Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Elämä on lapsen kanssa jatkuvaa jankutusta ja tappelua. Ensin jankataan koko päivä läksyistä, sitten niitä tehdään itku kurkussa keskiyöllä. AAmulla jankataan aamupalasta ja vaatteista
10.03.2022 |
Kunnes lähtee kouluun tyhjin vatsoin. Ei tunne kelloa, ei hahmota aikaa yhtään ja vakiovastaus on "Kohta. Älä jankuta". Ja sitten itkee kun ei ehdi tehdä läksyjä, ei ehdi syödä aamupalaa. Koulussa ei uskalla sanoa opettajalle vastaan, mutta menee pulpetin alle istumaan ja kieltäytyy tulemasta pois. Pienluokka, onneksi!
Kerroin koululääkärille, että mulla hajoaa pää. Samoin miehellä joka on uhannut pistää lapsen hullujenhuoneelle tai lastekotiin. Meillä kävi sosiaalihuollon perhetyöntekijä, joka ei saanut tytösta sen parempaa otetta. Koulukuraattorilla kävi juttelemassa kerran ja kieltäytyi menemästä toiste.
Epäilen, että tytöllä on uhmakkuushäiriö mutta mitään ei suostuta enää tutkimaan kun on adhd ja lääkitys siihen. Koululääkäri viimeeksi vain isonsi annosta mistä ei ollut paskan vertaa hyötyä. Tuntuu, että äitinä ylitseni kävellään. Toki olen iloinen kun sai edes yhden diagnoosin ja pääsi pienluokkaan mutta siinäkö kaikki? Että kun on adhd niin kaikki sen piikkiin? Että yhden per""en pillerin pitäisi korjata kaikki?
Kommentit (95)
Olethan ymmärtänyt, ettei paasaaminen auta yhtään. Lapsi ei ole syyllinen niihin geeneihin, jotka te molemmat olette hänelle antaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpäs jos sinä sanoisit että, nyt tehdään näin, ja jos ei kelpaa niin ole ilman. Eihän tuo jankuttaminen johda yleensä mihinkään. Eikö nykyään uskalleta olla vanhempia, vai mikä on? Jos siellä perheessä mennään koko ajan lasten ehdoilla, niin jankuttaa saa kyllä sitten lopun iän.
ADHD on laaja oireinen, toisilla se näkyy käytöksessä eli adhd ja toisilla juurikaan ei silloin se on add..
Oikeastikko te luulette, että erityislapsenne saavat joskus aikuisena töitä ja asuvat yksin?
Voiko läksyt tehdä koulussa?
Tai tee ne lapsen kanssa heti koulun jälkeen, yöllä nukutaan. Anna sen jälkeen vaikka peliaikaa palkaksi kun läksyt on tehty.
Sun pitää tehdä teille päivärutiinit ja noudattaa niitä, ne ovat kaikista tärkein asia, kun ajanhallinta on vaikeaa jopa aikuiselle ADHD lle, niin lapselle se on lähes mahdotonta, sä oot se joka päättää koska syödään, nukutaan ja tehdään ne läksyt. Paljon liikuntaa, se rauhoittaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kuin loppuelämäni olisi toimintaohjeiden latelua ja takana väijymistä. Nouse. Syö. Pue. Pse hampaat. Mene suihkuun. Mene kouluun. Ja palkaksi saan rähjäämistä että älä tyhmä äiti jankuta! Lakkaan jankuttamasta kun aamupala ei jää koskemattomana pöydälle lapsen juostessa kouluun reppu täynnä koskemattomia läksykirjoja.
Mies on pessyt kädet koko asiasta ja puhuu "sinun tytöstäsi" vaikka on lapsen biologinen isä, luulen että syyttää jotenkin minua kun itselläni on lukihäiriö. Että annoin huonot geenit tai jotain.
Ap
Tässä ainut oikea neuvo: kun et sinä kerran syystä tai toisesta saa lasta tottelemaan niin kaikkien kannalta olisi parasta laittaa se laitokseen. Siellä kyllä oppii tottelemaan. Näin sitten aikuisen hänellä olis edes jotain elämän edellytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä väliä, käykö hän koulua? Eläkkeelle kuitenkin joutuu heti, jopa 16-vuotiaana. Teidän vanhempien luokse jää asumaan.
Adhd ei ole työkyvytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä väliä, käykö hän koulua? Eläkkeelle kuitenkin joutuu heti, jopa 16-vuotiaana. Teidän vanhempien luokse jää asumaan.
Adhd ei ole työkyvytön.
Jos 11v ei tunnista aikaa, on hänellä muutakin pulmaa ADHD:n lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olethan ymmärtänyt, ettei paasaaminen auta yhtään. Lapsi ei ole syyllinen niihin geeneihin, jotka te molemmat olette hänelle antaneet.
