Elämäsi suurin virhe?

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:44"]

Nuorena ja nättinä olisi pitänyt valita kylmästi raha rakkauden asemasta. Olisi turvattu vanhuus edessä.

[/quote]

Mutta olisitkohan onnellinen?

Työn asettaminen rakkauden edelle.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:14"]Kaksi miestä ihastui minuun samanaikaisesti, ja deittailin huolettomasti molempia kunnes rakastuin toiseen heistä. Ei oikeasti ole minun tapaistani, hävettää vielä vuosien jälkeenkin :-( Oli iso peiliin katsomisen paikka silloin.
[/quote]

Pieniä ovat joidenkin virheet, tämäkin on normaalia toimintaa eikä mikään elämän suuri virhe.... Omalla kohdalla tunnustan pahimmaksi nuoruuden päihdekokeilut ja työelämän ulkopuolelle jättäytymisen lasten takia.

Että annoin elämäni mennä tällaiseksi kuin se meni.

Eka känni. Ei olisi ikinä pitänyt aloittaa alkoholin käyttöä eikä varsinkaan 13-vuotiaana. Siinä meni pieleen ensin koko yläaste ja sen myötä koko tulevaisuus. Nyt aikuisena on mahdoton alkaa rakentaa sitä pohjaa elämälle, mikä olisi pitänyt tehdä jo reilut parikymmentä vuotta sitten. Elämä kun ei odota.

Työn asettaminen kaiken muun edelle - kunnes tuli burn out. Ja toinen. Ja kolmas. Ehkä nyt otan opikseni, on sen verran vaikea tilanne että pakko on muuttua. Onko kukaan onnistunut?

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:10"]

Nykyinen suhde. Mies on patologinen valehtelija ja pettäjä. Tässä iässä (55) on vaan tyydyttävä siihen, mitä saa. Uutta en varmasti enää löydä ja yksin ei ole hyvä olla. Sitäkin on tullut kokeiltua monta vuotta.

[/quote]

Yksinkin luulisi olevan parempi kuin epäluotettavan miehen kanssa...

[/quote]

Olen muttunut niin kyyniseksi ja epäluuloiseksi, että itseäkin inhottaa. Mutta yksin on vielä kurjempaa olla.

[/quote]

Omassa elämässäni olen huomannut, että kehenkään ei voi sataprosenttisesti tukeutua, vain itseensä. Eli toisista ihmisistä ei saisi tulla riippuvaiseksi. Parempi olla yksin, jos kunnollista kumppania ei löydy.

[/quote]

Totta. Keneenkään ihmiseen ei voi luottaa oikeastaan yhtään. Ei ainakaan missään tärkeässä asiassa.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 10:44"]

Nuorena ja nättinä olisi pitänyt valita kylmästi raha rakkauden asemasta. Olisi turvattu vanhuus edessä.

[/quote]

Aika kypsymätön ajatusmaailma. Avioehto on olemassa ja mies voi aina jättää.

Mennä yksin baariin todella humalassa nuoruuden naiiviudessaan ja tulla raiskatuksi.

Aloin lukeen av-palstaa..

Vihan purkaminen läheisiin.

Varmaan vielä edessäpäin.

Häh, minkä kaiken? Oon vähän hitaalla.

Joku tekemättä jättäminen.

Petin ja jätin mieheni, luulin löytäneeni rakkauden miehestä jonka kanssa petin, mutta olinkin hänelle vain vakipano. Kaduttaa ihan helvetisti.

Lasten tekeminen, ehdottomasti. Sen jälkeen tulee vääränlaisen asunnon vuokraaminen.

Joku paha möhläys oli nuorena, mutta se ei ole vaikuttanut mitenkään myöhempään elämään.

En pitänyt nuoruudessani ystävistä kiinni. Kiinnosti muu.

Itsemurhalla uhkailu ja vielä kaikista lähimmille ihmisille. Tuon ajattelu vielä vuosien jälkeen tekee fyysisesti pahaa...

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:09"]Petin ja jätin mieheni, luulin löytäneeni rakkauden miehestä jonka kanssa petin, mutta olinkin hänelle vain vakipano. Kaduttaa ihan helvetisti.
[/quote]

Kumpi pahempi? Miehesi pettäminen vai kuvitelma jostain suuremmasta toisen kanssa?