Törkein loukkaus mitä sukulaiset ovat tehneet sinulle/ teille?

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 20:12"]2 mikäs sukulainen se kissa on?
[/quote]

Adoptiokissa. Ainoa lähiomainen.

Oma äitini arvostelee joskus minun äitiyttäni, se on loukannut eniten vaikkei olekaan jatkuvaa, koska hän on minulle niin tärkeä. Anoppi ilmaisee inhoaan minua kohtaan jokaisella eleellään, mutta se taas ei ole minulle yhtä merkityksellistä, koska en arvosta hänen mielipiteitään tai häntä ihmisenä.

Sisareni ei ole koskaan tehnyt mitään loukkaavaa minua kohtaan, ellei lapsuuden tappeluita lasketa. Myöskään kaukaisemmilta sukulaisilta ei ole tullut mitään tuubaa. Isä on kuollut, joten joskin hänen kanssaan oli kyllä paljonkin pahaa verta aikanaan, se ei ole enää pitkään aikaan ollut ongelma.

Sain lahjaksi Fedor Dovstojevskin Idiootin ;D Yritän edelleen miettiä nasevaa vastalahjaa.

En tiedä onko tämä loukkaus, mutta se että tietää jotain yksityisasioita, niin käyttää tavallaan hyväksi sitä tietoa kysymällä ja tekemällä aina kun nähdään niin samasta asiasta uudelleen. Tai, että sukulainen näkee asian tosi tosi tosi ;D surullisesti vaikka se ei sitä itselle ole ja asia ei ole edes pinnalla enää. Se on loukkaavaa tai vähintäänkin rasittavaa.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:33"]44, järkyttävää! Meillä ei sen kummempaa, kuin että käly ja miehensä pyysivät kummiksi tyttärelleen tälläistä pariskuntaa jotka olleet yhdessä muutaman kuukauden. Kyllä hävetti ja suretti ristiäisissä, ollaan tunnettu sen reilu 10 vuotta ja tämä ventovieras ihminen oli siellä sitten kunniatehtävässä. Päivänselvää varmaan, että kaveruus on ollut kanssamme vain yksipuolista. No tulipahan ainakin selväksi tälläin kiertokautta ketä arvostavat ja ketä haluavat lähipiiriinsä. Aluksi järkytyimme, nyt kun aikaa kulunut jo lähinnä säälittää. Kukin tyylillään, tyylejä vain on monia... 
[/quote]

Siis näiden toisten pitäisi ihan kamalasti tykätä teistä ihan vaan siksi kun tekin piditte heistä? Meillä on ollut miehen kanssa sellainen tilanne, ettei olla oltu niin kovin innoissaan kälyn perheestä. Käly on jatkuvasti kutsunut meitä heille kylään ja kautta rantain myös kutsunut heitä meille. Välillä on menty heille ja joskus kutsuttu heidätkin meille, kun ei olla kehdattu suoraan kieltäytyä ja jatkuva tekosyiden keksiminenkin on aika raskasta. Ilmeisesti heillekin tilanne valkeni lapsemme ristiäisten yhteydessä, kun emme pyytäneet kummeiksi. Oikeasti jopa mietimme pyytävämme heitä, koska arvasimmd loukkaantumisen. Mutta sitten vaan päätimme, että haluamme lapsemme kummeiksi ihmisiä joista itse pidämme.

Ikäväähän se toki on, jos kovasti haluaisi olla jonkun läheinen ystävä eikä saa vastakaikua, mutta ei ketään oikein voi ystävyyteen pakottaa. Tietenkään ei saa toisia tahallaan loukata eikä olla töykeä, mutta on sekin jo vähän liikaa vaadittu, että kummiksikin pitäisi ottaa ihan vaan sen takia, että joku tehtävään niin kovasti haluaa. Me ainakin ollaan haluttu lapsille läheiset välit kummeihin ja se kyllä edellyttää ainakin pikkulapsiaikana, että me vanhemmat oikeasti kummeista pidetään ja jaksetaan olla jatkuvasti yhteydessä.

Suku on pahin..

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 15:46"]Lähisukulainen tuumasi minun kolmannen keskenmenon jälkeen omasta vahinkoraskaudestaan, että "haluaisi siirtää murheensa meille, koska me sitä kuitenkin enemmän haluttaisiin".

Lienee turha sanoa, että kirpaisi aika syvältä. Väleissä kuitenkin edelleen.
[/quote]

Tässä vaikutti kyllä olevan hyvä tarkoitus. Kyllä minäkin toivoisin, että voisin siirtää hedelmällisyyteni jollekin lapsettomalle, itse kun en meinaa millään päästä sterilisaatioon.

Toinen vanhemmistani nyt viimeksi. Vakuutti että valmistumiseni ammattiin on hieno juttu (opinnot venyi). Valmistuin jo useita kuukausia sitten, ei ole ehtinyt juhlistamaan tätä vaikka lupasi. Varsinaiseen juhlaan ei aikonut alunperinkään tulla (tulehtuneet välit toiseen vanhempaan) mutta että tulee sitten seuraavan kuukauden aikana. Tästä on jo kuukausia kun olen kuullut hänestä mitään. Sydän särkynyt. Hänellä on uusi elämä jonka mukana tuli kaksi kanssani samanikäistä "lasta". Viettää heidän kanssaan tosi paljon aikaa, mut on unohdettu. Se on loukannut.

