Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karjatalous vs kasvisravinto, onko nyt aika muuttaa suuntaa omavaraisuuden takia
10.03.2022 |
2019 Suomessa tuotettiin 3,6 miljardia kiloa viljaa, josta 2 miljardia kiloa rehuksi. Ihmisille kymmenesosa ja loput vientiin.
Miettikää miten paljon enemmän saataisiin tuotettua proteiinipitoista kasvisruokaa suoraan ihmisille, versus se, että se kasvistuotanto kierrätetään lehmän kautta syöpävaaralliseksi aineeksi lautaselle.
Pienempi pinta-ala tarkoittaa pienempiä polttoaine- ja lannoite kustannuksia.
Armeija marssii mahallaan ja kansa tarvitsee ruokaa, olisiko siinä riittävä syy aloittaa suurempi kasvisruokavalioon siirtymisen tukeminen, jolloin omavaraisuus on huomattavasti suurempi kuin lihatuotantoon satsaamalla.
Toki pelkkää nurmiravintoa nauttiva karjatalous voitaisiin säilyttää, ja lihasta tehdä luksustuote ja nautintoaine.
Kommentit (99)
Kannattaa muistaa, että tällä hetkellä osa sadosta menee hevosten rehuksi eli yksi tärkeimpiä asioita olisi hevostenpidosta luopuminen tai hevosten siirtäminen kokonaan maatalouden työvoimaksi. Ei enää hupiratsastusta tai raveja, vaan koneiden ja laitteiden vetämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on aika vähentää riippuvuutta ulkomailta tuotaviin liha-, kasvis-, kala- ja vilja-tuotteisiin. Oman maan kesantopellot viljan ja kasvisten tuotantoon ja sian- sekä broilerin-lihan tuotanto nousuun. Tällä pääsemme ympärivuoden omavaraisuuteen.
Lihantuotanto on vihoviimeinen tapa ruokkia ihmisiä. Jokaisen lohakilon tuottamista varten tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvisravintoa.
No tervetuloa sitten meidän laitumelle ihan maksutta syömään nurmea, koska sehän on ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvisravintoa. Ei mene kuin 5 vuotta ja tullaan kaipaamaan karjanlantaa peltojen kasvukunnon ylläpitoon tai ehkä palaamme kaskeamiseen, jotta saadaan edes jostain ravinteita.
Teidän laitumella varmaan laidunnetaan vuoden ympäri eikä eläimet tarvitse lainkaan talviruokintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on aika vähentää riippuvuutta ulkomailta tuotaviin liha-, kasvis-, kala- ja vilja-tuotteisiin. Oman maan kesantopellot viljan ja kasvisten tuotantoon ja sian- sekä broilerin-lihan tuotanto nousuun. Tällä pääsemme ympärivuoden omavaraisuuteen.
Lihantuotanto on vihoviimeinen tapa ruokkia ihmisiä. Jokaisen lohakilon tuottamista varten tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvisravintoa.
No tervetuloa sitten meidän laitumelle ihan maksutta syömään nurmea, koska sehän on ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvisravintoa. Ei mene kuin 5 vuotta ja tullaan kaipaamaan karjanlantaa peltojen kasvukunnon ylläpitoon tai ehkä palaamme kaskeamiseen, jotta saadaan edes jostain ravinteita.
Teidän laitumella varmaan laidunnetaan vuoden ympäri eikä eläimet tarvitse lainkaan talviruokintaa.
