En jaksa äitiäni
Äitini kiukuttelee, huutaa ja suoraan sanottuna vittuilee päivittäin joko minulle, isälleni tai molemmille. Olen todella väsynyt olemaan varpaillani koko ajan, koska ikinä ei voi tietää milloin äiti suuttuu taas. Eikä sitä räyhäämistä jaksa kukaan.
Esimerkiksi tänään illalla olin huoneessani tietokoneella. Isä oli jo viereisessä huoneessa nukkumassa (huoneista on osittainen näköyhteys toisiinsa). Äiti tuli myös nukkumaan, ja alkoi heti huomautella siitä kuinka minun pitää sammuttaa tietokone nyt heti. Kysyin että miksi, koska olen aivan hiljaa eikä tietokoneella oleminen häiritse ketään. Kuulemma näytöstä tuleva valo häiritsee aivan liikaa (valo ei oikeasti näy kunnolla toiseen huoneeseen jos pitää silmät kiinni, itsekään en huomaa vaikka joku katsoisi vanhempien makuuhuoneessa tv:tä). Kehotin pistämään silmät kiinni, ja siitäkös riemu repesi. Kovalla äänellä sain kuulla valvottavani muita, "niin tietysti, kun SINÄ haluat olla tietokoneella niin SINÄHÄN olet, muilla ei ole mitään väliä". Kun tämän jälkeen mainitsin, ettei isä ole koskaan valittanut valosta tai näppäimistön hiljaisesta napsuttelusta kun olen kysynyt asiasta, minulle karjaistiin vain että "PIDÄ NYT JO SE TURPAS KIINNI". Aha. Jatkoin kuitenkin tietokoneella olemista, ei sentään tullut uutta valitusta (ilmeisesti ei häirinnytkään niin paljoa ;) ).
Vastaavia kiukunpuuskia tapahtuu jopa useamman kerran viikossa. Joskus äiti ottaa marttyyrin roolin, joskus haukkuu minua tai isääni. Kritiikkiä itseään kohtaan äiti ei kestä.
Joskus äiti on kunnon huomiohuora. Ennen juhliin menoa sovittelee vaatteita ja voivottelee olevansa kamala läski akka, koittaa siis kerjätä "noh, et sinä sellainen ole" -kommentteja.
Naurettavinta kuitenkin on, kun äiti haukkuu ja valittaa minulle uteliaisuudestani. Olen kyllä utelias, mutta äiti on vielä uteliaampi. Eikä suostu myöntämään asiaa, suuttuu vain jos siitä vihjailee. Hän siis voi suuttua minulle siitä, jos kysyn mistä aiheesta hän keskusteli isäni kanssa. "Helvetti sä olet utelias, MITÄÄH MITÄÄH MITÄÄH." Itse hän kyselee esimerkiksi risteilyjeni jälkeen, että mitä kaikkea ostin tax freestä, minkä makuisia siidereitä, mitä karkkia, kuinka paljon maksoi, muistinko käyttää S-etukorttia tai Siljan kantiskorttia, mitä söin ravintolassa, mitä poikaystäväni valitsi ravintolassa, valitsinko ateriani sen perusteella mitä poikaystäväni tilasi, mitä ateriat maksoivat jne.
Anteeksi romaanista, mutta en keksinyt muutakaan paikkaa avautumiselle. Uskon AV:lla olevan kokeneempaa ja kypsempää porukkaa kuin Demissä tai Ylilaudalla (juu käyn jokaisella näistä kolmesta foorumista :D). Mitä teen äitini kanssa? Helpottaako tämä vasta kun pääsen muuttamaan pois kotoa (joskus syksyllä/alkutalvesta)?
Kommentit (55)
Ikävältä kuullostaa. Mutta voisiko olla mahdollista, että yöllä tosiaan pitäisi nukkua, eikä roikkua koneella? Opiskeletko? Käytkö töissä? Maksatko nettiä? Oma tupa, oma lupa. ;)
Oli meilläkin aikanaan helvetinmoiset yhteenotot äidin kans, hän pisti usein pihallekin ja heitti vaatteita perässä. Nykyään läheiset ja lämpimät välit.
