Lue keskustelun säännöt.
Tokaluokkalainen kavereineen "yksin" kotona
12.08.2015 |
Meillä on tytär, joka aloitti juuri toisen luokan.
Asumme lähiöalueella isossa omakotitalossa, lapsi käy itsenäisesti koulussa, ja tulee koulun jälkeen kotiin. Me vanhemmat olemme töissä 8-16.30.
Olemme alunperin sopineet, että silloin, kun meillä kukaan aikuisista ei ole kotona, ei lapsi saa tuoda kavereita sisälle kotiimme. Lapsi itse tietenkin saa tulla, mutta kavereita ei valvomatta tuoda kotiimme.
Lapsi on ollut viime viikosta lähtien joitakin aikoja yksin kotona (n. 4h päivässä) kun me vanhemmat palailimme töihin, ja koulu alkoi vasta eilen. Joka kerta kotiin tullessa on talo ollut mullin mallin, vähintään kaksi kaveria sisällä peuhaamassa, välipalat syötetty myös kavereille jne.
Minua ärsyttää!
Mielestäni meidän kotimme ei ole naapurin lapsien puuhamaa. Suurimmalla osalla naapuruston lapsista on jompi kumpi vanhempi kotona, mutta lapsen mukaan meillä on kivempi leikkiä kun "saa olla rauhassa".
Nyt sitten se ongelma:
Mieheni ei nää tässä mitään pahaa. Hänen mukaansa tokaluokkalaiset ovat jo tarpeeksi isoja touhuaamaan omillaan. Olen eri mieltä, varsinkin kun tuo "touhuaminen" tapahtuu yksinomaan meillä! Millon on leivottu "muffinsseja" (jauhot ympäriinsä, UUNI päällä jne) milloin on syötetty kavereille jäätelöt ja kalliit välipalakeksit, jogurtit jne..
Mieheni mielestä tämä on ok, lapsi saa touhuta vapaasti. Hänen mukaansa on vaan hyvä, että lapset ovat itsenäisiä, harjoittelevat leipomaan jne jne.
Olenko kohtuuton, kun aion mieheni mielipiteestä huolimatta ottaa lapsen puhutteluun? Miten tämä tilanne tästä ikinä loppuu, jos mieheni ei ole asiassa samaa mieltä?
Mitä jos käy jotain? Mitä jos joku loukkaantuu, uuni sytyttää tulipalon, tms? Mieheni mielestä murehdin turhia, mutta helkkari sentään, jos naapurissa on aikuiset paikalla vahtimassa, mutta silti tullaan meille, koska se on kivempaa?
PRKL kun ottaa päähän. Mies, ei lapsi!!
Kommentit (116)
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:52"]
Onpas tiukkapipoista sakkia täällä! Muistan kyllä, miten omassa lapsuudessani 90-luvulla ne pennut, joilla oli tiukat säännöt kotona olivat melko riehakkaita kylässä ollessaan. Ja ne, joiden kotiin ei "saanut" mennä koulun jälkeen kavereita olivat todella rasittavia kyläilijöitä itse. Ne eivät suostuneet lähtemään kotiin, vaikka itse olisin mieluusti viettänyt aikaa ihan keskenäni. Ne raasut piti välillä lahjoa painumaan kotiin, yllättäen antamalla KARKKIA, koska omissa kodeissa oli sokeri kielletty.
Jos ei lasten kanssa pysty sopimaan pelisääntöjä iltapäiviksi, on vika kasvattajassa. Sori ap, mutta vaikutat pöpiltä.
[/quote]
Mitä vikaa on siinä pelisäänössä, että pihaan saa tulla, mutta ei sisälle leikkimään? Minusta selkeä ja helppo, mutta palstalaisten mielestä näköjään nipo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:28"]
En oikein ymmärrä ongelmaa.Itse olen vastaavassa tilanteessa iloinen, että lapsella on kavereita. Ja mieluummin kyläilyä juuri silloin kun lapsi olisi muuten yksin. Silloin kun vanhemmat ovat kotona, voi sitten rauhassa viettää perheaikaa.
[/quote]
Olet iloinen lapsesi kavereista myös silloin, kun viitenä päivänä viikossa kotiin tullessasi vastassa on kaaos, sohvalla on leivänmuruja ja hillotahra, viikonloppuherkuksi ostamasi kallis juusto on syöty parempiin suihin, sängylläsi on pompittu ja mummolta perimäsi kristallivaasi on palasina lattialla? Onnea vaan pitkämielisyydestäsi.
[/quote]
Lapsi voi siivota kaaoksensa itse, ja hillotahran pyyhkimisestä ei kauheasti vaivaa ole kenellekään. Meillä herkut, välipalat ja muut ruoat ostetaan sillä periaatteella, että niitä saa syödä. Ei ole mitään Äidin Herkkuja ja Iskän Iltapaloja ja Lasten Vanukkaita, vaan jääkaapista saa kuka tahansa ottaa mitä tahansa, jos ei olla erikoistapauksessa toisin sovittu.
