Mummo hoivakodissa, hoitajat määräävät mitä hän saa tehdä vuokraamassaan huonessa

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Niin, että hoivakodissa suostuttaisiin siihen, että joku asukas piikittää itseensä laitonta huumausainetta? Hoivakoti ei joutuisi mihinkään vastuuseen jos tuollainen sallittaisiin.

Nyt oikeasti järki käteen. Hoivakodissa asuva ihminen on siellä siksi, että tarvitsee apua ja siellä hoivakodissa on pakko olla omat sääntönsä. Ei siitä mitään tulisi jos siellä kaikki tekisi mielensä mukaan. Meiltä jokainen muistisairas lähtisi heti yksin kävellen kotiin jos se heille sallittaisiin. Diabeetikot söisi mitä sattuu ja sokeriarvot olisi taivaissa. Kuljettaisiin toisten huoneissa sotkemassa paikkoja ja rikkomassa tavaroita. Lääkkeitä ei osa söisi ja kunto huononisi sen takia. Ja ketähän tästä kaikesta syytettäisiin sitten? Aivan.

Hoida mummo kotona

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omalla äidilläni saa olla keittiö kodinkoneineen ja tv. Ja karkkia saa syödä kuten lystää. Hänellä on hampaat (ja muisti) tallella, joten olisi kurja jos joutuisi syömään vain velliä ja mehukeittoa kodissaan. Joissakin paikoissa on näköjään tiukemmat säännöt. Tämä on kunnallinen hoitokoti ja saa hyvää hoitoa mukavilta hoitajilta.

Äitisi taitaa olla tuetun asumisen puolella. Äitini ja anoppini asuivat molemmat ensin tavallisen vuokra-asunnon kaltaisissa oloissa. Syömässä kävivät päärakennuksessa tai ruoka tuotiin asunnolle tilanteen mukaan. Asunnoissa sai olla kahvikeittimet, mikrot, telkkarit ja muuta mitä halusi. Oman halun ja jaksamisen mukaan saivat laittaa ruokaa. Hoitajat toivat lääkkeet, auttoivat peseytymisessä ja siivouksen sai ostettua palveluntarjoajalta. Anopilla oli joskus asunnossa siskonsa tai tyttärentytär yökylässä. Kuntojen heiketessä molemmat siirtyivät tehostetun asumisen puolelle. Telkkarin sai huoneeseen tuoda, mutta keittiötä ei ollut, eikä tilaa yövieraille. Anopilla on muistisairaus ja haikailee päärakennukseen syömään. Hän väittää, ettei saa ruokaa, mutta oikeasti ei muista syöneensä tuntia aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...Lisäksi oli pitkä ketju, missä kotihoidon työntekijät haukkui omaisia todella räävittömästi

Vaikka en tällaisia ketjuja olekaan nähnyt - en suoraan sanottuna ihmettele, vaikka turhautuminen omaisiin purkautuisikin välillä vähemmän kauniissa muodossa.

Useimpien omaiset rauhoittuvat viimeistään alun jälkeen, kun huomaavat, että muori viihtyy ja kokee olonsa turvalliseksi. Valitettavasti kaikki eivät.

On omaisia, jotka tulevat tekemään pistokäyntejä kummallisiin aikoihin - ja tietenkin aina havaitaan epäkohtia. Esim. vanha äitee olisi pitänyt tajuta laskea heti lounaan jälkeen takaisin sänkyyn, koska ei ennen muistisairauttaan ollut lainkaan seurallinen luonteeltaan. Ainoa vain - että nykyään äiti haluaisi katsella elämää ympärillään.

Toisessa ääripäässä se mamma pitäisi vaikka väkisin raahata jokaiseen ohjelmaan mukaan - vaikka tämä haluaa vain olla rauhassa kotonaan.

Tai uskotaan esim. dementoituneen asukkaan jokainen tarina siitä, kuinka ei ole saanut ruokaa, vaippoja tms. - ja tullaan aggressiivisesti heti puhelinlankoja pitkin.