No, vastahan siitä on 77 vuotta kun Suomeen tuli nurmirehun säilönnästä kemian Nobel, voi olla ettei tieto tästä mahdollisuudesta ole vielä koko kansaa tavoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on sillai kivaa, että eniten äänessä on ne, jotka ei hoksaa, miten paljon ruuan tuottaminen vaatii. Täällä paikallinen viherpipertäjäporukka keksi vuokrata maaläntin ja sen vieressä olevan vanhan kasvihuoneen, palkata puutarhurin ja ryhtyä osuuskuntana viljelemään. Ideana oli saada edullisesti luomukasviksia (pelto oli ollut yli 5 vuotta viljelemättä), mutta hommahan oli hurjan työlästä kaikkine lannoituksineen, kasteluineen ja kitkemisineen. Lopulta kaupasta sai porkkanoita 70 snt kilohinnalla, osuuskuntalaiset maksoivat omistaan 3 e/kg. Osuuskuntalaiset olivat ihmeissään, kun maanviljelijä ei tullut peltotöihin avuksi maksutta, sähkö ei ollut ilmaista eikä puutarhuri pitänyt työtään elämäntehtävänä, vaan oli viikonloput vapaalla ja osuuskuntalaisten olisi pitänyt huolehtia niin kastelu kuin lintujen häätäminen. Ei ollut kivaa ja tuli kalliiksi.
Oikeastaanhan tämä kommentti ei liity keskusteluun mitenkään. Toki ketjussa on ne, jotka selittävät olevansa omavaraisia ja vaativansa kaikkia viljelemään itse ruokansa, mutta tuskin nämä nyt on niitä viherpiipertäjiä.
Ei kestävän ruokajärjestelmän idea ole se, että amatöörit harrastuspohjalta kasvataa vihanneksia.
Edelleen, sinäkin saat vaatia vaikkapa erikoissairaanhoidon jonojen purkamista. Eikä tällöin kenenkään tarvitse tulla selittämään syöpöhoitojen arvoketjun muodostumista tai kertomaan, että miksei kaikkki hoida syöpiään kätevästi itse.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Järjetöntä, että suurin osa esimerkiksi ohrasadosta menee rehuksi. Ohra on aliarvostettu, monikäyttöinen ja ravintorikas kasvi. Miksi se syötetään tuotantoeläimille, joista saatava hyöty on pieni kaikkiin haittoihin nähden?
Ja miksi viljellään niitä kasveja, joiden sato riippu monesta eri tekijästä, joihin ei voi vaikuttaa?
Jos kasvatettaisiin viljaa ja kasveja, jotka menestyvät hyvin ja ovat tuottoisia sen sijaan, että yritetään viljellä kurkkua, maissia yms. pohjoisilla leveysasteilla...
Kannattaa ottaa näissä pohdinnoissa huomioon ilmastonmuutos. Mikä kasvaa täällä nyt hyvin, voi olla altis vaikkapa muuttuneen ilmaston mukana tulleille tuhohyönteisille. Siihen ei voi tuudittautua että tämä ja tämä on ennenkin täällä pärjännyt. Enää ei ole ennen ja kuvio on paljon arvaamattomampi ja monimutkaisempi.
Eläintuotantoa tulee olla jonkin verran, mutta niille ruoaksi ei saisi mennä mitään ihmiselle kelpaavaa. Eli kokonaismääriä pitää vähentää. Mutta esim. nykylehmät ovat niin vaativia ruokansa suhteen, että se on ongelma. Ylämaankarja tai vanhat rodut ovat paljon vaatimattomampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.
No tässäpä vasta hieno vastaus. Tottahan se on, että rehuviljan viljelyn sijaan voisi maan hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi. Jopa terveelliseksi sellaiseksi.
Jostain on pakko alkaa luopumaan. Tällä hetkellä muutokset ravistelee maapalloa, eikä sille näy loppua.
Jos polttoaine ja lannoite loppuu, tai nousee hinnaltaan liian kalliiksi ostaa, niin jotain on kuitenkin syötävä. Silloin vastaus on pienemmällä taloudellisella panostuksella saatava kasvispohjainen ruokavalio.
Todella hyvä idea, mutta ilman lannoitteita maa ei tuota. Siksi 1/3 pelloista pitäisi joka vuosi ottaa pois tuotannosta ja antaa niiden levätä ja viherkesantona kerätä ravinteita. Käytännössä maaperän tuottokyky hiipuisi ilman kasvien mukana poistettujen ravinteiden lisäämistä, joten kun karjanlantaa ei ole ja "keinolannoitteita" ei enää mistään saa, niin miten tämä dilemma ratkaistaisiin?