Sängyn pomppimisvaurioita ei edes huomaa ja tuskin se kristallivaasi harmittaa, jos niitä on varastossa viikon jokaiselle päivälle. Jos ei ole, niin sen voi siirtää vaikka aikuisten makkariin turvaan.
Aika nipolta kuulostat.
[/quote]
Entä jos lapsi ei esimerkiksi ehdi siivota kavereidensa sotkuja ennen kuin vanhemmat tulevat kotiin, kun kaverit ovat häipyneet viisi minuuttia aikaisemmin? Hillon tai muun vastaavan voi kyllä pyyhkiä sohvalta, mutta siitä saattaa silti jäädä tahra. Ja minä en halua ruokatahroja sohvalle, ihan sama vaikka se jonkun mielestä olisi nipoa. Ruokaa meillä ostetaan useammaksi päiväksi kerralla, eikä se tosiaankaan mene niin että lapsen kaverit voivat syödä vapaasti sen mikä on ajateltu koko perheen syötäväksi.
Kun tulen kotiin työpäivän jälkeen, en halua ensin raivata keittiöstä jotain lasten kokkileikkien jälkiä päästäkseni tekemään perheelle ruokaa, vain huomatakseni että lasten kaverit ovatkin syöneet salaattitarpeet leivän päällä tai pommittaneet kaikilla perunoilla naapurin koiraa.
Talossa talon tavalla. Jos se ei kelpaa, eikä lapsi kelpaa kavereille siksi että meillä eletään ihmisiksi, niin olkoon kelpaamatta.
91 jatkaa
Yhden pomppimiskerran jälkeen sängyssä ei ehkä huomaakaan vaurioita,mutta entä sitten kun siinä pompitaan jatkuvasti? Paitsi että sänky on tarkoitettu nukkumista varten, se myös sijaitsee sellaisessa huoneessa mihin lasten kavereilla ei ole mitään asiaa.
No mitä ihmettä, suurin osa kommentoijista taitaa missata pointin niin että viheltää. Totta kai on hienoa, että lapsella on kavereita ja pitäähän lapsia kannustaa kokeilemaan esim. tuota leipomista, mutta varmaan ketuttaa tulla kotiin kun siellä on kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Sehän tuossa on ongelma, että koululaiset rellestää siellä yksikseen ja jättää uunin päälle ja mitä kaikkea, ei noin pienet vielä osaa huomioida kaikkea ja siivota jälkiään niinkuin kuuluu. Edes vähän tasapuolisuutta, niin että lapsi menisi joskus niiden kavereidenkin luo eikä ne tulisi aina sen yhden luo syömään kaikki välipalat. Helppohan miehen on tuota katsoa yli kun ei ehkä osta niitä välipaloja ja jätskejä.
Löysää pipoa!! Lapsen kaverussuhteet ovat tärkeämpiä kuin "kalliit keksit". Mitä hemmetin kaviaaria niissä teidän kekseissä oikein on??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdeksanvuotiaat ovat lapsia. Mun mielestä ap ei ole yhtään nipo, vaan vastuuntuntoinen. Ja saa ihminen asettaa omassa kodissaan sellaiset rajat kuin haluaa. En antaisi myöskään 8-vuotiaan käyttää uunia tai liettä, eikä voi odottaa, että joukko 8-vuotiaita osaisi käyttäytyä keskenään täydellisesti. On vanhempien tehtävä asettaa rajat. Hieman ihmettelen muitakin vanhempia, en päästäisi omaa kahdeksanvuotiastani kaverille kylään niin, että tämän vanhemmat eivät ole kotona. Tai vähintään joka toinen päivä oltaisiin meillä. Taitaa olla joillekin vanhemmillekin valitettavasti helpompaa antaa mennä kaverille...
Kaverisuhteita harjoitellaan myös tuossa iässä vielä kohinalla, aika ihmeellistä on tämä vanhempien "lapsesi ei saa kavereita"- pelottelu. Kyllä aikuisen tehtävä tässäkin on ohjata lapsille rajat - mitä minun kotonani saa tehdä ja mitä minä saan tehdä kaverin luona. Ikävää, jos vanhemmat eivät ole samassa linjassa, mutta näinhän se menee. Aikuisenakin ihmetellään toisten tapoja ja rajoja.
Minä kyllästyin tuohon telmimiseen kotonamme ja varsinkin muutaman tytön vanhempiin, joiden mielestä toisten kotien sotkemisessa ei ole mitään ongelmaa. Turha kuulemma nipottaa pikkuasioista.