Välillä ei ymmärretä koko asumiskonseptia - vaan haukutaan pitkin somea hoitokotia, jossa hoitaja ei ole koko aikaa läsnä - vaikka muori asuu palveluasunnossa...

Usein tämä negatiivinen asenne valitettavasti heijastuu asukkaaseenkin; alkaahan se mummo pikkuhiljaa uskoa itsekin, kuinka huonosti tulee kohdelluksi - kun omaiset sitä jatkuvasti jankkaavat.

Olet niin oikeassa. Monenlaiseen joutuu sopeutumaan. Meillä on ollut monia aivan ihania omaisia. Kaikkein iloisin olen siitä, jos joku tarjoutuu ulkoiluttamaan omaistaan tai vaikka lukemaan ääneen, viemään johonkin kulttuurin pariin tai vaikka kahville joskus talon ulkopuolelle. Huomaan kuinka se piristää. Asukkaille on ilo, jos joskus pääsee läheisten kanssa jonnekin tai ihan vaan että joku viettää aikaa pelkästään hänen kanssaan.

Toisessa ääripäässä on ne omaiset, jotka eivät itse mitään tee, vaan pelkästään arvostelevat. Kerran meitä oli kuolevan asukkaan luona 2 hoitajaa lohduttamassa ja pitämässä kädestä kiinni. Asiakkaalla oli kipuja, joita lääkittiin ja kaikin keinoin yritettiin helpottaa oloa. Käytävältä alkoi kuulua huuto, että mitä täällä pitää tehdä saadakseen palvelua, joka äidille kuuluu. Kun lähdin selittämään, että nyt on huono hetki, voisiko toisella käytävällä oleva hoitaja auttaa hetken päästä, omainen huusi kovalla äänellä, että ei täällä mitään palvelua saa ja me hoitajat oikein kahdestaan mennään piiloon ovien taakse. Tuli niin paha mieli, eikä saa edes kertoa, miksi me siinä huoneessa oltiin kahdestaan, kun ihminen on kuolemassa pois. Niitä tilanteita kun ei ennalta tiedä, kestääkö 5 min. vai muutaman tunnin. Sen verran aikaa pitää olla, kun ihminen saatellaan ikiuneen.

Toisella kertaa saman vanhuksen toinen omainen heitteli käytävälle omaisen vaatekaapista vaatteita, jotka eivät kuuluneet kyseiselle asukkaalle. Valitettavasti asukas oli lihonut/turvonnut nesteistä ja siksi ei saatu entisiä housuja mahtumaan vaipan kanssa. Talossa on ns. hätävaroiksi edesmenneiltä asukkailta jääneitä vaatteita, joita omaiset ovat lahjoittaneet. Näitä oli käytetty ja omaisen mielestä ei olisi saanut käyttää. Siellä hän naama punaisena puhisi, että jonkun vanhoja kusisia housuja hänen omaiselleen puettu. Omaiset olisivat voineet hyvin ostaa uusia kaappiin, mutta kun yhteys on tuota luokkaa, niin ei puheella pysty tekemään yhteistyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajia on yhä vähemmän, huonokuntoisia hoidettavia yhä enemmän. Minkäänlaisella matematiikalla ei tule toteutumaan yksilöllinen ja itsemääräämisoikeutta noudatteleva hoiva. Kyllä hoitolaitoksissa työt täytyy tehdä liukuhihnahommana, että edes jonkintasoinen perushoiva toteutuu: lääkkeet, ruoka, hygienia.

Onko se oikein ja hyvää elämää, ei varmasti, mutta muuhun ei pystytä.

Onneksi jokainen voi hoitaa iäkkään omaisensa itse myös kotonaan.

