Lue keskustelun säännöt.
Milloin lemmikkieläimistä tuli "tuntematonta ihmistäkin arvokkaampia"?
10.03.2022 |
Todella usein törmää nykyään ajatusmalliin, että monien mielestä oma lemmikki on tärkeämpi kuin joku tuntematon ihminen. Jos pitäisi valita, antaisiko vaikka paikan väestönsuojassa omalle lemmikille (jos lemmikkejä saisi ottaa mukaan) vai tuntemattomalle lapselle, moni valitsisi sen oman lemmikin. Tai jos palavasta talosta voisi pelastaa vain naapurin mummon tai kissansa, niin moni jättäisi mummon taloon ja poistuisi talosta kissa kainalossa. Oma lemmikki nähdään vierasta ihmistä arvokkaampana. Jos oma lemmikki eläisi 10 vuotta, sitä pidetään arvokkaampana kuin tuntemattoman vauvan elämää, vaikka vauvasta kasvaisi aikanaan yhteiskunnalle veronmaksaja ja yhteisön jäsen.
Missä vaiheessa meno on muuttunut tällaiseksi?
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen on yhtään arvokkaampi kuin muut eläinlajit?
Ihmisten pitäisi kantaa kylttiä mukanaan ja siinä lukisi "pelastakaa eläimet ennen minua".
Kyllä muut osaavat toimia niin ilman sitä kylttiäkin
Eri
No, tämähän oli enemmänkin tarkoitettu niille, joiden mielestä eläin menee ihmisen edelle.
Ihminen on eläin. Ei yhtään sen arvokkaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lemmikkini on minun perheenjäseneni, tietenkin se on minulle tärkeämpi kuin joku satunnainen vastaantulija. Vaikea valinta tulisi eteen vasta siinä tapauksessa, että joutuisin valitsemaan, kenet perheenjäsenistäni (ihmiset + muut eläimet) pelastaisin tilanteessa, jossa en voi pelastaa kaikkia. Toivottavasti sellaista tilannetta ei koskaan tule.
Siis tosissaanko miettisit omien perheenjäsenten tai lemmikkies välillä ketä niistä pelastaisit. Huhhuh miten sairas voi joku olla. Anna lapses pois sellaiselle joka niistä välittää.
No kyllä minä mieluummin pelastaisin koiran kuin tuon ukon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lemmikkini on minun perheenjäseneni, tietenkin se on minulle tärkeämpi kuin joku satunnainen vastaantulija. Vaikea valinta tulisi eteen vasta siinä tapauksessa, että joutuisin valitsemaan, kenet perheenjäsenistäni (ihmiset + muut eläimet) pelastaisin tilanteessa, jossa en voi pelastaa kaikkia. Toivottavasti sellaista tilannetta ei koskaan tule.
Siis tosissaanko miettisit omien perheenjäsenten tai lemmikkies välillä ketä niistä pelastaisit. Huhhuh miten sairas voi joku olla. Anna lapses pois sellaiselle joka niistä välittää.
No kyllä minä mieluummin pelastaisin koiran kuin tuon ukon.
Ja ukosta saisi vielä hyvät vakuutusrahat.
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Onpa vaikea kysymys.
Hmmm, tunteeton ihminen vain empaattinen eläin, todella vaikea valinta. Saanko bonuksena työntää ihmisen junan alle ja kuunnella hänen tuskan huutojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Siinähän yrittää oikeuslaitos todistaa syyllisyyteni kuolemantuottamukseen. Aivan varmasti valehtelisin, että ihmistä ei voinut pelastaa ilman tyhmää riskinottoa, vaikka olisi voinut.
Eläin menee aina ihmisen edelle.
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Aina voi kuitenkin sanoa, että kissa pelasti itse itsensä ja just ja just sain itseni pelastettua. Tuskin mitään tuomiota tuosta tulee sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koira on pelastanut mut Itsemurhalta ja lohduttanut kun oon itkenyt. Rakastan mun koiraa, miksi pelastaisin tuntemattoman ihmisen jos ois pakko valita?
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Miten tuonkin todistaa ellei ole valvontakameroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se helppoa ole ratkaisun tekijälle. Tunneside on lemmikissä ja mahdollisesti pelastaisin molemmat jos mahdollista.
Itse ehkäpä pelastaisin toisen vauvan koirani sijasta, jos sattuisi tilanne, että vain toisen voisin pelastaa tai se asetelma ratkaisisi eli varmempi on pelastaa se, joka on lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Miten tuonkin todistaa ellei ole valvontakameroita.
Tulipalojen tutkinta on nykyään melkoisen kehittynyttä. Hyvin suurella todennäköisyydellä tapahtumien kulku saataisiin selvitettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap esineellistää eläimiä.
