Jos löytää autiotalon, saako sinne pihalle mennä istuttamaan perunaa ja hernettä ja ehkä porkkanoita.

Ostettiin aikoinaan tontti, jolle oli naapuri istuttanut jotain marjapensaita ja käyttänyt koiransa ulkoilutus alueena. Oli pahalla mielin kun ruvettiin taloa rakentamaan ja ilmoitti ottavansa tontilta omansa pois. Noh, odoteltiin sen verran sitten että sai siirrettyä pensaansa omalle puolelleen, ettei nyt ihan suru olisi puseroon tullut. Mietittiin kyllä hieman, että kuinka röyhkeitä ihmiset oikein ovat? Mutta kyllähän näitä näköjään löytyy

Joku sekaisin oleva nainen Pukinmäen kasvimaalla tarinoi miten tämä ja tämä on hänen ja tämäkin työkalulaatikkokin on ja nämäkin juu ei ole.Yhteisessä käytössä on kunta omistaa voi vain vuokrata pienen palstan maksaa sen vuokran ja saa ottaa vettä vesi pisteeltä ja kompostoida jätteet.Autio talot on jäänyt kun osa on muuttanut ulkomaille osa vanhuksia eikä nuoret välitä.Silti ne on jonkun omaisuutta ja jos sellainen on kannattaa ehkä pitää se kesäpaikka jos on lapsia.Sellaisen voi ostaa omaksi jos on myynnissä ja purkaa talon.Kasvimaan vuokraus ei ole kallista.Se on mukava harrastus.Monet ravintolat pitää vuokralla kasvimaata omien yrittien takia mitä käyttää esimerkiksi mausteet tilli sipuli.

Vierailija kirjoitti:

Voit tulla ihan laillisesti minun tontilleni viljelemään, itse en jaksa. 

Meilläkin olisi tuota lääniä, muttei viljelyt kiinnosta. Suvun tädit tyhjentelee marjapensaat ja puut syksyisin, mutta maata olisi pienviljelyynkin. Miettinyt monet kerrat, että haluisko joku harrastelija sijoittaa munakoisojaan meidän maille.

Pitääköhän niistä tehdä tarkat sopparit vai riittäskö vaan sanallinen sopimus. Ole hyvä viljele, mutta älä odota meiltä mitään apua. Vettä on käytössä lähipurossa, mutta jos se ehtyy, niin talon mailta ei letkulla anneta... ehkä. Enkä lähde toraisille mahdollisten varkaiden kanssa. Ja ötököitä ja lintuja vastaan saa aivan itse käydä sotaansa.

Tietenkin voit tehdä noin, mutta tontinomistaja voi tehdä sille alueelle mitä tahtoo eli korjata sadon tai tuhota sen. Meidän läheisen mummonmökin pihalle oli joku tehnyt kasvimaansa ja kun mökin omistaja tuli paikalle, niin kasvattaja ei saanut satoaan. Hänellä ei ollut mitään keinoa vaatia perunoitaan ja herneitään, joten se riski kannattaa ottaa. Ja sekin, että maaperässä on raskasmetalleja tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä yrittää onneaan. Voit myös ryhtyä sissiviljelijäksi. Miten olisi sähkölinjojen alle metsiin perunaa?

Olen viljellyt sissinä jopa Pohjois-Helsingissä.  Löysin käsipumpullisen kaivonkin kastelua varten. Enkä ollut edes ainut sissi alueella. Joku oli löytänyt paikan ennen minua ja kun kysyin, että miten voisi päästä viljelemään, niin hän sanoi, että tuossa on vapaata tilaa, että hänkin kuokki itse oman tilkkunsa eikä kukaan ole häätänyt pois kymmeneen vuoteen. Ymmärsin,  että olikin sissi:)

Mun setäkin tekee noin ympäriinsä pääkaupunki seutua. Pitää hajoittaa, että jos jää yhdestä pläntistä kiinni, niin muissa on vielä sato korjattavissa.

Pikku likkana pyörin sen mukana noilla sen viljelyksillä. Hän oli elämäntapa retku. Hänellä oli aikaa vahtia kesälomalaista lasta, kun vanhemmat kävi töissä. Myöhemmin sitten jopa tajusin, ettei sieltä nyt porkkanaa ja perunoita nousekaan.. Opin mä häneltä yhtä ja toista muutakin.

Nykyään näitä sissiviljelijöitä on enemmän. Hyvä niin, oikeaa kansalaistottelemattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin aikoinaan tontti, jolle oli naapuri istuttanut jotain marjapensaita ja käyttänyt koiransa ulkoilutus alueena. Oli pahalla mielin kun ruvettiin taloa rakentamaan ja ilmoitti ottavansa tontilta omansa pois. Noh, odoteltiin sen verran sitten että sai siirrettyä pensaansa omalle puolelleen, ettei nyt ihan suru olisi puseroon tullut. Mietittiin kyllä hieman, että kuinka röyhkeitä ihmiset oikein ovat? Mutta kyllähän näitä näköjään löytyy