Tämä on myös yhteiskunnallinen arvokysymys. Se että hoitajia palkkattaisiin lisää, ja palkka vastaisi työn kuormitusta on arvokysymys, johon nyt neuvottelupöydässä olevat osapuolet sotkevat jopa Ukrainan sotaa sekaan alleviivatakseen, kuinka itsekkäitä hoitajat ovat, kun vaativat itselleen palkkaa, joilla nykyhinnoilla tulisi toimeen. Politikot taas lupailevat kaiken maailman takuita hoitajien selkänahasta. Kaikki muista Sari Essayhin pitkä takuulistat siitä tai tästä #hygieniatakuu #ulkoilutakuu, #ravitsemustakuu. Niitä on niin kiva listata sieltä ylhäältäkäsin isopalkkaisten tiskien takana, jossa raskain työ on lähinnä istua etäpalaverissa ja parantaa maailmaa omilla "visioillaan".

Kaikissa hoivapaikoissa on sama ongelma. Niitä myydään tietyillä fraaseilla asiakkaille - siis vanhuksille ja heidän omaisilleen. Omaiset  saadaan uskomaan, että hoito on laadukasta. Mutta työkuorman alla melkein jokainen hoitaja joutuu tinkimään ja oikomaan, että selviytyisi. Osalle tämä aiheuttaa sen, että haluaa pois alalta, koska tekee pahaa "tehdä työnsä huonosti". 

Hoitakaa itse vanhuksenne, niin tiedätte kuinka vaativaa, kallista ja aikaavievää se loppupeleissä on. Se aika on pois teidän omasta työelämästä, vapaa-ajasta, palkasta ja eläkkeestä.

Kai ymmärrät, että Sari Essayahin "lupaukset" ovat hänen puolueensa tavoitesuuntia. Hänellä, niinkuin muillakin kansanedustajilla, on yksi ääni.

Kuka tahansa poliitikko voi luvata mitä tahansa.

Ja varsinkin oppositiosta voi luvata kuut ja maat kun tietää, ettei tämä kuitenkaan toteudu.

Et kai ihan tosissasi kuvittele, että jos poliitikko lupaa jotain, niin se on vain toteuttamista vaille valmis?

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Muuten samaa mieltä paitsi en huumeiden käytöstä. Vanhuksen kohdalla ei ole tavoitteena enää viimeisten elinvuosien lukumäärän lisääminen vaan viimeisten elinvuosien LAADUN maksimoiminen. Valitettavasti laitoksissa tämä ei yleensä onnistu, koska ei ole resursseja.

Olen joskus miettinyt, että jos itse joudun joskus tuollaiseen paikkaan, mahdetaanko edelleen tarjota aamiaiseksi puuroja, koska olen syntynyt 1961 ja lapsuudessani syönyt aamiaiseksi, kansakoulussa usein lounaaksi ja vielä iltapalaksikin puuroja? Sain nimittäin puurokiintiöni täyteen 1960-luvulla ja on kamala ajatuskin, että elämäni viimeiset vuodet mulle työnnettäisiin joka aamu nenän eteen puuroa. YÄK!!! Jopa sairaaloissa tuntuu olevan aamiaisella joko puuro, jugurtti tai viili. Voileipä joo, jos sattuu olemaan sellainen päivä, että voilkeipää on tarjolla. Joulukuussa 2019 mulla puhkesi umppari ja koska leikkaus viivästyi, jouduin olemaan 5 yötä sairaalassa. Leikkaus tehtiin yöllä ja kun tuli aamiainen, olin tullut vasta 3 tuntia aikaisemmin heräämöstä vuodeosastolle. Katsoin hetken aikaa tyrmistyneenä tarjotinta, nousin sängystä, otin tippateliineen ja lompakon mukaani ja lähdin sairaalan toiseen päähän kanttiiniin juomaan kahvin ja syömään täytetyn croissantin. 

