Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa lohduttavia tarinoita ihastumisista ja seurustelukumppaneista
12.08.2015 |
Olen ollut epätoivoisen ihastunut työkaveriini liki puoli vuotta ja pian lopetan työt ja lähden jatkamaan opiskeluja ulkomaille. Syy miksi en ole tehnyt ihastukseni suhteen mitään on juurikin lähestyvät opinnot, ei minusta olisi reilua häntä kohtaan lähteä ns. iskemään häntä ilman että olisi mahdollisuutta yhteiseen (lähi)tulevaisuuteen.
Masentaa ajatus elämästä ilman häntä, en voi kuvitella että löytäisin tulevasta opiskelukaupungista ketään häntä parempaa ja ihanampaa ja komeampaa.
Kertokaa oi viisaat mammat esimerkkejä elämistänne, miten olette päässeet vastaavista tilanteista eteenpäin tai miten "mahdottomien" rakkauksien on käynyt?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ootte kumpikin vapaita niin anna palaa vaan. Voihan olla ettei suhteestanne tulisikaan mitään, ulkomaille lähtiessäsi tietäisit tämän ja olisit liikkeellä aivan eri mielin kuin jos haikailisit ja vertaisit kaikkia tapaamiasi miehiä tähän toiseen.
Ja toisaalta kaukosuhteetkin on omalla tavallaan raastavan ihania... Ota selvää tästä jutusta niin vältyt lukuisilta "entä jos..." ajatuksilta.