Annoin mennä vuoden ja nyt tämän kevään ja kesän aikana olen laittanut vahingon kiertämään. Heitin iltalenkillä yhden perheen kukkapenkkiin muovipussillisen rounduppia. Toisella perheellä oli grilli-ilta, naapurit kutsuttiin ja kaadoin "vahingossa" punaviinipullon uudelle terassisohvaryhmälle. Annoin lapsille mieheni jalkapallon pihaleikkeihin ja he saivat hyvää jälkeä tehtyä yhden perheen takapihalla, hyvästi nurmenalku.
Vielä on pari asiaa mietinnässä. Pyysin sisartani kylään, hänellä on kissa ja yhdellä perheellä on työn alla hiekkalaatikko pienemmille kun isommat remuaa naapurustossa. Pyydän lapsia leikkimään kissan kanssa ja erityisesti hiekkalaatikolla ja olohuoneessa. Kissa pitää nahkasohvan kynsimisestä. Minua se ei haittaa. Mieheni ei tiedä kuinka kettuuntunut olen ja miten puran patoutuneen kaunan. Sisareni tietää ja hänellä on parempi mielikuvitus kuin minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, huomaan olevani aika tiukkapipo, sillä olen ihan ap:n linjoilla. Häpeäisin silmät päästäni, jos omat lapseni menisivät toisen kotiin sotkemaan ihan sumeilematta. Toki itsekin lapsena tein kaverin kanssa kaikenlaisia leipomiskokeiluja, mutta luvan kanssa, riehumatta. Ehkä vähän sivujuttu, mutta jännää, että ilmeisesti monissa kodeissa lapset (niin omat kuin vieraat) saavat syödä vaikka vartin välein mitä mieleen juolahtaa. Siis en itsekään jahtaa lapsia hammasharja kädessä joka aterian jälkeen tms., mutta kyllä meillä on jonkinlaiset ruoka-ajat, eikä todellakaan lapset vedä keksipakettia tai paria kerralla, ihan terveyden ja hammasterveydenkin takia. Täytyy sanoa, että ilmeisesti monia vanhempia ei vähääkään kiinnosta, mitä omat lapset tekevät koulun jälkeen. Meillä on sellainen tilanne, että tokaluokkalaiseni kaveri tulee meille käytännössä joka päivä koulun jälkeen, ja myönnän, että vähän kypsyttää. Olen itse kotona eli voin "vahtia", mutta ihmettelen vähän, miksei äiti edes halua lasta iltapäiväkerhoon, ehkä tämä on niin "iso ja reipas", kun on kaiket päivät kaverin kotona hoidossa..? Oli siis meillä tai muilla kavereilla jo ekaluokan, ei ollut usein edes avainta kotiin.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:10"]
Ei mikään ihme, että monet lapset ovat nykyään niin kamalia. Teidän joidenkin mielestä on siis ihan ok, että lapsilauma saa vapaasti sotkea tyhjässä kodissa, syödä mitä mieli tekee, pomppia sohvat ja sängyt hajalle, tuhlata ruoka-aineita "leipomalla" jotain syöntikelvotonta mössöä... Ja sitten hylätä kaverin, kun vanhemmat eivät hyväksy moista sotkemista.
[/quote]
1. lapsilauma ei saa vapaasti sotkea tyhjässä kodissa. Myöskään perheen TOKALUOKKALAINEN ei ansaitse siitä PUHUTTELUA. Harva tokaluokkalainen kykenee komentamaan villiintyneitä kavereitaan. Säännöt sovitaan yhdessä vanhempien ja lasten kanssa. Niihin sitoudutaan yhdessä ja jos se ei kaikilta onnistu, annetaan rangaistuksia.
2. Syödä saa mitä mieli tekee, jos perhe niin antaa. Meillä saa. Jollain kaverilla saattaa olla eri säännöt köyhyyden takia. Sellaisissa perheissä joko ei syödä tai otetaan mitä saa. Herkut jemmataan tai laputetaan: ei saa ottaa.
3. kenenkään sovilla ei hypitä, eikä sängyissä
4. Ketään ei saa hylätä, mutta tuon ikäiset äänestää helposti jaloillaan, jos yhdessä oloa leimaa erilaiset aikataulut tai rajoitukset. Ei tuon ikäisillä ole vielä kykyä sitoutua tiettyyn ystävään. Jos itse kaipaa heti koulun jälkeen ystävää, sitä helposti ajautuu sellaisille ystäville, joille saa mennä tai tuovat ystävät omaan kotiinsa.