Me ostimme perikunnalta vanhan peruskuntoisen talon remontoitavaksi. Pihassa oli kasvimaa, hoidetut marjapensaat ja mansikkamaakin, mutta myyjä totesi, että he eivät ole niitä hoitaneet, mummokin oli kuollut 3 vuotta aikaisemmin. Muutettiin asuntovaunussa tontille, katsottiin rajapyykit ja vedettiin rajoille nauhat. Seuraavana päivänä naapuri tuli paikalle ja ilmoitti, että rajat ei ole tuossa, kasvimaa ja marjapensaat kuuluvat heille, uhkasi vielä sillä, että olimme varastaneet heiltä maata. Ei auttanut kuin kutsua maanmittausinsinööri paikalle tarkistamaan tilanne. Siinä vaiheessa naapuri ei enää väittänyt puutarhaa omakseen, vaan väitti saaneensa sen hoidettavakseen.

Me ne mansikat kuitenkin söimme ja perunat koppaan keräsimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin aikoinaan tontti, jolle oli naapuri istuttanut jotain marjapensaita ja käyttänyt koiransa ulkoilutus alueena. Oli pahalla mielin kun ruvettiin taloa rakentamaan ja ilmoitti ottavansa tontilta omansa pois. Noh, odoteltiin sen verran sitten että sai siirrettyä pensaansa omalle puolelleen, ettei nyt ihan suru olisi puseroon tullut. Mietittiin kyllä hieman, että kuinka röyhkeitä ihmiset oikein ovat? Mutta kyllähän näitä näköjään löytyy

Me ostimme perikunnalta vanhan peruskuntoisen talon remontoitavaksi. Pihassa oli kasvimaa, hoidetut marjapensaat ja mansikkamaakin, mutta myyjä totesi, että he eivät ole niitä hoitaneet, mummokin oli kuollut 3 vuotta aikaisemmin. Muutettiin asuntovaunussa tontille, katsottiin rajapyykit ja vedettiin rajoille nauhat. Seuraavana päivänä naapuri tuli paikalle ja ilmoitti, että rajat ei ole tuossa, kasvimaa ja marjapensaat kuuluvat heille, uhkasi vielä sillä, että olimme varastaneet heiltä maata. Ei auttanut kuin kutsua maanmittausinsinööri paikalle tarkistamaan tilanne. Siinä vaiheessa naapuri ei enää väittänyt puutarhaa omakseen, vaan väitti saaneensa sen hoidettavakseen.

Me ne mansikat kuitenkin söimme ja perunat koppaan keräsimme.

Minä olisin antanut kuitenkin naapurin syödä mansikkansa ja perunansa. 

OT Asuin lapsuuteni isossa kerrostalo kolhoosissa ja niitä taloja riitti pitkin poikin naapurustoa.

Saman pihan vastapäisen talon kiukkunen rouva sitten päätti, että hän ottaa yhden nurtsialueen haltuunsa. Siitä niin parvekkeensa läheltä. Ekana se siihen istutteli kukkia, mutta vuosien vieriessä ilmestyi pieni kasvihuone ja perunapelto yms. Yhteensä n. 10x10 metriä oli hänen kasvimaansa koko.

Kyllähän siitä soroääniä isännöitsijälle lähti. Entäs jos muutkin 75 asumiskuntaa haluaisi vastaavan palan pihasta vaan omaan käyttöönsä. Haluaako joku? Ei. Lähinnä vaan lapsille tilaa temmeltää ja olla. Piha oli suuri 70 luvun piha, ei semmoisia enää nykyään tehdä.

Isännöitsijä kävi toistuvasti pitämässä asukkaille puheita, että rivien välissä oli ymmärrettävä, että rouva sai pitää kasvimaansa. "nyt se on ainakin tyytyväinen, eikä ravaa joka päivä toimistolla valittamassa jostakin pikkuriikkisestä asiasta"! :D

Että jos jollain tuommoista kansalaisrohkeutta riittäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin aikoinaan tontti, jolle oli naapuri istuttanut jotain marjapensaita ja käyttänyt koiransa ulkoilutus alueena. Oli pahalla mielin kun ruvettiin taloa rakentamaan ja ilmoitti ottavansa tontilta omansa pois. Noh, odoteltiin sen verran sitten että sai siirrettyä pensaansa omalle puolelleen, ettei nyt ihan suru olisi puseroon tullut. Mietittiin kyllä hieman, että kuinka röyhkeitä ihmiset oikein ovat? Mutta kyllähän näitä näköjään löytyy

Me ostimme perikunnalta vanhan peruskuntoisen talon remontoitavaksi. Pihassa oli kasvimaa, hoidetut marjapensaat ja mansikkamaakin, mutta myyjä totesi, että he eivät ole niitä hoitaneet, mummokin oli kuollut 3 vuotta aikaisemmin. Muutettiin asuntovaunussa tontille, katsottiin rajapyykit ja vedettiin rajoille nauhat. Seuraavana päivänä naapuri tuli paikalle ja ilmoitti, että rajat ei ole tuossa, kasvimaa ja marjapensaat kuuluvat heille, uhkasi vielä sillä, että olimme varastaneet heiltä maata. Ei auttanut kuin kutsua maanmittausinsinööri paikalle tarkistamaan tilanne. Siinä vaiheessa naapuri ei enää väittänyt puutarhaa omakseen, vaan väitti saaneensa sen hoidettavakseen.