Meiltä lähtee rehuohra mallastamoon eli virallisesti se on rehuksi kasvatettu, mutta koska kaljan raaka-ainetta ei ole riittävästi, niin huonompikin laatu kelpaa.
Vuoroviljely on yksi keinoista, joka kannattaa ottaa käyttöön. Eihän se mitään väkilannoitetta tietenkään vastaa, mutta on joku konsti kuitenkin millä kasvin ravinteidensaantiin vaikutetaan.
Vierailija kirjoitti:
"Länsimaista ruokavaliota noudattavat 20-vuotiaat saattaisivat elää jopa vuosikymmenen pitempään, jos he vaihtaisivat monipuoliseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon.
Analyysin perusteella suurimman hyödyn saisi lisäämällä palkokasvien, pähkinöiden ja täysjyväviljojen syömistä ja vähentämällä punaisen lihan ja teollisesti prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Jokainen näistä liittyi noin kaksi vuotta pitempään eliniänodotteeseen.
Vaihtamalla tyypillisen länsimaisen lihapainotteisen ruokavalion optimaaliseen kasvispainotteiseen ruokavalioon 20-vuotiaiden eurooppalaismiesten odotettavissa oleva elinikä nousisi 14 vuotta ja naisten 10 vuotta, tutkijat laskivat."
Miksi minä haluaisin elää vuosikymmenen pidempään kun se aika kumminkin menisi jossain osastolla maatessa? Mieluummin kuolee vaikka sydänkohtaukseen 70-vuotiaana kuin elää 90-vuotiaaksi muistisairaana osastolla maaten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Länsimaista ruokavaliota noudattavat 20-vuotiaat saattaisivat elää jopa vuosikymmenen pitempään, jos he vaihtaisivat monipuoliseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon.
Analyysin perusteella suurimman hyödyn saisi lisäämällä palkokasvien, pähkinöiden ja täysjyväviljojen syömistä ja vähentämällä punaisen lihan ja teollisesti prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Jokainen näistä liittyi noin kaksi vuotta pitempään eliniänodotteeseen.
Vaihtamalla tyypillisen länsimaisen lihapainotteisen ruokavalion optimaaliseen kasvispainotteiseen ruokavalioon 20-vuotiaiden eurooppalaismiesten odotettavissa oleva elinikä nousisi 14 vuotta ja naisten 10 vuotta, tutkijat laskivat."
Miksi minä haluaisin elää vuosikymmenen pidempään kun se aika kumminkin menisi jossain osastolla maatessa? Mieluummin kuolee vaikka sydänkohtaukseen 70-vuotiaana kuin elää 90-vuotiaaksi muistisairaana osastolla maaten.
Se lyhyempi elämä on myös sairaampi ja vaivalloisempi, ja sen vuoksihan se siihen ennenaikaiseen kuolemaan johtaakin. Joten minä ainakin elän mieluummin terveenä sen 85 vuotta ja makoilen viimeiset 5 jossain ennemmin kuin raahustan ja huohotan vaivaisena jo keski-ikäisenä, polvia kolottaa, ei yllä laittamaan sukkia jalkaan, särkee, diabetes kolkuttaa jne. ja tätä vähintään elämän viimeiset 30 vuotta kivut ja vaivat koko ajan yltyen.
Vankiloissa pitää ensimmäisenä lopettaa se pihveillä ja paisteilla mässäily.
Kaikkirikolliset vaan heti vegaaneiksi, kun vankilan portit kolahtavat takanaan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Länsimaista ruokavaliota noudattavat 20-vuotiaat saattaisivat elää jopa vuosikymmenen pitempään, jos he vaihtaisivat monipuoliseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon.