Väärin. Se on ihan sen lapsen oma vika ettei halua totella. Uhmakkuus on luonteenpiirre joka täytyy vaan päättäväisesti kitkeä pois. Vinkki: tunteiden sanoittamisesta lässytys ei sitten toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella on lääkitys ja pienluokka, kuraattorilla kävi ja perhetyö on käynyt - onko muita tukitoimia? Esim. toimintaterapiaa? Oletteko hakeneet vammaistukea ja/tai omaishoitajuutta? Raha ei ratkaise ongelmia, mutta rahalla voi hankkia vaikka terapiaa. Omaishoitajalle kuuluu myös oimaishoitajan vapaat, jolloin saisit hetken hengähtää. Tai oletteko hakeneet lapselle tukiperhettä, jossa voisi käydä viikonlopun vaikka kerran kuussa? Tai tukihenkilöä, joka veisi häntä harrastamaan? Valtti-ohjelman haku on nyt käynnissä.
Kuvakorteista ja palkkiosysteemistä täällä onkin jo vinkattu, ne toimivat monessa perheessä. Rutiinit on tärkeitä näille lapsille: aamulla asiat suoritetaan tietyssä järjestyksessä, samoin koulusta palattua. Läksyille voi sopia myös tietyn aikarajan: tehdään läksyjä max tunti, sitten on muiden juttujen aika tuli valmista tai ei. Silloin ei mene koko ilta vänkäämiseen ja jankuttamiseen. Timetimer tai vastaava kello voi auttaa hahmottamaan eri asioihin käytettävissä olevan ajan.
Koita saada myös itsellesi hyvää energiaa jostain mieleisestä tekemisestä, ystävien tapaamisesta tai vaikka vertaistuesta. Kun itse olet paremmalla tuulella, jaksat paremmin myös lapsen kanssa.
Kolmannelta sektorilta tukea tai vaikka sukulaiselta lainaa ja yksityiseltä kuntoutusta?
Toki tavalla tai toisella lapselle täytyy myös tehdä selväksi, että kuraattori tai koulupsykologi tms ei ole oma valinta. Sinne on vaan mentävä jos aika on.
Ota siihen kuraattoriin uudelleen yhteyttä. Ja kyllä, koulukuraattorin tai -psykan kanssa se vaatii yhteydenpitoa, yksi tai kaksi yhteydenottoa ei ole tarpeeksi. Yhteydenpito on jatkuva prosessi myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetkö läksyt yhdessä lapsen kanssa vai jätätkö hänet selviämään yksin? Jankuttamisen sijaan auta. Älä kerro vastauksia, vaan näytä mistä vastaus löytyy. Anna mahdollisuus taukoihin. Minuutin hyppelyn jälkeen homma jatkuu.
Usko jo, ettei lapsesi pysty ohjaamaan omaa toimintaansa ja tekemään asioita itsenäisesti. Kun kerta molemmat olette kotona, niin teillä ei pitäisi olla mitään estettä auttaa häntä. Lapsi ei ole tilaansa syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jankutus. ADHD-lasten kanssa pitää toimia eli tällä hetkellä isoin ongelma olet sinä, joka puhut, puhut ja puhut, vaikka lapsi ei sitä ymmärrä.
En oikein ymmärrä, mitä haluat, koska saat lapsen koska tahansa tutkimuksiin ykistyiselle. Älä nyt vaan väitä, että olette kaiken lisäksi köyhiäkin?
No mitä minä sitten teen? Jos heittäydyn mykäksi, tuo lapsi ei lähde kouluun eikä pese hampaitaan ja kulkee loppueläm'nsä samassa yöpuvussa.. Kun kerran olet niin fiksu niin mitä muuta voin tehdä kuin jankuttaa samoista asioista päivä, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen? Että "syö, pue, mene"
Ja kyllä, ollaan köyhiä. Mies on työtön ja minä työkyvyttömyyseläkkeellä.
Ap
Tee lasu sä tarvitset apua. Onks sulla mielenterveys eläke? Lapsi luulee tietenkin hallitsevan kaiken, mutta kun ei yksikään lapsi osaa pitää huolta itsestään, hän tarvitsee vahvan aikuisen päättämään asioista, sellaisen joka sanoo että asiat tehdään näin ja niistä ei lapset päätä. Jankaaminen ei auta. Osallistuuko mies lapsen hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan ymmärtänyt, ettei paasaaminen auta yhtään. Lapsi ei ole syyllinen niihin geeneihin, jotka te molemmat olette hänelle antaneet.
Väärin. Se on ihan sen lapsen oma vika ettei halua totella. Uhmakkuus on luonteenpiirre joka täytyy vaan päättäväisesti kitkeä pois. Vinkki: tunteiden sanoittamisesta lässytys ei sitten toimi.
