko joku olevinaan merkkituote. Niitä vaatepellejä riittää nykyisin ihan tarpeeksi. Onneksi tässä iässä saa pukeutua just niinkuin itse haluaa, eikä pukeutumisella tarvitse kuulua mihinkään tiettyyn yhteisöön.
Samoin ajattelen, veit "sanat suustani". Onneksi olen jo keski-ikäinen nainen, jonka ei tarvitse enää ajatella merkkejä ja muotia, vaan VOI pukeutua kuten itse tahtoo, joko tunikaan tai toppiin, miten nyt milloinkin tahtoo.
Tismalleen samoin ajattelen. Ei kiinnosta ihan yhden yhtään mitä joku vaatteistani miettii. Tämä vapaus olla välittämättä on aivan huippua! Meillä on vain yksi elämä, voisiko sen käyttää turhemmin kuin miettiä mitäköhän tuo norsu minusta ajattelee? Käytän tunikoita, käytän myös tyköistuvia, käytän värikkäitä, harmaita ja mustia säkkejä, ihan laidasta laitaan täysin oman fiiliksen mukaan.
Niinpä! Ja hoi sinä pari-kolmekymppinen nainen, sinäkin tulet vielä kokemaan tämän vapautuksen, vaikka nyt ei siltä tunnukaan. Jo vain helpottaa kummasti kun ei tarvitse enää välittää mitä toiset ajattelevat vaatteistasi + epävarmuus omasta kehosta jne poistuu. Minä olen pian viisikymppinen, en lihava enkä laiha, en pitkä enkä pätkä ja pukeudun miten tykkään. Voin nukkua joko parjatussa paitulissa tai pitsiunelmassa, mutta kyllähän siinä paitulissa mukavampi on nukkua. Voin laittaa jalkaani piikkikorot tai lenkkari, jopa Crocsit jos niin tykkään. Voin kulkea oversize-mekossa tai pikkumustassa, miltä nyt milloinkin tuntuu. Voin laittaa ylleni makuupussitoppatakin, tekoturkin tai nahkatakin, tuumatkoot muut mitä tykkäävät. Ja mikäs sen mukavampi työvaate kuin esim. Noshin tai Marimekon tunika, kun työ ei vaadi jäykkää pukeutumiskoodia.
Juuri näin. Vapaus koittaa kun vanhenee. Nuorena sitä tuskasteli ja ulos laittautumiseen saattoi valua 2h ja siltikin hiukset oli omasta mielestä huonosti, meikki pilalla, vaatteet vääriä ja olo epävarma. "Varmaan kaikki katsoo miten ruma minä olen, ne näkee mun huonot meikit ja entä jos mun vaatteet on ihan kamalat". Oikeasti ketään ei kiinnosta tai jos kiinnostaa, niin korkeintaan vilkaisee ja ajattelee, että jopas. Hetken päästä olet jo unohtunut ja ihan sama olitko olemassakaan.
Nyt 45-vuotiaana ei heilauta mihinkään suuntaan. Puen ja laittaudun ihan juuri sen verran mitä huvittaa, kiinnostaa ja jaksaa. On muitakin asioita elämässä mihin laittaa energiaa, kuin se miltä "pitäisi" näyttää muiden silmissä. Ja kuka ne säännöt edes määrittelee? Kenellä on toista suurempi valta sanoa, että ei saa laittaa leggingsejä jalkaan tai tunikat ei sovi? Kukaan ei tässä ole toistaan parempi tai tärkeämpi henkilö vaikka itsensä sellaiseksi meritoisikin. Ei edes Sami sykkö tai vauvapalstan kitisijä.
Tämä iän myötä tuleva vapaus, helpotus ja iloinen keveys ON totta. Nyt 55-vuotiaana ymmärrän sen, mistä aiemmin luin haastatteluista ja muista. Kuinka yhtäkkiä on sellainen varma olo, että tuntee itsensä, on oppinut asioita (viisaus!) ja että ei enää välitä niin paljon muiden mielipiteistä. Ne eivät kertakaikkiaan vaan enää hetkauta yhtään. Mukavuus, viihtyvyys, hyvä olo. Ne ovat tärkeämpiä kuin "näkevätkö kaikki että olen tästä kohdasta näin hyvän näköinen ja onhan se huono kohta piilossa" tai "enhän ole liian kummallisen tai nolon näköinen" jne jne jne.
Kun tämän mielen saisi siihen nuoreen kehoon niin tulisi oikeasti sellainen supernainen ettei tosikaan. Varmaan tämä on jokin universumin tarkoitus sille, että keho vanhenee. Kun mieli laajenee, keho voi rapistua pois. Toivottavasti kaikki saavat kokea iän myötä tulevan riemun.
Se on oikeasti silkkaa riemua. Vapautta.
Voi miten ihana teksti, minäkin olen tämän tunteen jo löytänyt vaikka olen "vasta" 45-vuotias. Se hiipi hiljaa ja varkain siinä jossain neljänkymmenen rajapyykin ylityttyä. Se on se viisaus asioita ja elämää kohtaan, muut asiat tulevat tärkeämmiksi kuin se että pukeudunko tänään tunikaan vai toppiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tämmöinen naisvihaketju täällä :)
Olisipa kiva nähdä, millaisissa pieruverkkareissa tähän kommentoineet viestejään kirjoittavat.