Analyysin perusteella suurimman hyödyn saisi lisäämällä palkokasvien, pähkinöiden ja täysjyväviljojen syömistä ja vähentämällä punaisen lihan ja teollisesti prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Jokainen näistä liittyi noin kaksi vuotta pitempään eliniänodotteeseen.
Vaihtamalla tyypillisen länsimaisen lihapainotteisen ruokavalion optimaaliseen kasvispainotteiseen ruokavalioon 20-vuotiaiden eurooppalaismiesten odotettavissa oleva elinikä nousisi 14 vuotta ja naisten 10 vuotta, tutkijat laskivat."
Miksi minä haluaisin elää vuosikymmenen pidempään kun se aika kumminkin menisi jossain osastolla maatessa? Mieluummin kuolee vaikka sydänkohtaukseen 70-vuotiaana kuin elää 90-vuotiaaksi muistisairaana osastolla maaten.
Olen mallintanut useamman vuosikymmenen julkisen sektorin kuluja ja pitkään pelättiin vanhenemisen seurauksia. Toki niiden kustannusvaikutukset ovat todella suuret, mutta samalla on havaittu, ettei eliniän pidentyminen juuri nosta kustannuksia vaan haaste on pelkästään demografinen vinoutuminen.
Miksi? Kalliimmaksi tulevat aina viimeiset 2-3 vuotta, riippumatta kuoleeko ihminen 70- vuotiaana vai 90- vuotiaana. Ei ne terveen elämän eläneet vanhukset makaa vuosikymmeniä osastolla vaan käytännössä yhtä pitkään kuin ne nuorempana lähtevät.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Vankiloissa pitää ensimmäisenä lopettaa se pihveillä ja paisteilla mässäily.
Kaikkirikolliset vaan heti vegaaneiksi, kun vankilan portit kolahtavat takanaan kiinni.
Ja puntit pois ja kirja käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Järjetöntä, että suurin osa esimerkiksi ohrasadosta menee rehuksi. Ohra on aliarvostettu, monikäyttöinen ja ravintorikas kasvi. Miksi se syötetään tuotantoeläimille, joista saatava hyöty on pieni kaikkiin haittoihin nähden?
Ja miksi viljellään niitä kasveja, joiden sato riippu monesta eri tekijästä, joihin ei voi vaikuttaa?
Jos kasvatettaisiin viljaa ja kasveja, jotka menestyvät hyvin ja ovat tuottoisia sen sijaan, että yritetään viljellä kurkkua, maissia yms. pohjoisilla leveysasteilla...
Kannattaa ottaa näissä pohdinnoissa huomioon ilmastonmuutos. Mikä kasvaa täällä nyt hyvin, voi olla altis vaikkapa muuttuneen ilmaston mukana tulleille tuhohyönteisille. Siihen ei voi tuudittautua että tämä ja tämä on ennenkin täällä pärjännyt. Enää ei ole ennen ja kuvio on paljon arvaamattomampi ja monimutkaisempi.
Mutta ilmastonmuutoksen myötä täällä alkaa viihtyä paljon monipuolisempi kasvisto. Saamme enemmän lajeja. Lisää vitamiinirikkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.
No tässäpä vasta hieno vastaus. Tottahan se on, että rehuviljan viljelyn sijaan voisi maan hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi. Jopa terveelliseksi sellaiseksi.
Jostain on pakko alkaa luopumaan. Tällä hetkellä muutokset ravistelee maapalloa, eikä sille näy loppua.
Jos polttoaine ja lannoite loppuu, tai nousee hinnaltaan liian kalliiksi ostaa, niin jotain on kuitenkin syötävä. Silloin vastaus on pienemmällä taloudellisella panostuksella saatava kasvispohjainen ruokavalio.
