Mitä haluatte sanoa 2 ja 3v lasten yksinhuoltajalle joka on kuoleman väsynyt ja äärirajoillaan?ev

On vain laitettava ne tussit sellaiseen paikkaan, ettei pieni niitä saa, jos ei ymmärrä mihin niitä käytetään. Sänkyyn se lapsi täytyy viedä takaisin, ei sitä juoksenteluvaihetta ikuisuutta kuitenkaan kestä. Toinen vaihtoehto on istua tuolilla makkarin ovella ja heti huomauttaa lapselle, jos yrittää karata.

Ymmärrän toki, että väsyneenä se menee tappeluski, mutta se on huono tie, siksi sinun pitäisikin saada enemmän apua. Rissaavan lapsen kanssa pärjää tappelutta, kun on itsellä malttia olla rauhallinen ja se aikuinen. En halua syyllistää sua, koska olet kovilla, mutta yritän tuoda tässä esiin, että ei lapsen kasvatus ole huutamista ja tappelua..

Minäkin olen Kanta-Hämeestä, aiemmin jo tuossa kirjoittelinkin sulle tähän ketjuun. Haluaisitko vaihtaa yhteystietoja?

Ja kun vähiten odotat, uusi rakkaus on ovella...

Samanlainen kovatahtoinen vastaanvänkääjä, sanoi huomenta kun minä sanoin hyvää yötä jne. Iän tulon myötä lapsen luonne on helpottanut, mutta mitään tasaista tallustajaa hänestä ei koskaan tule, eikä tarvitsekaan. Hän oli 4-vuotias, kun meni päiväkotiin ja päiväkoti kuntouttavine toimineen ja ystävien seura on tehnyt hänelle todella hyvää.



Luulen, että en olisi todellakaan jaksanut selväpäisenä kaikkia päiviä yksin hänen kanssaan, jos miehen tuki olisi puuttunut. Ainakin päiväkoti, neuvola psykologeineen jne. olisi pitänyt saada taustatueksi.



Lapsella tuntuu olevan vaikea luonne (muistuttaako vielä itseäsi, meillä ainakin esikoisessa harmittavat nimenomaan ne piirteet, jotka tunnistan itsessänikin) ja ero ei varmasti helpota tilannetta. Hänellekin olisi tarpeen käsitellä tunteitaan, alkaen siitä, että oppii tunnistamaan ne.



Toivon sinulle ja lapsillesi jaksamista. Elämä helpottuu varmasti, kun lapset kasvavat, sinä pääset yli erosta ja rutiinit alkavat sujua. Älä kuitenkaan odota sitä liian kauaa, vaan ota vastaan kaikki apu sillä välin.

Heippa.



Oletko ottanut yhteyttä sosiaalitoimeen? lapsesi voitaisiin sijoittaa esim. pariksi viikoksi varavanhemmille kuukaudessa. Tai voit saada heille lastenkotipaikan.



Oletko ottanut yhteyttä PeLaan? Sieltäkin saisi lapsille varakodin.



Mitä sinä haluat, kenen (ja mitä) odotat tekevän?

Yrität ottaa jokaisen päivän päivä kerrallaan. Stressaamatta. Lapset huutaa ja kiukkuaa. So what? Ei ne siihen kuole etkä sinäkään.

Minulla on 3.5v ns. helppo lapsi. 1.5v " vaikea tapaus" jolla alkoi juuri uhma. Kyllä menee hermot, useastikkin. Mutta huomaan että kun olen rauhallinen ja rento niin lapsikin on rauhallisempi.

Käydään paljon puistoissa. Siellä juoksevat ja riehuvat. Eivät sitten kotona enää niin paljoa jaksa. =) Käydään myös perhekerhoissa. Ainakin meidän lapset on rauhallisempia ja vieraskoreita yleensä. Helpompi siellä pärjätä. Ja saa aikuista seuraa. Huomaa ettei ole ainoa jolla on välillä raskasta. Se kotiin neljän seinän sisälle jääminen on pahinta mitä voi väsyneenä tehdä.

Yhtään kaunistelematta. Aina ei ihmisille mene perille heti. Luulisi että apua saa kun tekee asian selväksi.

Mä elän kanssa äärirajoilla 4v, 3v ja vauvan kanssa. Koskaan eivät nuku yhtäaikaa ja keskimmäinen sairas, ollaan oltu sairaalassa tälläkin viikolla jo 2 kertaa ja ensi viikolla taas. Rankkaa on ja kotikin pitäisi pystyä hoitamaan. Mutta hetki kerrallaan. Uskon että helpottaa kun saamme keskimmäisen sairaudesta jotain selkoa lisää ja oikeat lääkkeet. En edes jaksa ajatella pidemmälle.

Saman ikäiset lapsetkin. Jotenkin tässä selviää. Jaksamista sulle.

Saman ikäiset lapsetkin. Jotenkin tässä selviää. Jaksamista sulle.