Me ne mansikat kuitenkin söimme ja perunat koppaan keräsimme.

Minä olisin antanut kuitenkin naapurin syödä mansikkansa ja perunansa. 

Minä en. Jos ei maksa maasta vuokraa ja käyttää pihakaivoa kuin omaansa, niin voi antaa hyvillä mielin sadon tontinomistajalle.

Jos toisen maalta et voi edes elävää oksaa ottaa tai tehdä tulta ilman maanomistajan lupaa niin mitäpä luulet kasvimaan kanssa olevan?

Rikot kotirauhaa olipa talossa joku tai ei.

Vierailija kirjoitti:

OT Asuin lapsuuteni isossa kerrostalo kolhoosissa ja niitä taloja riitti pitkin poikin naapurustoa.

Saman pihan vastapäisen talon kiukkunen rouva sitten päätti, että hän ottaa yhden nurtsialueen haltuunsa. Siitä niin parvekkeensa läheltä. Ekana se siihen istutteli kukkia, mutta vuosien vieriessä ilmestyi pieni kasvihuone ja perunapelto yms. Yhteensä n. 10x10 metriä oli hänen kasvimaansa koko.

Kyllähän siitä soroääniä isännöitsijälle lähti. Entäs jos muutkin 75 asumiskuntaa haluaisi vastaavan palan pihasta vaan omaan käyttöönsä. Haluaako joku? Ei. Lähinnä vaan lapsille tilaa temmeltää ja olla. Piha oli suuri 70 luvun piha, ei semmoisia enää nykyään tehdä.

Isännöitsijä kävi toistuvasti pitämässä asukkaille puheita, että rivien välissä oli ymmärrettävä, että rouva sai pitää kasvimaansa. "nyt se on ainakin tyytyväinen, eikä ravaa joka päivä toimistolla valittamassa jostakin pikkuriikkisestä asiasta"! :D

Että jos jollain tuommoista kansalaisrohkeutta riittäisi?

Meillä oli vähän samantapainen juttu, mutta meillä naapurit ajoivat perävaununsa pihanurmelle kasvimaan vierelle vedoten siihen, että jos saa ottaa osan nurmikosta omaan käyttöönsä viljelypalstaksi, niin vastaavasti saa ottaa alueen muutenkin omaan käyttöönsä. Paha sitä oli mennä kieltämäänkään.

Me löysimme rantaniityltä kasvattamon. Poltimme sen, koska maanomistajahan siitä olisi vankeustuomion saanut.

No eihän ne kasvit siellä rikkaruohojen seassa miksikään kasva.Maa täytyy möyhentää ja rikkaruohot repiä pois.Taitaa sulla tulla äitiä ikävä kun joku juolavehnäkin on tehnyt juuriaan koko peltoon.Tää on näitä kaupunkilaisten päiväunia että sinne vaan kyllä ne sieltä nousee.

Vierailija kirjoitti:

No eihän ne kasvit siellä rikkaruohojen seassa miksikään kasva.Maa täytyy möyhentää ja rikkaruohot repiä pois.Taitaa sulla tulla äitiä ikävä kun joku juolavehnäkin on tehnyt juuriaan koko peltoon.Tää on näitä kaupunkilaisten päiväunia että sinne vaan kyllä ne sieltä nousee.

Mietin samaa. Ja mikä kitkemisurakka vielä senkin jälkeen kun on saanu kasvit kasvamaan.

Vierailija kirjoitti:

Me löysimme rantaniityltä kasvattamon. Poltimme sen, koska maanomistajahan siitä olisi vankeustuomion saanut.

Toivottavasti poltitte oikealla tavalla. Pieninä annoksina piipulla.

Täähän on sama kuin saako naapurin tontille rakentaa. Jokuhan sen autiotalo. Ja tontin kun omistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, saa. Sitten ihan kuka tahansa voi käydä keräämässä sadon talteen.

No ei, vaan sen kiinteistön omistaja tai se jolle hän on antanut luvan.

Jos mitään lupia ei ole kysytty, niin ei sadonkorjuuseenkaan tarvitse kenenkään lupia. Todennäköisesti se on kuitenkin tontin omistaja, joka kerää sadon talteen.

Se sato kuuluu maan omistajalle, usko nyt.

Olen joskus laittanut sissiperunat tulemaan kaupungin retkeilyreitin varrelle. Hyvä hiekkaharju, ei juuri rikkaruohojakaan. Syrjäinen paikka nokkospuskien ja pajujen suojissa. Nostin elokuun lopussa hyvän sadon. Kenenkään pihaan, edes autiotalon tontille en pykäisi kasvimaata, mutta en nyt tiedä kuka noista mun perunoista kärsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me löysimme rantaniityltä kasvattamon. Poltimme sen, koska maanomistajahan siitä olisi vankeustuomion saanut.

Toivottavasti poltitte oikealla tavalla. Pieninä annoksina piipulla.

Samaa mietin, että ei kai kaikki nyt savuna ilmaan kerralla.