Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia ettei viihdy töissä?
08.03.2022 |
Koko ajan on suurempi kupla otsassa sitä mukaa, kun aika kuluu.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Töissä pitäisi jakaa jo ovella joko viinaa, tai tyhmentämispillereitä.
Fiksut kärsii, tyhmät on onnessaan kuin possut lätissään, kun saavat puhua paxkaa kaikki päivät. Työn tekeminen on heille sitä mitä ne muut tekee.
Toimistokuukkelit vaikuttavat viihtyvän. Hommat eivät etene, mutta päivä menee huoneesta toiseen vaellen kevyen rupattelun merkeissä. Välillä sitten huoneen ovea hetkeksi kiinni, jotta aikaa voi viettää vaikka urheilua seuraten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle riittäisi, jos en "vain" viihtyisi. Mutta mua lisäksi ahdistaa ja kuristaa, kun tuntuu että on ihan väärä alavalinta. Vuosikausia yritin päästä töihin, joten samalla on syyllinen ja kiittämätön olo. Asenteen tasolla olen kyllä kiitollinen työpaikasta, ja ymmärrän että töissä on käytävä, mutta tunteen tasolla tämä on kuin pahaa unta.
Mietin itsekin onko ala väärä, kun koen etten pysty tekemään työtä haluamallani tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töissä pitäisi jakaa jo ovella joko viinaa, tai tyhmentämispillereitä.
Fiksut kärsii, tyhmät on onnessaan kuin possut lätissään, kun saavat puhua paxkaa kaikki päivät. Työn tekeminen on heille sitä mitä ne muut tekee.
Toimistokuukkelit vaikuttavat viihtyvän. Hommat eivät etene, mutta päivä menee huoneesta toiseen vaellen kevyen rupattelun merkeissä. Välillä sitten huoneen ovea hetkeksi kiinni, jotta aikaa voi viettää vaikka urheilua seuraten.
Voi olla että kirjoittavat myös nettiin työttömiä haukkuvan kommentin.
EI OLE NORMAALIA, vaihda työpaikkaa. Paljon mukavampi aamulla herätä, kun oikein odottaa töihin pääsyä.
En mäkään viihdy töissä, ennemmin tekisin ruokaa kotona ja siivoaisin, kävisin koiran kanssa pitkillä lenkeillä yms. Lopettaisin heti jos pystyisin taloudellisesti. Eläkeikä tosiaan niin korkea, että ihan huimaa ajatellakin että vielä 31 vuotta tätä pitäisi jaksaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EI OLE NORMAALIA, vaihda työpaikkaa. Paljon mukavampi aamulla herätä, kun oikein odottaa töihin pääsyä.
Kuulostaa hyvin utopistiselta ajatukselta minulle. Ellei sitten olisi tilanne, että saa tehtyä harrastuksestaan ammatin.
On varmaan normaalia mutta sitä kannattaa puntaroida miten paljon se vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
Työni on ihan ok mutta en mielelläni olisi niiden työpaikalla olevien ihmisten kanssa tekemisissä. Paljon juoruamista ja p@skanpuhumista selän takana. Menee ihan liikaa energiaa siihen ettei ajaudu tilanteisiin joissa joku utelee mitään yksityiselämästä, koska pitäisi osata sanoa kohteliaasti että ei kuulu sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmaan normaalia mutta sitä kannattaa puntaroida miten paljon se vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
Työni on ihan ok mutta en mielelläni olisi niiden työpaikalla olevien ihmisten kanssa tekemisissä. Paljon juoruamista ja p@skanpuhumista selän takana. Menee ihan liikaa energiaa siihen ettei ajaudu tilanteisiin joissa joku utelee mitään yksityiselämästä, koska pitäisi osata sanoa kohteliaasti että ei kuulu sinulle.
Pelkään ettei tilanne parane vaihtamalla työpaikkaa. Joka paikassa on älyttömät tehokkuusvaatimukset. On inhottava tehdä jatkuvasti töitä kieli vyön alla.
Mä myös vihaan työtäni niin paljon, että oikein vanne kiristää päätä. Niin paljon veetuttaa joka aamu.
Toisin kun yhdellä kirjoittajalla, mun työkaverit ei utele yksityisasioita vaan kailottavat omat asiansa ja pakottavat kuuntelemaan ahtaassa taukotilassa. Yhden aviomies sairastaa syöpää ja nainen vihaa äänessä kihisten kertoo oikein odottavansa ukkonsa poismenoa. Toinen on työkaverinsa kanssa teinimäisessä kaverisuhteessa ja pakottaa muut kuuntelemaan, kuinka ostaa alaikäiselle lapselleen jokaviikonloppuiset 3 siideriä jne.