Töykeä käytös äidiltäsi ei ole missään nimessä sallittua, mutta tarviiko kaikkea kyseenalaistaakkaan? Kuitenkin olet jo sen ikäinen, että ymmärrät miksi pitää nukkua. Kunnioituksen tulisi olla molemminpuolista, saattais helpottaa.
Tsemppiä ja öitä! :)
Itse ymmärrän sua, mutta mitä olen oppinut omaa äitiäni tuntemaan, hän on tosi herkkä uninen ja joitakin se saattaa häiritä jos tietää, että joku jää he teille ja saattaa suositella tai "kolistella" keskellä yötä..Tajuan kyllä sun pointin itsekkin saman kokeneena, äidiltä lähinnä ajattelemattomuutta ja turhaa stressaamista...Kyllähän jokaisella on oikeus omaan rauhaan ja tilaan, niin myös sinulla kuin äidilläsikin. Mutta miten jakaa asiat siten, että kaikilla on hyvä olla? Teidän täytyy ratkoa tuo asia keskenänne. Mut ihminen joka ei ole liian herkkä äänille, niin se vaan menee nukkumaan. Kysy siltä sun mutsilta, että mikä mättää? Ja omaan kämppäänkin voi aina mennä.
Musta on järkyttävää, että kutsut omaa äitiä huomiohuoraksi. En itse ikinä vois käyttää omasta äidistä tuota sanaa mitä käytit. Kuitenkin tuollainenkin johtuu (kritiikki) omasta kehosta, niin tyytymättömyydestä! Epävarmuudesta, ei kyllä huora nimitystä tulia käytettyä, oon nähnyt oman äidin myös tyytymättömänä, mutta oon kehunut sitä ja kannustanut!
Sulla ei oo käynyt mielessä, että ihan yhtälailla niillä vanhemmilla voi välillä olla jotain huonosti, ei niilläkään aina kaikki hyvin voi olla...
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:56"]
Mua ärsyttää lukea näitä rutinoita täältä. Aina vähän väliä täällä kun käy niin näkee että joku taas marisee. Nää on vielä sellaisia asioita jotka on vaan äidin ja teidän välisiä ja senkin takia selkään puukottaminen tuntuu vieläkin pahemmalta.
[/quote]
Selkään se pitääkin puukottaa. Mitäs pilaa toisen elämää.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:18"]
Sulla ei oo käynyt mielessä, että ihan yhtälailla niillä vanhemmilla voi välillä olla jotain huonosti, ei niilläkään aina kaikki hyvin voi olla...
[/quote]
Ei sitä lapsella pidä maksattaa tai sitten pitää pyytää anteeksi vähintään.
Miettikää jos apn oma äiti kirjoittaisi omasta tyttärestä täällä tismalleen samalla tavalla ja nimittelisi omaa tytärtä huoraksi, hei näytä tuo sun viesti äidille, tykkää varmaan hyvää. Ja kasva aikuiseksi ja niin kuin joku sanoikin täällä jo, lopeta turhat narinat. Respect your mother.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:49"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:31"]Mä olen tapellut jokaisen lapseni kanssa ja tappelen jatkossakin jos sitä vaaditaan. Tän kaltaista vittuilua mä en kuuntele yhtään vaan otan luulot pois. [/quote] Lapsesi varmaan tykkäävät sinusta kovasti. Tyranni. AP
[/quote]
Niin kuule tykkääkin. Mä pidän myös niiden puolta aina ja autan kaikessa. Kotona mä määrään ja puutun niihin asioihin jotka mä katson mulle kuuluvan. Meillä saa olla vapaasti mutta mun tekemät säännöt pitää edelleen.
[/quote]
Niinhän sä luulet, oikeasti ne vihaa sua, ne ei vaan sano sitä.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:20"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:18"]
Sulla ei oo käynyt mielessä, että ihan yhtälailla niillä vanhemmilla voi välillä olla jotain huonosti, ei niilläkään aina kaikki hyvin voi olla...
[/quote]
Ei sitä lapsella pidä maksattaa tai sitten pitää pyytää anteeksi vähintään.