Vierailija kirjoitti:

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Muuten samaa mieltä paitsi en huumeiden käytöstä. Vanhuksen kohdalla ei ole tavoitteena enää viimeisten elinvuosien lukumäärän lisääminen vaan viimeisten elinvuosien LAADUN maksimoiminen. Valitettavasti laitoksissa tämä ei yleensä onnistu, koska ei ole resursseja.

Olen joskus miettinyt, että jos itse joudun joskus tuollaiseen paikkaan, mahdetaanko edelleen tarjota aamiaiseksi puuroja, koska olen syntynyt 1961 ja lapsuudessani syönyt aamiaiseksi, kansakoulussa usein lounaaksi ja vielä iltapalaksikin puuroja? Sain nimittäin puurokiintiöni täyteen 1960-luvulla ja on kamala ajatuskin, että elämäni viimeiset vuodet mulle työnnettäisiin joka aamu nenän eteen puuroa. YÄK!!! Jopa sairaaloissa tuntuu olevan aamiaisella joko puuro, jugurtti tai viili. Voileipä joo, jos sattuu olemaan sellainen päivä, että voilkeipää on tarjolla. Joulukuussa 2019 mulla puhkesi umppari ja koska leikkaus viivästyi, jouduin olemaan 5 yötä sairaalassa. Leikkaus tehtiin yöllä ja kun tuli aamiainen, olin tullut vasta 3 tuntia aikaisemmin heräämöstä vuodeosastolle. Katsoin hetken aikaa tyrmistyneenä tarjotinta, nousin sängystä, otin tippateliineen ja lompakon mukaani ja lähdin sairaalan toiseen päähän kanttiiniin juomaan kahvin ja syömään täytetyn croissantin. 

Aivan oikein. Ei vanhuudessa enää ole tavoitteena eliniän lisääminen vaan se, että elämä on elämisen arvoista. LAATU on siis se sana, jota käytetään.

Kun miettii omalle kohdalleen millaisen vanhuuden haluaa, kun/ jos päätyy hoitolaitokseen niin takuulla jokaisella on mielessään ne seikat mitkä tuovat loppuelämän elämisen arvoiseksi.

Saa herkutella ja pitää herkutella. Muut elämisen ilot vaihtelevat riippuen persoonasta ja siitä mihin on tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Kannatta näiden asioista tietämättömien mussuttajien tulle tekemään kuukaudeksi hoitotyötä niin voi mielipide muuttua.

Mielipide mistä? Miksi syyllistät näitä vanhuksia työstäsi? Suuntaa valituksesi työnantajallesi, äläkä kiusaa vanhoja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Niin, että hoivakodissa suostuttaisiin siihen, että joku asukas piikittää itseensä laitonta huumausainetta? Hoivakoti ei joutuisi mihinkään vastuuseen jos tuollainen sallittaisiin.

Nyt oikeasti järki käteen. Hoivakodissa asuva ihminen on siellä siksi, että tarvitsee apua ja siellä hoivakodissa on pakko olla omat sääntönsä. Ei siitä mitään tulisi jos siellä kaikki tekisi mielensä mukaan. Meiltä jokainen muistisairas lähtisi heti yksin kävellen kotiin jos se heille sallittaisiin. Diabeetikot söisi mitä sattuu ja sokeriarvot olisi taivaissa. Kuljettaisiin toisten huoneissa sotkemassa paikkoja ja rikkomassa tavaroita. Lääkkeitä ei osa söisi ja kunto huononisi sen takia. Ja ketähän tästä kaikesta syytettäisiin sitten? Aivan.

Sinusta on oikein, että terveitten vanhusten syömisiä rajoitetaan siksi, "kun meillä on täällä näitä diabeetikoita"?  Niillä terveillä pitäisi olla myös yhtäläinen vapaus ja yksilöllinen hoito.

Lain mukaan pitäisi aina mennä lievimmän keinon mukaan, kun yksilön vapautta rajoitetaan, mutta käytännössä ei hoivakodeissa niin toimita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatta näiden asioista tietämättömien mussuttajien tulle tekemään kuukaudeksi hoitotyötä niin voi mielipide muuttua.