Uhmakkuus on tässä tapauksessa reagointia lapsen mielestä kohtuuttomiin vaatimuksiin. Hänelle kaikki on yhtä mössöä ja vanhempaa tarvitaan palastelemaan asiat hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tilannetta pahentaa selkäni. Liikkuminen on vaikeaa, kivut ovat kovat ja pelkään oikeasti joutuvani jonain päivänä hankkimaan rollaattorin. Eikä se auta että nilkutan aamusta iltaan lapsen kannoilla paasaamassa. Raskaushan oli se musta lottopotti, joka tuhosi selkäni lopullisesti. Yhtenä päivänä jalat vaan meni alta. Lääkärit eivät vuosiin ottaneet vakavasti "kun olet niin nuori". Ja kun lopulta otettiin magneettikuvat ym niin hups!
Välillä mietin millä ihmeellä sain Kelan päästämään minut eläkkeelle. Vaikka mitähän iloa siitäkin oli, kun joudun olemaan yksi kävelevä kalenteri tuolle lapselle. Tunnen itseni omaishoitajaksi. Ja satavuotiaaksi.
Ap
Okej, Ap, nämä postauksesi kertovat, että ongelma on enemmän sinun ja miehesi kuin teidän lapsen. Tyyppiesimerkki, miten huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyy. Teillä ei ole hyviä malleja annettavsksi lapsille. Muutoksen on lähdettävä teistä. Teidän on muututtava.
Vierailija kirjoitti:
Kolmannelta sektorilta tukea tai vaikka sukulaiselta lainaa ja yksityiseltä kuntoutusta?
Toki tavalla tai toisella lapselle täytyy myös tehdä selväksi, että kuraattori tai koulupsykologi tms ei ole oma valinta. Sinne on vaan mentävä jos aika on.
Ota siihen kuraattoriin uudelleen yhteyttä. Ja kyllä, koulukuraattorin tai -psykan kanssa se vaatii yhteydenpitoa, yksi tai kaksi yhteydenottoa ei ole tarpeeksi. Yhteydenpito on jatkuva prosessi myös.
Lastensuojelun kautta saa ilmaiseksi palvelut mitä tarvitaan.
Onko aamupala pakko syödä? Itse en oo syönyt aamupalaa viimeiseen 20 vuoteen heti kun asiasta sain itse päättää. Ei vaan maistu, tulee huono olo. Laita vaikka evästä mukaan.
Niin tuttua! Oma tytär, kutsutaan häntä Hannaksi oli juurikin tuollainen uhmaava kiukutteleva jumittaja,vielä kun oli teini sain ennen kouluun lähtöä vahtia että söi jotain ja puki säänmukaiset vaatteet. Hyvä kun vessassa osasi käydä ilman että minun piti vahtia ja kertoa mitä tehdä. Koulu oli todella vaikeaa kunnes kolmannella luokalla pääsi mukautettuun opetukseen. Hänellä sanottiin olevan lievä kehitysvamma kunnes ylä-asteella ohjattiin viimein tutkimuksiin,joista paljastui ADHD lievin aspergerpiirtein.. sekä vaikea masennus. Hanna on nyt 20vuotias ja asuu tuetusti omillaan tuossa vastapäisessa talossa (talossa on toisen rapun kaikki asunnon varattu tukea tarvitseville ja on tietääkseni kaupungin ainoa laatuaan), töissä käy kolmesti viikossa kierrätyskeskuksessa ja tuntuu viihtyvän siellä mutta vaaditaan sosiaalityöntekijän varmistussoitto tai minun käyntini ovella aamuisin,että ehtii bussiin. Kellon tunteminen ja ajan hahmottaminen edelleen yhä vaikeaa. Kuten muukin arjenhallinta. Kaupassa käy sosiaalityöntekijän tai minun kanssani että ostaisi muutakin kuin karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä väliä, käykö hän koulua? Eläkkeelle kuitenkin joutuu heti, jopa 16-vuotiaana. Teidän vanhempien luokse jää asumaan.
Adhd ei ole työkyvytön.
Jos 11v ei tunnista aikaa, on hänellä muutakin pulmaa ADHD:n lisäksi.
ADHD seen liittyvät oppimisvaikeudet, niitä ei ole kaikilla, mutta osalla on, samoin ajanhahmotus on tosi yleinen ongelma jopa aikuisella ADHD lla, hän osaa kellon, mutta ei ymmärretä kauan kestää vaikka kävellä kouluun tai töihin..
Alue: Aihe vapaa
Adhd lääkkeet vie ylleensä ruokahalun, anna syödä vaikka suklaapatukka aamulla, ihan sama mitä, mutta energiaa pitää saada, lääkitys kuluttaa sitä paljon.