Lapsen oppimisvaikeudet uuvuttaa

Lapseni on 9-vuotias ja hänellä on vaikeuksia matematiikassa sekä toiminnanohjauksessa, hahmotushäiriö todettu jo pienenä.
Muuten pärjään ihan hyvin, lukuaineissa menee mukavasti ja englanti on todella helppoa hänelle.
Tämä lohduttaa vähän, mutta olen todella huolissani lapseni tulevaisuudesta.
Jos matematiikka tuottaa noin suuria vaikeuksia jo tuossa iässä, mitkä edellytykset lapsella on pärjätä tulevaisuudessa tässä luonnontieteitä painottavassa maailmassa?
Matematiikka on mukautettu hänelle ja käy erityisopettajalla pari kertaa viikossa sekä tukiopetuksessa, kotona myös harjoitellaan yhdessä mutta ei vaan millään opi eikä ymmärrä.
Sanoo että numerot hyppivät ja pää menee sekaisin niitä katsoessa.
Surettaa lapsen puolesta, kun muuten olisi niin fiksu ja osaava, mutta ei varmaan pärjää edes lukiossa noilla taidoilla.
Läksyjä tekee useamman tunnin illassa ja itkee joka päivä että on kehitysvammainen ja typerä.
Sydämeni särkyy tuota itkua ja huutoa kuunnellessa, lasta ei yhtään lohduta hyvät numerot muista aineista eikä mikään positiivinen palaute tai kannustaminen, pitää itseään silti typeränä ja itkee vain koko ajan ja sättii itseään.
Ei usko aikuisia eikä ammattilaisia, hänen mielestään kaikki aikuiset vain yrittävät mielistellä ja "feikkitsempata ääliötä".
Tämä on musertavaa ja uuvuttavaa, millä voisin kannustaa lasta? Tuo ongelma ei tule iän myötä kyllä paranemaan, itsetuntoa pitäisi tukea jollain muulla tavalla nyt.