Mielipide mistä? Miksi syyllistät näitä vanhuksia työstäsi? Suuntaa valituksesi työnantajallesi, äläkä kiusaa vanhoja ihmisiä.

Moni näistä "tietämättömistä mussuttajista" on tullut uransa loppuun omaishoitajana ja järkyttynyt siitä, mitä näkee hoitopaikoissa. Kotona oli laitonta jopa lukita ovi, mutta laitoksessa kietaistaan kysymättä G-tuoliin ja sidotaan sänkyyn, vaikka muitakin keinoja olisi käytettävissä. 

Sitten aika usein käy niin, että Maija sidotaan kiinni, koska Paavo lyö häntä kun Maija menee pahaa aavistamatta liian lähelle. Ei sidota Paavoa vaan ne osaston maijat. * nimiä ei ole muutettu*

Vierailija kirjoitti:

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Muuten samaa mieltä paitsi en huumeiden käytöstä. Vanhuksen kohdalla ei ole tavoitteena enää viimeisten elinvuosien lukumäärän lisääminen vaan viimeisten elinvuosien LAADUN maksimoiminen. Valitettavasti laitoksissa tämä ei yleensä onnistu, koska ei ole resursseja.

Olen joskus miettinyt, että jos itse joudun joskus tuollaiseen paikkaan, mahdetaanko edelleen tarjota aamiaiseksi puuroja, koska olen syntynyt 1961 ja lapsuudessani syönyt aamiaiseksi, kansakoulussa usein lounaaksi ja vielä iltapalaksikin puuroja? Sain nimittäin puurokiintiöni täyteen 1960-luvulla ja on kamala ajatuskin, että elämäni viimeiset vuodet mulle työnnettäisiin joka aamu nenän eteen puuroa. YÄK!!! Jopa sairaaloissa tuntuu olevan aamiaisella joko puuro, jugurtti tai viili. Voileipä joo, jos sattuu olemaan sellainen päivä, että voilkeipää on tarjolla. Joulukuussa 2019 mulla puhkesi umppari ja koska leikkaus viivästyi, jouduin olemaan 5 yötä sairaalassa. Leikkaus tehtiin yöllä ja kun tuli aamiainen, olin tullut vasta 3 tuntia aikaisemmin heräämöstä vuodeosastolle. Katsoin hetken aikaa tyrmistyneenä tarjotinta, nousin sängystä, otin tippateliineen ja lompakon mukaani ja lähdin sairaalan toiseen päähän kanttiiniin juomaan kahvin ja syömään täytetyn croissantin. 

Minulle kyllä aamupuuro kelpasi, mutta illalla tilasin pizzaa. Ei se ole oikein, että suljetuissa vankiloissakin on vapaammat olot kuin hoivakodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Nuuksio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jos ihminen on hoivakoti-ikään asti elänyt, niin kyllä silloin pitää olla lupa syödä, juoda ja polttaa kuten haluaa.

Mielipuolista valvoa hoivakodissa asuvan vanhuksen terveellistä ruokavaliota. Tuossa iässä pitäisi saada piikittää vaikka heroiinia jos niin sattuu haluamaan. Mitään menetettävää ei enää ole.

Muuten samaa mieltä paitsi en huumeiden käytöstä. Vanhuksen kohdalla ei ole tavoitteena enää viimeisten elinvuosien lukumäärän lisääminen vaan viimeisten elinvuosien LAADUN maksimoiminen. Valitettavasti laitoksissa tämä ei yleensä onnistu, koska ei ole resursseja.

