Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä vuosi sitten keskenmenneen sikiön/vauvan muistelutilaisuudessa muistellaan?
11.03.2022 |
Sain kutsun tällaiseen tilaisuuteen ja vähän hämmennyin. En mitenkään voi vanhemmilta itseltään tätä kysyä, kun ymmärrän, että tämä on heille arka aihe.
Kommentit (51)
Kuulostaa vähän narsistiselta tilaisuudelta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelutilaisuus vuoden jälkeen kuolemasta? En ole sellaisessa ollut koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siellä osoitetaan tukea ja empatiaa sureville vanhemmille, jotka menettivät toivomansa lapsen. Älä mene, jos et tuota tajunnut!
No tajuan tämän, mutta keskenmenosta on jo kuitenkin vuosi vierähtänyt. Ymmärrän, että sureville vanhemmille se on lyhyt aika, mutta muille ei. Lisäksi, kun lasta ei koskaan fyysisesti ollut maailmassa elävänä en ymmärrä mitä muisteltavaa siinä on.
Muisteltavaa lähinnä vanhemmille ja sille äidille, joka oli raskaana. Viettäköön kahdestaan muisteluhetkiä, mutta en minäkään ymmärrä, miksi tässä pitäisi joukkokokoontuminen järjestää.
Kuinka pitkällä raskaus oli, kun vauva/sikiö kuoli? 8rvko vs 38rvko? Jos vauva on kuollut yli 25 rvko ikäisenä, niin kyseessä on kohtukuolema, ei keskenmeno.
Tottakai vauva oli jo fyysisesti olemassa, kohdussa. Miten äidin keho ei ole muka fyysinen oikea paikka? Älä osallistu jos sinulla ei ole empatiaa tälle asialle. Usein tällaisen kriisin ja suuren menetyksen kohdatessa ihmiset menettävät läheisiään juuri siksi että ihmiset eivät osaa suhtautua toisten menetykseen myötätuntoisesti vaan alkavat tuntea olonsa kiusaantuneiksi - se on ok mutta kertoo vain sen ettei kaikista ole tukemaan menetyksessä. Toivottavasti he saavat tukea ja lohtua ihmisiltä jotka voivat ja osaavat sitä antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista. En menisi, lähettäisin kortin jossa toivotan voimia ja lämpimiä ajatuksia.
Kuulostaa vähän siltä että ainakin lahjaksi kannattaa laittaa vanhemmille rahaa terapiaan. Ei nimittäin kuulosta järkevältä jäädä tuolla tavoin roikkumaan kuolleeseen sikiöön, että ihan muistotilaisuuksia järjestelee vielä vuoden päästä. Elämässä kannattais mennä eteenpäin. Uusia ajatuksia, uusi lapsi. Surussa vuosikausia vellominen ei anna muuta kuin masennusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siellä osoitetaan tukea ja empatiaa sureville vanhemmille, jotka menettivät toivomansa lapsen. Älä mene, jos et tuota tajunnut!
Mä oon menettänyt neljä. Joten valitan, ei nyt empatia riitä. - eri
Vähän irvokasta minusta. Kun miettii kuinka moni on kokenut keskenmenoja, varmasti jokaisen lähipiiristä löytyy yksi tai useampia. Se on suuri suru, mutta kuitenkin kyseisen perheen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vauva oli jo fyysisesti olemassa, kohdussa. Miten äidin keho ei ole muka fyysinen oikea paikka? Älä osallistu jos sinulla ei ole empatiaa tälle asialle. Usein tällaisen kriisin ja suuren menetyksen kohdatessa ihmiset menettävät läheisiään juuri siksi että ihmiset eivät osaa suhtautua toisten menetykseen myötätuntoisesti vaan alkavat tuntea olonsa kiusaantuneiksi - se on ok mutta kertoo vain sen ettei kaikista ole tukemaan menetyksessä. Toivottavasti he saavat tukea ja lohtua ihmisiltä jotka voivat ja osaavat sitä antaa.
Tässä varmaan kyllä häiritsee sekin, että tosi monet on kokeneet keskenmenon, moni useamman.
Vierailija kirjoitti:
Älä viitsi valehdella. Tajuatko kuinka julma olet?
Sinut pitäisi ampua. Toivottavasti saat syövön tai aivoverenvuodon HETI ja läheisesi kuolevat rekan alle.
