Sain tk:sta lähetteen erikoislääkärille, mutta...
Kyseinen henkilö on serkkuni, jolle sain ajan. Nimen perusteella ei voi olla kukaan muu, koska muita samannimisiä ei ole. Tuntuu hyvin kiusalliselta ajatukselta, että menisin keskustelemaan hänen kanssaan asioistani.
Tylsää tässä on se, että olen odottanut tätä aikaa toukokuusta asti(aika siis 19.8). Jos nyt perun, niin joudun odottamaan uudestaan sen muutaman kuukauden, vai? Ei millään innostaisi odotella uutta, mutta toisaalta oudolta sekin tuntuu, että menisin juttelemaan.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 23:37"]
Nyt tilanteessa se käänne, että serkkuni on meidän edellisen keskustelun perusteella soittanut minulle myös tänään ja sovimme soittavamme huomennakin. Halusi kuulla kuulumisiani enemmänkin. En tiedä, onko järkevää avautua tälläisista asioista kuitenkin niin tutulle ihmisille. Onko?
Silti meidän henkilökemiat toimii ja puhuminen on aina ollut helppoa noin muutenkin, ollaan aina ennenkin tultu toimeen mielettömän hyvin, vaikka hän on minua vanhempi. Kaiken huipuksi se puhuminen on sellaista, että tulee lähes huomaamatta puhuttua niistä vaikeistakin asioista.
[/quote]
Oman fiiliksen mukaan.
No, mitä sä sitten menet ollenkaan sinne lääkäriin, jos jo nyt saat vuodatettua kaiken puhelimessa?
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 01:23"]
No soita sinne ja kysy, mitä sanovat.
[/quote]
Ei ole lähisukulainen(sisarus tai vanhempi), niin odotteluksi kuulemma menee, jos perun. Kiva kiva.
[/quote]
Aika outoa. Minulta HOITAJANA kysyttiin että haluanko hoitaa kummiani (joka ei ole ollenkaan sukua) ja kummiltani kysyttiin myös, haittaako jos olen yhteisessä hoitopalaverissa. Kun isäni teki osastolla kuolemaa ja kaverini oli siellä töissä, hänen ei tarvinnut hoitaa isääni. Naapurini olisi kunnalla minun omalääkäri, ei todellakaan ole, olen toisen lääkärin listoilla. Nämä on ihan suositeltavia asioita ettei mitkään läheissuhteet sotkeudu ja kukaan saa traumoja.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 07:17"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 07:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 17:50"]
Missä sairaalassa saa tietää jo kutsussa kenelle lääkärille menee?
[/quote]En ole muuten koskaan saanut tietää lääkärin nimeä ja olen yli 50 v käynyt eri asioiden takia lähtteellä erikoislääkärillä.
Varmaan kaikissa...
[/quote]
[/quote]Hus:in piirissä ei saa tietää.
[/quote]
KYSin piirissä ei saa tietää.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 23:51"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 23:37"]
Nyt tilanteessa se käänne, että serkkuni on meidän edellisen keskustelun perusteella soittanut minulle myös tänään ja sovimme soittavamme huomennakin. Halusi kuulla kuulumisiani enemmänkin. En tiedä, onko järkevää avautua tälläisista asioista kuitenkin niin tutulle ihmisille. Onko?
Silti meidän henkilökemiat toimii ja puhuminen on aina ollut helppoa noin muutenkin, ollaan aina ennenkin tultu toimeen mielettömän hyvin, vaikka hän on minua vanhempi. Kaiken huipuksi se puhuminen on sellaista, että tulee lähes huomaamatta puhuttua niistä vaikeistakin asioista.
[/quote]
Oman fiiliksen mukaan.
[/quote]
Jotenkin en vain saa eroteltua nyt tässä asiassa hänestä sitä psykiatri-puolta, vaikka muuten ihan normaalisti puhutaankin muista asioista. Eikä hän edes korosta sitä itse mitenkään. Hmm, ehkä se olen vain minä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 09:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 01:23"]
No soita sinne ja kysy, mitä sanovat.
[/quote]
Ei ole lähisukulainen(sisarus tai vanhempi), niin odotteluksi kuulemma menee, jos perun. Kiva kiva.
[/quote]
No eikä mene. Potilas saa ilmoittaa jos on tuollainen tilanne ja aivan varmasti voivat vaihtaa jonkun muun potilaan päittäin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 23:58"]
No, mitä sä sitten menet ollenkaan sinne lääkäriin, jos jo nyt saat vuodatettua kaiken puhelimessa?
[/quote]
Sitä mietin itsekin, että onko tämä sittenkään niin paha juttu.
Kävin siellä sitten(eilen) ja sujui ihan hyvin, vaikka aikaa ei muille vaihdettukaan. Olipa ainakin helppo puhua, eikä tarvinut jännittää samalla tavalla kun uusia ihmisiä ja tilanteita yleensä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:41"] Minulle kyllä kerrottiin, kuka ottaa vastaan ja saman luona olen asioinut, ilmeisesti vaihtelee alueittain.[/quote]
Sama, täällä päinkin ajanvaraustiedoissa lukee aina nimi.
t. aloittaja
Miten aloittaisin keskustelun?