[/quote] No se on totta, anteeksi pyyntö olis paikallaan jos on noin puhutellut, mutta tämä on elämää silti ja nuo jutut on loppujen lopuksi tosi pieniä.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:28"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:20"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:18"] Sulla ei oo käynyt mielessä, että ihan yhtälailla niillä vanhemmilla voi välillä olla jotain huonosti, ei niilläkään aina kaikki hyvin voi olla... [/quote] Ei sitä lapsella pidä maksattaa tai sitten pitää pyytää anteeksi vähintään. [/quote] No se on totta, anteeksi pyyntö olis paikallaan jos on noin puhutellut, mutta tämä on elämää silti ja nuo jutut on loppujen lopuksi tosi pieniä.
[/quote]
Ei ne ole pieniä, jos vanhempi on ollut ikänsä kyvytön minkäänlaisiin anteeksipyyntöihin eli jälkeläistensä arvostamiseen. Toivottavasti ap:llä ei ole näin. Meillä oli.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:30"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:28"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:20"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:18"] Sulla ei oo käynyt mielessä, että ihan yhtälailla niillä vanhemmilla voi välillä olla jotain huonosti, ei niilläkään aina kaikki hyvin voi olla... [/quote] Ei sitä lapsella pidä maksattaa tai sitten pitää pyytää anteeksi vähintään. [/quote] No se on totta, anteeksi pyyntö olis paikallaan jos on noin puhutellut, mutta tämä on elämää silti ja nuo jutut on loppujen lopuksi tosi pieniä.
[/quote]
Ei ne ole pieniä, jos vanhempi on ollut ikänsä kyvytön minkäänlaisiin anteeksipyyntöihin eli jälkeläistensä arvostamiseen. Toivottavasti ap:llä ei ole näin. Meillä oli.
[/quote] No okei se on väärin, jos ei kommunikointi pelaa oikein. Tiedän kyllä itse mistä puhun myös kokeneena. Jossain vaiheessa ei auta kuin joko hyväksyä toinen tai sitten no jos ap on muuttamassa kotoa pois niin sekin voi parantaa välejä äitiin. Allekirjoitan sen, että kyllä nuorilla pitää olla omaa tilaa ja omaa rauhaa myös. Kaikki ei voi perustua auktoriteettiin, tai että äidin omat ongelmat näkyvät noin, että muut joutuvat niistä kärsimään. Mutta lukijana en tiedä enempää taustoja apstä tai hänen perheestä. Tunteiden näyttäminen on silti normaalia ja eihän ap voi tietää painaa ko äidin mielessä esim. jotain mitä äiti ei halua ilmaista ääneen.
Mä jäin vain miettimään, että kuinka vanha ap on ja miksi vanhempien ja lapsen maakuuhuoneisiin on tuollainen näköyhteys? Missä on ainakin ovi siitä välistä ettei tule ongelmaa, kun ap on koneella? Ja muutenkin, yksityisyys, haloo!!!
Anteeksi nyt vaan ap, mutta kyllä minäkin sanon omalle nuorelle, että nyt leffa pienemmälle tai ei enää saa pelata, kun menen nukkumaan. Tottelee. Pojallani on kuitenkin oma huone, ovineen kaikkineen, mutta silti ne äänet kuuluu yön hiljaisuudessa erittäin hyvin. Itse olen todella herkkäuninen, niin tarvitsen hiljaisuuden nukkumaanmennessä. Ja tuo näppäimistön naputus on itseasiassa korvia raastava, kun yrittää nukahtaa. Mielestäni olit törkeän itsekäs ja kyllä jokaisella pitää olla nukkumisrauha.
Minulla ei tuon käytöksen takia ole kovin hyvät välit äitiini. Siedän häntä ja kahvitellaan pari kertaa vuodessa. Mutta en jaksa enempää niin ei tavata useammin. Eli helpottaa kun muutat pois.
Mua ärsyttää lukea näitä rutinoita täältä. Aina vähän väliä täällä kun käy niin näkee että joku taas marisee. Nää on vielä sellaisia asioita jotka on vaan äidin ja teidän välisiä ja senkin takia selkään puukottaminen tuntuu vieläkin pahemmalta.