Onks sovittu, häh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on asia ratkaistu niin, että lapsi tulee kotiin koulusta,syö välipalaa, huilii hetken itsekseen ja tekee läksyt. Jossakin välissä soittaa mulle töihin, tai päinvastoin soitan hänelle, jolloin sovitaan, voiko kavereita tulla tai saako itse mennä kaverille. Kodin säännöt on selvät, ruoa lämmitykseen saa käyttää mikroa, ei muuta. Jos herkkuja haluaa kaverin kanssa, kysyy luvan. Tyttö on kiltti ja rauhallinen, mutta kaikki kaverit eivät ole, lapsethan ovat erilaisia. Ongelmia ei ole ollut, ja lähestulkoon aina saa luvan sen pyydettyään. Vain erikoistapauksissa kiellän kaverin tulon tai heille menon, esim. jos olemme lähdössä johonkin heti töistä tultuani. Jos on enemmän kuin kaksi kaveria meillä, ohjeena on olla ulkona, kunnes tulen kotiin, koska kokemuksen mukaan "joukossa tyhmyys tiivistyy". Lapsen kaverit ovat meillä mielellään, ja tytön mukaan kehuvat muakin kivaksi, vaikka joskus olen jopa komentanut koko sakkia. Aikuinen omistaa kodin tai maksaa siitä asumisesta vuokran, joten aikuisella on oikeus ihan näinkin yksinkertaisella perusteella päättää ketä kotona vierailee, ja milloin. Lapselle annetaan vastuuta, kun hän osoittaa kykenevänsä sen kantamaan, muttaviime kädessä vastaa ihan itse vasta omasta kodistaan aikanaan.
Meillä kanssa yhteen hienoon ok-taloon ei ole tyttöporukka tervetullut iltapäivisin. Meille on, ja olen onnellinen että on kivoja kavereita ja kaakaotkin saavat tehdä itselleen ja sen kanssa mitä sattuu olemaan. Voi olla etten ikinä omista kovin hienoa taloa, mutta niin köyhä en ole, ettenkö voi lasten kavereille tarjota toisinaan välipalaa. Sukuvika ehkä, lapsuudenkotiini oli aina ystävät tervetulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenhän me kasarilla koulumme käyneet olemme selvinneet hengissä?
Mun mielestä aivan turhaa kukkahattutäteilyä jossittelut tms.
Pentu jonkin sortin arestiin, jos ei talon sääntöjä tottele.
Siis kenen tokaluokkalainen tai sen kaverit käyttäytyy oikeesti noin? Leipoo ja penkoo jääkaappiakin? Ei kävis meidän lapsella tai kavereilla mielen vieressäkään mennä ominn päin jääkaapille tai millekään kaapille..Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveä ämmä! Miksi hankit ainuttakaan lasta?
Olisit onnellinen, lapsella on kavereita. Joita tuo kotiin. Älä ole lapsen kavereille vihainen. Kertaa säännöt mitä teillä saa tehdä.
1. Uunin käyttö tosi vaarallista ilman aikuista. Sopikaa joku leipomispäivä vaikka, miksei siinä voisi olla kaveri mukana?
2. Sopikaa päivä millo7320in saa tulla milloin ei.
3. Älä syötä, älä osta keksejä. Tai mitään vierasvaraa..
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:53"][quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:28"]
En oikein ymmärrä ongelmaa.Itse olen vastaavassa tilanteessa iloinen, että lapsella on kavereita. Ja mieluummin kyläilyä juuri silloin kun lapsi olisi muuten yksin. Silloin kun vanhemmat ovat kotona, voi sitten rauhassa viettää perheaikaa.
[/quote]
Olet iloinen lapsesi kavereista myös silloin, kun viitenä päivänä viikossa kotiin tullessasi vastassa on kaaos, sohvalla on leivänmuruja ja hillotahra, viikonloppuherkuksi ostamasi kallis juusto on syöty parempiin suihin, sängylläsi on pompittu ja mummolta perimäsi kristallivaasi on palasina lattialla? Onnea vaan pitkämielisyydestäsi.
[/quote]
Lapsi voi siivota kaaoksensa itse, ja hillotahran pyyhkimisestä ei kauheasti vaivaa ole kenellekään. Meillä herkut, välipalat ja muut ruoat ostetaan sillä periaatteella, että niitä saa syödä. Ei ole mitään Äidin Herkkuja ja Iskän Iltapaloja ja Lasten Vanukkaita, vaan jääkaapista saa kuka tahansa ottaa mitä tahansa, jos ei olla erikoistapauksessa toisin sovittu.
Sängyn pomppimisvaurioita ei edes huomaa ja tuskin se kristallivaasi harmittaa, jos niitä on varastossa viikon jokaiselle päivälle. Jos ei ole, niin sen voi siirtää vaikka aikuisten makkariin turvaan.
Aika nipolta kuulostat.
[/quote]
Miksi pitäisi siirrellä tavaroita jemmaan vieraiden lapsien vuoksi? Jotkut juhlat vielä ymmärrän mutta kyllä muuten kodin pitää pysyä kunnossa muutenkin. Jos ei osata olla rikkomatta paikkoja niin parempi pysyä hajottamassa omaa kämppää.