Ihan vaan tiedoksi ne ovat eläviä olentoja. Ja monille perheenjäseniä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle usein näissä vertailuissa "pelastaistko palavasta talosta kissasi vai jonkun vieraan mummon" tulee ensimmäisenä mieleen, mitä hittoa joku vieras mummo tekee mun kotonani. Tällaiset vertailut on siis mulle varsin absurdeja.
Tämä on moraalinen dilemma, yksityiskohtien ei tarvitse olla tiedossa jotta voimme pohtia asioiden moraalista puolta. Jos sinua helpottaa, voit sepittää tarinan kuinka olet vaikkapa itse kissasi kanssa kylässä talossa jonka naapurissa asuu vieras mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle palomiehelle/naiselle joka on pelastanut eläimen palavasta talosta. Olen teille niin kiitollinen, osaatte arvostaa kaikkea elävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Miten tuonkin todistaa ellei ole valvontakameroita.
Tulipalojen tutkinta on nykyään melkoisen kehittynyttä. Hyvin suurella todennäköisyydellä tapahtumien kulku saataisiin selvitettyä.
No varmasti tulipalon syy saadaan selville, mutta miten selvität kuka mitenkin pelastautui?
On tässä hyvätkin puolensa: jos jossakin tilanteessa tarvitaan väestönsuojia, lemmikinomistajat lemmikkeineen jäävät ulkopuolelle, ei tarvita niin paljon väestönsuojatiloja, kun lemmikkejä on aika monella.
Esim. omakotiasujathan eivät edes osallistu väestönsuojien rahoittamiseen ja heillähän niitä koiria ja kissoja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskoakseni edes pysty todenmukaisesti kuvittelemaan tai vuorenvarmasti sanomaan mitä tekisin jos olisin palavassa talossa ja minun pitäisi pelastaa joko kissani tai tuntematon lapsi.
Minun olisi varmasti erittäin vaikeaa elää itseni kanssa, jos tietäisin, että kissani on kuollut sen vuoksi mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mutta en usko että voisin elää senkään ajatuksen kanssa, että lapsi on kuollut minun valintojeni seurauksena. Ajatus siitä, sekä ajatus lapsen vanhempien tuskasta ja kaikesta siitä mitä lapsi olisi voinut olla, olisivat todennäköisesti liikaa kannettavaksi. Tähän sopii mielestäni sanonta "save one life, save the entire world".
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että oikeusjärjestelmämme asettaa ihmisen hengen eläimen hengen yläpuolelle. Kuvatunkaltaisessa tilanteessa kissan pelastanut henkilö saisi todennäköisesti syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä tai jopa kuolemantuottamuksesta.
Aina voi kuitenkin sanoa, että kissa pelasti itse itsensä ja just ja just sain itseni pelastettua. Tuskin mitään tuomiota tuosta tulee sitten.
Veikkaan, ettei muutenkaan tulisi rangaistusta jostain tulipalon keskellä tehdystä paniikkiratkaisusta, vaikka nappaisi mukaansa tuolin lapsen sijasta. Ihmiset eivät aina toimi tuommoisissa tilanteissa rationaalisesti tai edes ymmärrä mitä ovat tekemässä. Kaikki eivät pelasta itseäänkään vaan jäävät kiljumaan ja panikoimaan.
Varmaan todettaisiin, että teki parhaansa mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Ellei sitten olisi jotain todisteita, että tietoisesti harkiten jätti ihmisen kuolemaan vaikka ymmärsi voivansa pelastaa, mutta milloinpa olisi.
Ja tämäkö oli asian pointti, että voidaan jättää lapset ja vanhukset pelastamatta, kunhan siitä vaan ei jää kiinni ja joudu vastuuseen? Jos oma ihmisyys on näin kadoksissa, niin en ihmettele miksi hengaillaan mieluummin eläinten kanssa.
Vaikka joku kadulla näkisi hätää niin eihän hekään aina apua saa tai ei saa apua ensimmäisiltä kulkijoilta.
Turha verrata eläimiä ihmishenkiin, sillä joiltakin puuttuu inhimmillinen puoli toisiin ihmisiin.
Se on jonkinlainen sairaus.
Eräs tuttunikaan ei saanut apua ohikulkijoilta, kun oli saanut sairauskohtauksen kadulla joskus.
Jotain tuntia myöhemmin sai vasta apua.
Minä rakastan pehmopupuani enemmän kuin ketään tai mitään muuta. Se rakastaa minua täysin ehdoitta, ja silloinkin, kun kukaan muu ei tue minua, voin halia ja silitellä sitä ja saada siltä lohtua. Tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa ryntäisin tietenkin heti pelastamaan pupuni, vaikka toisella puolella taloa olisikin joku ihminen avun tarpeessa.