Ja itsehän näytit tällä viestillä olevasi oikein ihana ja lempeä ihminen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo ikinä kuullut että mitään muistelutilaisuuksia järjestettäis vuoden päästä yhtään kellekään. Eikö ne järjestetä heti kuoleman jälkeen. Yleensä niihin osallistuu lisäksi vain vainajalle hyvin tuttuja ihmisiä. Sikiön muistotilaisuus kuuluis vain vanhemmille ja korkeintaan isovanhemmille ja tädeille ja sedille.
En itekään kaukaisempana sukulaisena menis. Ois tosi outo tilaisuus.
Semmottii sitten joku keksi.
Huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En menis. Kutsujat ovat sekaisin.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Vähän irvokasta minusta. Kun miettii kuinka moni on kokenut keskenmenoja, varmasti jokaisen lähipiiristä löytyy yksi tai useampia. Se on suuri suru, mutta kuitenkin kyseisen perheen oma asia.
"keskenmenoja"
Kannattaisi nyt kuitenkin erottaa alkuraskauden keskenmeno loppuraskauden kohtukuolemasta.
Itse olen menettänyt esikoisvauvani loppuraskaudesta kohtukuoleman takia. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että oli äärimmäisen raskas kokemus synnyttää oma ensimmäinen täydellinen lapsi kuolleena. Ensimmäinen vuosi sen jälkeen meni isossa surussa ja raastavassa ikävässä. Joten, jos ap:n tuttava on menettänyt lapsensa em. tavalla, niin en ihmettelisi yhtään jos he haluaisivat esim. muistella lastaan tämän ensimmäisenä "syntymä(ja kuoleman) päivänä".
Ei pidä tuomita jos itsellä ei ole kokemusta vastaavasta menetyksestä.
Voin kuvitella että joku Maria Nordin keksisi tällaisen
Vierailija kirjoitti:
En oo ikinä kuullut että mitään muistelutilaisuuksia järjestettäis vuoden päästä yhtään kellekään. Eikö ne järjestetä heti kuoleman jälkeen. Yleensä niihin osallistuu lisäksi vain vainajalle hyvin tuttuja ihmisiä. Sikiön muistotilaisuus kuuluis vain vanhemmille ja korkeintaan isovanhemmille ja tädeille ja sedille.
En itekään kaukaisempana sukulaisena menis. Ois tosi outo tilaisuus.
Vuosi sitten ei voinut koronan takia järjestää mitään kokoontumisia, ehkä muistotilaisuus on siksi lykkääntynyt näin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vähän siltä että ainakin lahjaksi kannattaa laittaa vanhemmille rahaa terapiaan. Ei nimittäin kuulosta järkevältä jäädä tuolla tavoin roikkumaan kuolleeseen sikiöön, että ihan muistotilaisuuksia järjestelee vielä vuoden päästä. Elämässä kannattais mennä eteenpäin. Uusia ajatuksia, uusi lapsi. Surussa vuosikausia vellominen ei anna muuta kuin masennusta.
Tämä! Meillä vauva kuoli 23rv jälkeen ja ei, ei olisi tullut mieleenkään järjestää tällaista tilaisuutta. Toki lähimmäisten kanssa vuosipäivänä juteltiin asiasta, mutta eteenpäin se on mentävä.
Vauvan kuolema oli todella rankkaa ja niin surullista. Vuosipäivänä tein positiivisen raskaustestin ja se tavallaan sulki ympyrän ja vei ajatukset tulevaan ja antoi rauhan. Nyt on 3 vuotta tapahtuneesta ja meillä aivan ihana reilu 1-vuotias ja niin kiitollinen olen hänestä joka päivä ja enkelivauvaa perheessä muistellaan hyvänä, hän on se joka pitää huolta tästä muusta porukasta.
Mistä keskenmeno johtui? Onko tutkittu?
Alue: Aihe vapaa
Olisi vain liian outoa mennä tuollaiseen, en menisi itse varsinkin kun et ole kerta lähipiiriä. Ehkä se tekee vanhemmille hyvää, mutta mitä siellä tehdään edes? Ja juu, olen saanut keskenmenon - asia valettiin kuoliaaksi ja surutyön tein yksin. Olin alaikäinen teini, jäi traumoja.
Silti en menisi tänäänkään tuollaiseen tilaisuuteen, ihan jo oman taustankin takia vaikkei suku sitä tiedä. Kieltäytymisen nätisti vain, ei siinä syitä tarvitse eritellä. Ja jos pelkäät suuttumusta, sano juuri ennen tilaisuutta olevasi kipeä ja odottavasi testituloksia - korona-aikana taatusti toimiva niksi.