Tunikavihaketju. Heh.
Ja tunikan sisällä kauhistuttava keski-ikäinen nainen. Ai kamala.
Jos oikein hyvin käy niin nuorestakin naisesta tulee joskus kauhistuttava keski-ikäinen tunikanainen. Kaikki eivät valitettavasti koskaan saavuta ihanaa keski-ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
koska asiakkaat on pääosin mallia 120kg vuoripeikko.
Mä oon 60 kg ja 49 v. Siltikin mulla on tunikoita. Enkä edes näytä peikolta.
Joku parikymppinen täällä alapeukuttaa sille että keski-ikäisenä on mahtavaa olla omissa nahoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi kun näitä säkki malleja on äärimmäisen halpaa ja helppoa valmistaa. Oikeita muotoja tai istuvuutta ei ole ihan niin halpaa valmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Maassa jossa naisten mielihokema on ” LIHAVAT ON LEPPOSIA! ” ei tarvitse ihmetellä miksi ylisuuret vaatteet myyvät.
Suomessa on lepposa naisten muoti!
Mun mielestä suomalaisten suhtautumista pukeutumiseen parhaiten kuva sananlasku "Rumat ne vaatteilla koreilee".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku parikymppinen täällä alapeukuttaa sille että keski-ikäisenä on mahtavaa olla omissa nahoissaan.
No onhan se pelottavaa, kun oman elämän sisältö on ulkonäön fiilaaminen ja sitten paljastuu että on paljon naisia, joille se ei olekaan elämän tärkein asia.
On ollut niin ihana nostaa itseään sillä, että on paljon paremman näköinen kuin nuo tunikanaiset.
Eilen katsoin "tankki täyteen" sarjaa. Tuli mieleen, että Emmin asu siinä on varmaan tämän ketjun istuvuudesta jankkaaville mieluinen.
Nykyisestä suomalaisesta puketumisesta puuttuu eleganttisuus. Kun pukeutuu säkkiin, ei tarvitse välittää vatsamakkaroiden ja jenkkakahvojen kertymisestä. Nykysuomalaiset ovat lihavaa sakkia joten säkkiä kannattaa vetää peitoksi.
Aloittajan on typerä, koska yleistää noin typerästi asioita.
Mutta menkää toki trollin kelkkaan mukaan, jos huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt en oo koko pitkää ketjua kahlannut läpi, mutta niin samaa mieltä aloittajan kanssa. Kaksi ei-säkkimerkkiä tuli mieleen, jotka muutenkin tyylikästä tätä päivää: Andiata ja pienempänä Almada Label.
Andiata - no okei onhan ne vaatteet ns. tyylikkäitä, mutta ylihintaisia ja (useimmat) tylsiä. Tyyli ei välttämättä tarkoita hajutonta ja mautonta businesspukeutumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös iloisemmat värit olisivat kivoja!
.Sitten kun on iloisempaa väriä niin valitetaan räikeydestä. Korjattu
Tämä värimaailma on toinen ongelma. Suomalaisten oma luontainen väritys on usein neutraali ja murrettu. ihonsävy on neutraali ja hiukset tummanvaaleat. silmät siniharmaat.
meille harvalle sopii voimakkaan kontrastin vaatteet, esim musta/valkoinen-väriyhdistelmä, tai muut puhtaat voimakkaat värit ja selkeät kuviot. Me "kadotaan" niihin, koska omat värimme ovat niin herkät.
Me ollaan kuin "vesivärimaalauksia". Meille sopii paremmin murretut ja heleä sävyt. esim. kaakaonruskea, puuteriroosa, lehmuksenvihreä, petroolinsininen, liila.Olen niin eri mieltä näistä väriasioista (mielestäni tärkein on pukeutua väriin, joka miellyttää omaa silmää ja sisintä, eikä miettiä aina "missä sävyssä miellytän muiden silmiä"), mutta annoin tälle ylänuolen mitä kauneimmain tekstin takia. Ja sen, että kirjoittaja kuvaa meitä suomalaisia "vesivärimaalauksiksi".
Niin kaunista.
Olen samaa mieltä siitä, että massamuodin värit on liian usein todella räikeitä. Minä rakastan punaista, mutta se huutavan kirkas peruspunainen on liian kirkas minulle, tuntuu etten oiken näy sen kirkkauden takaa vaikka olenkin tummahiuksinen. Mieluummin käytän jotain hiukan taitetumpaa, vaikka puolukanpunaista. Sama pätee muihinkin väreihin. Haluaisin sateensinistä, harmaanvihreää, lohenpunaista.
Löytyy sellaisiakin värejä kun etsii, mutta yleensä saa maksaa enemmän.
Samoin, ei voisi miesten tai naistenkaan huomio vähempää kiinnostaa.
Sen sijaan minua kiinnostaa mukavuus, eli tässä tapauksessa, kiristämättömät, hankaamattomat, sopivasti väljät ja joustavat vaatteet joissa on helppo olla ja hengittää.
That's it.