Todella hyvä idea, mutta ilman lannoitteita maa ei tuota. Siksi 1/3 pelloista pitäisi joka vuosi ottaa pois tuotannosta ja antaa niiden levätä ja viherkesantona kerätä ravinteita. Käytännössä maaperän tuottokyky hiipuisi ilman kasvien mukana poistettujen ravinteiden lisäämistä, joten kun karjanlantaa ei ole ja "keinolannoitteita" ei enää mistään saa, niin miten tämä dilemma ratkaistaisiin?
Meiltä lähtee rehuohra mallastamoon eli virallisesti se on rehuksi kasvatettu, mutta koska kaljan raaka-ainetta ei ole riittävästi, niin huonompikin laatu kelpaa.
Vuoroviljely on yksi keinoista, joka kannattaa ottaa käyttöön. Eihän se mitään väkilannoitetta tietenkään vastaa, mutta on joku konsti kuitenkin millä kasvin ravinteidensaantiin vaikutetaan.
Edelleen 1/3 pelloista olisi vuosittain pois viljelystä ja 1/3 ei tuottaisi ihmisravintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on sillai kivaa, että eniten äänessä on ne, jotka ei hoksaa, miten paljon ruuan tuottaminen vaatii. Täällä paikallinen viherpipertäjäporukka keksi vuokrata maaläntin ja sen vieressä olevan vanhan kasvihuoneen, palkata puutarhurin ja ryhtyä osuuskuntana viljelemään. Ideana oli saada edullisesti luomukasviksia (pelto oli ollut yli 5 vuotta viljelemättä), mutta hommahan oli hurjan työlästä kaikkine lannoituksineen, kasteluineen ja kitkemisineen. Lopulta kaupasta sai porkkanoita 70 snt kilohinnalla, osuuskuntalaiset maksoivat omistaan 3 e/kg. Osuuskuntalaiset olivat ihmeissään, kun maanviljelijä ei tullut peltotöihin avuksi maksutta, sähkö ei ollut ilmaista eikä puutarhuri pitänyt työtään elämäntehtävänä, vaan oli viikonloput vapaalla ja osuuskuntalaisten olisi pitänyt huolehtia niin kastelu kuin lintujen häätäminen. Ei ollut kivaa ja tuli kalliiksi.
Oikeastaanhan tämä kommentti ei liity keskusteluun mitenkään. Toki ketjussa on ne, jotka selittävät olevansa omavaraisia ja vaativansa kaikkia viljelemään itse ruokansa, mutta tuskin nämä nyt on niitä viherpiipertäjiä.
Ei kestävän ruokajärjestelmän idea ole se, että amatöörit harrastuspohjalta kasvataa vihanneksia.
Edelleen, sinäkin saat vaatia vaikkapa erikoissairaanhoidon jonojen purkamista. Eikä tällöin kenenkään tarvitse tulla selittämään syöpöhoitojen arvoketjun muodostumista tai kertomaan, että miksei kaikkki hoida syöpiään kätevästi itse.
Mutta onko kestävän ruokajärjestelmän idea siis se, että riistetään maasta kaikki irti, koska jos et palauta ravinteita maahan, niin et saa satoa. Nyt palauttaminen on karjanlantaa ja ns. väkilannoitteita, joita kumpaakaan ei tulevaisuudessa olisi, koska lihaa ei enää syötäisi eikä lannoiteteollisuutta olisi.
Jatkuva valitus siitä, että lopettakaa karjanrehun kasvattaminen pitää sisällään ajatuksen siitä, että ihminen ryhtyy syömään ruohoa. Pohjois-Koreassa tehdään niin jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Armeija marssisi papusopalla?
No mitä luulet entisaikojen armeijan syöneen pitkillä sotaretkillä? Ei niillä mitään sadantuhannen yksilön lehmälaumaa mukana ollut. Muutenkin jotenkin käsittämätöntä, että ihmiset tuntuu kuvittelevan, että liharuokaa syötiin ennen vanhaan runsain mitoin (ja tässä ennen vanhaan viittaa ihan vaan sadan vuoden päähän). Silloin tehtiin raskasta fyysistä työtä lähinnä hiilareista saatavilla kaloreilla. Jos jotain lihaa oli tarjolla sitä oli yleensä vähän tai se oli juhlaruoka.