Olen joskus miettinyt, että jos itse joudun joskus tuollaiseen paikkaan, mahdetaanko edelleen tarjota aamiaiseksi puuroja, koska olen syntynyt 1961 ja lapsuudessani syönyt aamiaiseksi, kansakoulussa usein lounaaksi ja vielä iltapalaksikin puuroja? Sain nimittäin puurokiintiöni täyteen 1960-luvulla ja on kamala ajatuskin, että elämäni viimeiset vuodet mulle työnnettäisiin joka aamu nenän eteen puuroa. YÄK!!! Jopa sairaaloissa tuntuu olevan aamiaisella joko puuro, jugurtti tai viili. Voileipä joo, jos sattuu olemaan sellainen päivä, että voilkeipää on tarjolla. Joulukuussa 2019 mulla puhkesi umppari ja koska leikkaus viivästyi, jouduin olemaan 5 yötä sairaalassa. Leikkaus tehtiin yöllä ja kun tuli aamiainen, olin tullut vasta 3 tuntia aikaisemmin heräämöstä vuodeosastolle. Katsoin hetken aikaa tyrmistyneenä tarjotinta, nousin sängystä, otin tippateliineen ja lompakon mukaani ja lähdin sairaalan toiseen päähän kanttiiniin juomaan kahvin ja syömään täytetyn croissantin. 

Kyllä sinä saat hoivakotiin ostaa omat ruuat, jos haluat. Toivottavasti on tyttäriä tai poikia, jotka niitä tuovat. Meillä aamiainen maksaa 1 euron. Voit miettiä, mitä sillä saisi, jos ei puuroa, yhden leivän ja kahvi plus tuoremehua lasi.

Vierailija kirjoitti:

Mummut ja papat katsoo kuola valuen, kun hoitajat mussuttaa yökön leipomaan kakkua.

Sitten väännetään syöttämään vanhuksille kylmää puuroa ja kuivahtanutta leipää.

Kyllä taas tuntee olevansa hyvä hoitaja *Röyh*

Sidotaanko ne vanhukset yöksi sänkyihin siksi, että hoitajat saa yöllä ripistellä työkavereille herkkuja.

Tenoxia naamaan, että yöt olisi rauhallisia ja saa hoitaja puuhata omia juttuja.

Oikeasti tiedän hoitajan, joka öisin leipoi lapsilleen synttärikakut ja leipoi pullat kotiin. Tiedän hänen jopa leiponeen yöllä töissä myyntiin kakkuja. Näin hän itse kertoi, että hyvä työpaikka, kun voi työaikaa käyttää omiin hommiin.

Ihmettelin kyllä, kun hoitajat valittaa, ettei kusella edes ehdi työaikana käydä

Raha kelpaa, muttei palvelun anto.

Todellisuutta kirjoitti:

Voi äly hoi. Se, että leipoo yöllä ei tarkoita sitä, että asukkaat jää hoitamatta!! Siinä on yli 10 tuntia aikaa tehdä ne pakolliset työt, tehdä kierrot ja mahdollisesti auttaa hereillä olevia. Meillä ainakin suurin osa nukkuu koko yön. Monesti yöt todella rauhallisia ja hiljaisia. Mitä hiton väliä sillä on jos hoitaja leipoo, neuloo, lukee tai katsoo telkkaria kunhan pysyy hereillä.

Itse saatan yöllä lukea kirjaa, tehdä opiskelujuttuja, neuloa sukkia tai katsoa netflixiä. Pakollisissa töissä ei mene niin kauaa, että saisi koko yövuoroa niihin kulumaan. Kierrot tehdään neljä kertaa yössä eikä niissä huoneissa jatkuvasti ramapata. Kierroilla asentohoidetaan niitä jotka eivät itse pysty kääntymään. Hälytyksiä tulee öisin vähän, joskus ei lainkaan. Niihin totta kai reagoidaan ja mennään katsomaan mikä on. Joskus ei ole mikään kun kyse muistisairaasta joka ei edes ymmärrä ranteessaan olevan laitteen merkitystä, mutta jokaisella se hälytin pitää silti olla. Joskus joku haluaa vessaan ja siellä sitten totta kai käydään. Parille ihmiselle vaihdetaan vaippa yöllä jos siellä on paljon pissaa, näistä kun tiedetään että virtsaa tulee paljon yön aikana niin tiedetään tarkistaa. Joskus saattaa jollakin toimia vatsa yöllä ja sen kyllä aina haistaa, niin vaippa totta kai vaihdetaan.