"Oli muuten hienot ne Seija-tädin kahdeksankymppiset, ai että se voileipäkakkukin... Niin, kertoisinko mä nyt mun traumaperäisestä stressihäiriöstäni?"
Mitä jos soitat serkulle suoraan, ja kysyt mitä tehdään. Tuskin hänkään haluaa pääkoppaasi lähteä sorkkimaan, ja hän olisi tilanteessa paras asiantuntija kertomaan, mikä on järkevin pakotie. Ehkä hän voi vaihtaa sinut päittäin kollegan kanssa, jos ei ole yhden lääkärin pulju.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 08:57"]
Mulla ei lukenu nimeä. Oli vaan että teille on varattu aika sille ja sille poliklinikalle ja päivämäärä ja kellon aika.
[/quote]
Vaihtelee
Soita uudestaan sinne polille ja vaatimalla vaadit ajan toiselle lääkärille. Ei nyt kyllä mitenkään serkun vastaanotolle voida vaatia menemään, varsinkin kun tuollainen "vaiva" kyseessä.
No jos serkkusi ei itse hoksaa, esim. vilaisemalla ajanvarauskirjaansa, niin pyydä osastonsihteeriä välittämään serkulle sana asiasta. Käsket vaan sanoa asian, ja serkku pyytää sihteeriä tekemään muutoksen. Tottakai se vaihdetaan! Aina joku vastaanoton sihteeri keksii jotakin napisemista, ja syynä on varmaan se, että potilaat ovat joskus rasittavia ja keksivät jos jonkinlaisia tekosyitä, miksi eivät voi tulla varatulle ajalle jne. Esim. meillä hämmästyttävän moni lähetettä tk-lääkäriltä kuulema pitkään tivannut jättääkin ilmoittamatta saapumatta ohjelmoituihin kalliisiin kuvantamistutkimuksiin (MRI jne).
- keskusairaalassa työskentelevä lääkäri
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 13:29"]
No jos serkkusi ei itse hoksaa, esim. vilaisemalla ajanvarauskirjaansa, niin pyydä osastonsihteeriä välittämään serkulle sana asiasta. Käsket vaan sanoa asian, ja serkku pyytää sihteeriä tekemään muutoksen. Tottakai se vaihdetaan! Aina joku vastaanoton sihteeri keksii jotakin napisemista, ja syynä on varmaan se, että potilaat ovat joskus rasittavia ja keksivät jos jonkinlaisia tekosyitä, miksi eivät voi tulla varatulle ajalle jne. Esim. meillä hämmästyttävän moni lähetettä tk-lääkäriltä kuulema pitkään tivannut jättääkin ilmoittamatta saapumatta ohjelmoituihin kalliisiin kuvantamistutkimuksiin (MRI jne).
- keskusairaalassa työskentelevä lääkäri
[/quote]
Muuten asiaa, mutta ihan pikkasen särähti korvaan tuo "aina joku sihteeri KEKSII jotakin napisemista"
t. os.siht. keskussairaalasta
Itsehän painin vahingossa serkkuani, selvisi vasta FB:stä. Onneksi ei juuri ole yhteisiä juhlia.
"Mitä serkumpi, sitä herkumpi..."
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 20:04"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:41"] Minulle kyllä kerrottiin, kuka ottaa vastaan ja saman luona olen asioinut, ilmeisesti vaihtelee alueittain.[/quote]
Sama, täällä päinkin ajanvaraustiedoissa lukee aina nimi.
t. aloittaja
[/quote]
Minulla ja tyttärellä sama sairaala: Minulla lukee kutsussa aina vastaanottavan lääkärin nimi neurologianpolille, tyttärellä ei koskaan lue lastenpolin lääkärin nimeä.
Tyttären tietoihin kyllä saimme pyydettäessä merkinnän lääkäristä, jonka kanssa emme halua asioida. Neurolle en saa valita lääkäriäni.
Käytännöt siis vaihtelevat jopa sairaalan sisällä.
Nyt tilanteessa se käänne, että serkkuni on meidän edellisen keskustelun perusteella soittanut minulle myös tänään ja sovimme soittavamme huomennakin. Halusi kuulla kuulumisiani enemmänkin. En tiedä, onko järkevää avautua tälläisista asioista kuitenkin niin tutulle ihmisille. Onko?
Silti meidän henkilökemiat toimii ja puhuminen on aina ollut helppoa noin muutenkin, ollaan aina ennenkin tultu toimeen mielettömän hyvin, vaikka hän on minua vanhempi. Kaiken huipuksi se puhuminen on sellaista, että tulee lähes huomaamatta puhuttua niistä vaikeistakin asioista.