Tuossa juttua esimerkiksi antiikin rooman sotilaiden ruokavaliosta:
https://imperiumromanum.pl/en/roman-army/food-in-roman-army/
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi turvata oman kasviravintonsa kasvattamalla itse ruokansa. Näin tiedät mitä syöt ja saat hyötyliikuntaa hoitaessasi kasvejasi.
Miten paljon kasvatuspinta-alaa tarvitaan, että sillä kasvisravinnolla voi järkevästi elää?
Jos kriisi tulee, niin ensimmäisten asioiden joukossa on lemmikeistä luopuminen, ne ovat aivan turhia. Kissat ja koirat syövät lihaa ja monet muut lemmikit vaativat eksoottisempia ruokia. Laitetaan kaikki tuotanto tähtäämään siihen, että tuotantoeläimet ja ihmiset saavat ravintoa.
Itse en voi syödä soijaa, herneitä tai papuja joten pitää olla vaihtoehtoja myös sellaisille ihmisille. Minulla on allergioita ja suolistosairaus. Ja ennen kuin joku kysyy, ei, en ole vegaani enkä ole sellaiseksi alkamassa. Vegaanius ei muutenkaan tätä ratkaise, iso osa vegaanien ruoasta tulee ulkomailta, koska sitä ei Suomessa voi kasvatta.
Pettuleivällä se r y s s ä kin pidettiin aisoissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija marssisi papusopalla?
No mitä luulet entisaikojen armeijan syöneen pitkillä sotaretkillä? Ei niillä mitään sadantuhannen yksilön lehmälaumaa mukana ollut. Muutenkin jotenkin käsittämätöntä, että ihmiset tuntuu kuvittelevan, että liharuokaa syötiin ennen vanhaan runsain mitoin (ja tässä ennen vanhaan viittaa ihan vaan sadan vuoden päähän). Silloin tehtiin raskasta fyysistä työtä lähinnä hiilareista saatavilla kaloreilla. Jos jotain lihaa oli tarjolla sitä oli yleensä vähän tai se oli juhlaruoka.
Tuossa juttua esimerkiksi antiikin rooman sotilaiden ruokavaliosta:
https://imperiumromanum.pl/en/roman-army/food-in-roman-army/
Isoisäni väitti, että heillä oli sodassa liharuokaa jo siksikin, että navetoista löytyi sinne jätettyjä lehmiä ja sikoja. Pakko ne oli ta ppaa, ei niitä voitu nälkäkuolemaan jättää. Talonväki oli joko lähtenyt tai heitä ei enää ollut.
Alue: Aihe vapaa
Tää keskustelu on sillai kivaa, että eniten äänessä on ne, jotka ei hoksaa, miten paljon ruuan tuottaminen vaatii. Täällä paikallinen viherpipertäjäporukka keksi vuokrata maaläntin ja sen vieressä olevan vanhan kasvihuoneen, palkata puutarhurin ja ryhtyä osuuskuntana viljelemään. Ideana oli saada edullisesti luomukasviksia (pelto oli ollut yli 5 vuotta viljelemättä), mutta hommahan oli hurjan työlästä kaikkine lannoituksineen, kasteluineen ja kitkemisineen. Lopulta kaupasta sai porkkanoita 70 snt kilohinnalla, osuuskuntalaiset maksoivat omistaan 3 e/kg. Osuuskuntalaiset olivat ihmeissään, kun maanviljelijä ei tullut peltotöihin avuksi maksutta, sähkö ei ollut ilmaista eikä puutarhuri pitänyt työtään elämäntehtävänä, vaan oli viikonloput vapaalla ja osuuskuntalaisten olisi pitänyt huolehtia niin kastelu kuin lintujen häätäminen. Ei ollut kivaa ja tuli kalliiksi.