Silti aikaa on kun vuoro kestää 10h 20min. Neljä kertaa vuodessa päivitetään hoitosuunnitelmia niin niitä voi tehdä yövuorossa, mutta ei sitäkään hommaa riitä jokaiseen yövuoroon jos on kaksi omahoidettavaa. Muitakaan paperihommia ei hirveästi ole kun ne tekee sairaanhoitaja. Mitään ylimääräisiä siivouksia ei öisin tehdä, että ei tule meteliä. Päiväsali siistitään, mutta ei muuta. 

Aamulla keitetään puuro asukkaille eikä meillä ainakaan tarjota kylmää puuroa tai ruokaa eikä myöskään kuivaa leipää. Kun joku tuollaisesta kirjoitti tuolla aiemmin. Päiväkahvilla on tarjolla pikkuleipiä, kuivakakkua, pullaa tms. Jos joku asukas täyttää pyöreitä vuosia, niin silloin on talon puolesta täytekakkua. 90v. ylöspäin kakkua on tarjolla joka vuosi. Jouluna on tarjolla kinkkua, laatikoita yms. joulun ruokia. Uutena vuotena perunasalaattia, nakkeja yms. Vappuna on simaa. Kesällä grillataan makkaraa. Ennen koronaa oli kesäjuhla ja puurojuhla johon osallistui myös omaiset. Esiintyjiä oli myös ja onpa esim. Marita Taavitsainen kiertänyt näitä tämän yrityksen yksikköjä. 

Paloturvallisuus. Siksi ei yöllä leivota henkilökunnalle kaakkuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatta näiden asioista tietämättömien mussuttajien tulle tekemään kuukaudeksi hoitotyötä niin voi mielipide muuttua.

Mielipide mistä? Miksi syyllistät näitä vanhuksia työstäsi? Suuntaa valituksesi työnantajallesi, äläkä kiusaa vanhoja ihmisiä.

Moni näistä "tietämättömistä mussuttajista" on tullut uransa loppuun omaishoitajana ja järkyttynyt siitä, mitä näkee hoitopaikoissa. Kotona oli laitonta jopa lukita ovi, mutta laitoksessa kietaistaan kysymättä G-tuoliin ja sidotaan sänkyyn, vaikka muitakin keinoja olisi käytettävissä. 

Sitten aika usein käy niin, että Maija sidotaan kiinni, koska Paavo lyö häntä kun Maija menee pahaa aavistamatta liian lähelle. Ei sidota Paavoa vaan ne osaston maijat. * nimiä ei ole muutettu*

Höpöhöpö, trolli. Rajoittamiseen pitää aina olla lääkärin lupa. Ja sitä lupaa ei anneta Maijalle jos Paavo lyö, sitä ei anneta edes Paavolle.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, että jos itse joudun joskus tuollaiseen paikkaan, mahdetaanko edelleen tarjota aamiaiseksi puuroja, koska olen syntynyt 1961 ja lapsuudessani syönyt aamiaiseksi, kansakoulussa usein lounaaksi ja vielä iltapalaksikin puuroja? Sain nimittäin puurokiintiöni täyteen 1960-luvulla ja on kamala ajatuskin, että elämäni viimeiset vuodet mulle työnnettäisiin joka aamu nenän eteen puuroa. YÄK!!! Jopa sairaaloissa tuntuu olevan aamiaisella joko puuro, jugurtti tai viili. Voileipä joo, jos sattuu olemaan sellainen päivä, että voilkeipää on tarjolla. Joulukuussa 2019 mulla puhkesi umppari ja koska leikkaus viivästyi, jouduin olemaan 5 yötä sairaalassa. Leikkaus tehtiin yöllä ja kun tuli aamiainen, olin tullut vasta 3 tuntia aikaisemmin heräämöstä vuodeosastolle. Katsoin hetken aikaa tyrmistyneenä tarjotinta, nousin sängystä, otin tippateliineen ja lompakon mukaani ja lähdin sairaalan toiseen päähän kanttiiniin juomaan kahvin ja syömään täytetyn croissantin. 