Eivät 8le kiinnostuneet minun elämästä. Muutin omilleni, 7 vuoden aikana ovat 4 kertaa käyneet kotonani. Onpa lämpimät välit! Kiukkuttaako noin kovasti kun lähdin opintojen ja töiden perään elämään omaa elämää? Senttiäkään en ole apua pyytänyt, enkä saanut. Nyt sain opiskelupaikan, ei onnitteluja. Ei sinne kaikki hakijat päässy. Enpä ole yllättynyt.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:24"]Eivät 8le kiinnostuneet minun elämästä. Muutin omilleni, 7 vuoden aikana ovat 4 kertaa käyneet kotonani. Onpa lämpimät välit! Kiukkuttaako noin kovasti kun lähdin opintojen ja töiden perään elämään omaa elämää? Senttiäkään en ole apua pyytänyt, enkä saanut. Nyt sain opiskelupaikan, ei onnitteluja. Ei sinne kaikki hakijat päässy. Enpä ole yllättynyt.
[/quote]

Miksi alapeukku?
En ole siis yllättynyt ettei onnitteluja tullut..

Valmistuin parhailla mahdollisilla arvosanoilla amiksesta, samana vuonna serkku pääsi rimaa hipoen ylioppilaaksi. Serkku sai yhteisiltä isovanhemmiltamme lahjaksi 500e, minä sain 50e.

Mä tein oppisopimuksella merkonomin tutkinnon. 25 kpl arvosanoja, muutama kakkonen ja loput kolmosia. Arvosteluasteikko 1-3. Tein raskasta puhelinmyyntityötä samalla. Ei kuulunut tärkeimmästä suunnasta onnitteluja..

Isällä meni uusi nainen ja hänen poikansa meidän omien lasten edelle. Nainen siis narsisti ja mielenterveysongelmainen, eli ei yllätä. Pitää isää niin tossun alla ja itsemurhauhkaukset laulaa jos vähääkään tulee eripuraa. En oo nyt puoleen vuoteen ollu juurikaan tekemisissä kun selvis, että tää nainen keksii musta ja mun sukulaisista valheita ja isä uskoo ne, mun sanoilla ei oo merkitystä. Onnea heidän uusperheelle :) t. Entinen isin tyttö..

Miehen sisko on keksinyt omasta päästään perättömiä juoruja minusta, joita kertoilee miehen vanhemmille ja sukulaisille. Esim että estän miestä olemasta sukulaisten kanssa tekemisissä ja vähän inhottavampiakin. En viitsi kertoa tarkemmin, kun joku voi tunnistaa. Lienee sanomattakin selvää että ei olla minkäänlaisissa väleissä hänen kanssaan :)

Heittivät suvusta pihalle sairauden vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:37"]Miehen sisko on keksinyt omasta päästään perättömiä juoruja minusta, joita kertoilee miehen vanhemmille ja sukulaisille. Esim että estän miestä olemasta sukulaisten kanssa tekemisissä ja vähän inhottavampiakin. En viitsi kertoa tarkemmin, kun joku voi tunnistaa. Lienee sanomattakin selvää että ei olla minkäänlaisissa väleissä hänen kanssaan :)
[/quote]

Ihan kuin mun suusta mutta mulle tän tekee miehen veli.

Miniöistä ei kokemuksia. Ehdotan setää.

Autoin syöpää sairastavana ja erittäin heikossa kunnossa dementoitunutta tätiäni. Hän oli asunut mummon asunnossa mummon viimeisinä vuosina, koska hän halusi auttaa äitiään. Mummo kuoli ja asunto myytiin.

Menin auttamaan, mutta täti jätti yllättäen koko työn minulle.

Pakkasin 85-neliöisen asunnon kaikki tavarat muuttolaatikkoihin, nostin taulut seiniltä jne. Olin niin heikko, että jalkani tärisivät. Täti lähti kaupungille ostoksille tai kahville. Mummo oli ehtinyt vaarin kanssa kerätä asuntoon tavaraa yli 40 vuoden ajan. Tutkin tavarat ja lajittelin niistä osan hävitettäviin. Mummo oli keräillijä, joten rikkinäisiä kattiloita jne. riitti. 

Purin muuttokuorman hänen uudessa asunnossaan muuton jälkeen. Hänen kolme sisarustaan eivät halunneet mummon kodista mitään, joten täti piti lähes kaikki tavarat. 

Työ oli järjettömän raskasta. Minulta meni matkoihin julkisille tunnista puoleentoista, koska asuin kauempana. Hoidin tehtävän, koska täti ei enää käsittänyt, miten pitkä aikaa tavaroiden lajitteluun ja pakkaamiseen menee. 

Täti maksoi matkakuluni ja maksoi minulle muutosta.

Neljä sisarusta jakoi mummon asunnosta saatavat rahat. Jokainen heistä sai myynnistä kymmeniä tuhansia euroja. 

Setäni maksoi minulle satasen. :D 

Mua ei pyasty loukkaamaan kun kerran koska mulla on erittäin terävä kieli jota säestän naurulla.

veli näytti mun päiväkirjaa ala-asteella koko koululle..

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:49"]veli näytti mun päiväkirjaa ala-asteella koko koululle..
[/quote]

Aika hyvin on mennyt kun olet pahemmalta välttynyt. Olet kovin nuori vai?