Mä ymmärrän sun huolen - mutta uskon, että laitoskeittiö elää ajan trendeissä.

Tällä hetkellä asukkaat ilmeisesti oikeasti haluavat aamulla puuron, valmiin voileivän, juoman - joka on mehu tai maito - ja kupillisen kahvia. Vain ihan pari asukasta skippaa puuron... ja olisitpa kuullut mikä mekkala nousi, kun yhtenä aamuna ei jostain syystä saatukaan puuroa vaan kylmä riisivanukas sen sijasta.

Tämä nykyinen vanhushuollon sukupolvi on vielä melko vaatimaton ruoan suhteen. Sadassa tietämässäni päässä ei esimerkiksi ole yhtäkään kasvissyöjää. Jollekin yksilölle broileri on liian eksoottinen eläin - ja yksi toivoisi enemmän pastaa - mikä lie hieman hankala laji laitoskeittiössä.

Joitain poikkeuksia lukuunottamatta kaikki juovat ruoan kanssa jotain muuta, kuin vettä - mikä on itselle melkoinen kummastus...ja jälkiruoka pitää olla. Itselle sellainen ei lounaalla maistuisi.

Jos ruoan nimessä on jotakin eksoottista, kuten kroketti tai nugetti - se on huono juttu - vaikka kuinka yrittäisit suomentaa ruokalajin nimeä. Toisaalta - sunnuntaisin tapaa olla muka jotain parempaa ruokaa, kuten paistia. Ja sit ongelmana on ne asukkaiden hampaat/proteesit...

Ja niitä tuoreita vihanneksia siirrellään sillä lautasella yrittäen saada ne jätteisiin menevät näyttämään vähemmältä - ihan, kuin pikkulapset 🙂

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään, ettei hoitoala vedä ihmisiä töihin. Huono palkkaus ja alan arvostus ihan kuralla ja saman rahan saa helpomallakin.

T. Entinen hoitsu

Ala on kyllä vakavasti sairas. Sanon, vaikka vielä toistaiseksi jaksankin.

Rupesi ahdistamaan ihan hulluna tämä keskustelu!! Mä rakastan katsoa yömyöhään televisiota, syödä karkkeja ja nukkua pitkään. Koska työt haittaa tätäkin harrastusta ja ylipaino&Diabetes jo on, niin en voi toteuttaa mielihalujani täysin määrin, kun haluan säilyttää työpaikan ja terveyteni.

Ajatus, että vanhuksena, hetki ennen kuolemaa, karkit revittöisiin kädestä, töllö menisi kiinni ja kuudelta revittäisiin ylös sängystä, on kestämätön...

Vierailija kirjoitti:

Rupesi ahdistamaan ihan hulluna tämä keskustelu!! Mä rakastan katsoa yömyöhään televisiota, syödä karkkeja ja nukkua pitkään. Koska työt haittaa tätäkin harrastusta ja ylipaino&Diabetes jo on, niin en voi toteuttaa mielihalujani täysin määrin, kun haluan säilyttää työpaikan ja terveyteni.

Ajatus, että vanhuksena, hetki ennen kuolemaa, karkit revittöisiin kädestä, töllö menisi kiinni ja kuudelta revittäisiin ylös sängystä, on kestämätön...

Ei revitä - eikä mene töllö kiinni. Älä nyt kaikkea usko.