Itse työkin on siis pazcaa, ei yhtään auta vaikka yrittäis asennoitua positiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan normaalia mutta sitä kannattaa puntaroida miten paljon se vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
Työni on ihan ok mutta en mielelläni olisi niiden työpaikalla olevien ihmisten kanssa tekemisissä. Paljon juoruamista ja p@skanpuhumista selän takana. Menee ihan liikaa energiaa siihen ettei ajaudu tilanteisiin joissa joku utelee mitään yksityiselämästä, koska pitäisi osata sanoa kohteliaasti että ei kuulu sinulle.
Pelkään ettei tilanne parane vaihtamalla työpaikkaa. Joka paikassa on älyttömät tehokkuusvaatimukset. On inhottava tehdä jatkuvasti töitä kieli vyön alla.
Ainoastaan suoritusten määrää mitataan, ei laatua. Työn laadun pitäisi tietysti silti olla huippu, vaikka aikaa eikä rahaa ei olekaan tarpeeksi käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan normaalia mutta sitä kannattaa puntaroida miten paljon se vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
Työni on ihan ok mutta en mielelläni olisi niiden työpaikalla olevien ihmisten kanssa tekemisissä. Paljon juoruamista ja p@skanpuhumista selän takana. Menee ihan liikaa energiaa siihen ettei ajaudu tilanteisiin joissa joku utelee mitään yksityiselämästä, koska pitäisi osata sanoa kohteliaasti että ei kuulu sinulle.
Pelkään ettei tilanne parane vaihtamalla työpaikkaa. Joka paikassa on älyttömät tehokkuusvaatimukset. On inhottava tehdä jatkuvasti töitä kieli vyön alla.
Ainoastaan suoritusten määrää mitataan, ei laatua. Työn laadun pitäisi tietysti silti olla huippu, vaikka aikaa eikä rahaa ei olekaan tarpeeksi käytettävissä.
Pomolla ei ole asiantuntemusta työstä, joten hänen kanssaan joutuu vääntämään siitä, että lainsäädäntöä on silti noudatettava, vaikka se hidastaisi tehtävien hoitamista. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI OLE NORMAALIA, vaihda työpaikkaa. Paljon mukavampi aamulla herätä, kun oikein odottaa töihin pääsyä.
Kuulostaa hyvin utopistiselta ajatukselta minulle. Ellei sitten olisi tilanne, että saa tehtyä harrastuksestaan ammatin.
Miksi et tee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI OLE NORMAALIA, vaihda työpaikkaa. Paljon mukavampi aamulla herätä, kun oikein odottaa töihin pääsyä.
Kuulostaa hyvin utopistiselta ajatukselta minulle. Ellei sitten olisi tilanne, että saa tehtyä harrastuksestaan ammatin.
Miksi et tee?
Olen eri: monellako on oikeasti realistinen mahdollisuus tienata harrastuksillaan tarpeeksi tullakseen pelkästään niihin keskittymällä toimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jos ei työ maita niin kannattaa vaihtaa työpaikkaa. Kyllä siinä pää hajoo ennen eläkeikää jos siihen on matkaa vielä 31v.
Miten niin lomat palaa. Olet toki nykyisessä työssä ansainnut lomaa jonka voit pitää. Ja ellet voi, saat sen rahana. Voit pitää siinä palkatonta lomarahojesi kanssa. Eikä kestä kauaa kun on taas täydet lomat. En käsitä, että ton takia ei voisi ikinä vaihtaa työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin lomat palaa. Olet toki nykyisessä työssä ansainnut lomaa jonka voit pitää. Ja ellet voi, saat sen rahana. Voit pitää siinä palkatonta lomarahojesi kanssa. Eikä kestä kauaa kun on taas täydet lomat. En käsitä, että ton takia ei voisi ikinä vaihtaa työpaikkaa.
Uudelle työntekijälle kertyy työsuhteen alussa lomaa vähemmän kuin sille, joka on työskennellyt paikassa pidemmän aikaa. Esimerkiksi pätkätöiden takia ei välttämättä ole pitkään aikaan tilaisuutta pitää kunnolla lomaa.
Minä tykkäisin työstäni tosi paljon, mutta ei ole mahdollisuutta tehdä sitä kunnolla, kun on koko ajan ihan liikaa työtä ja niin kiire ja pomot vaan jankuttaa, että pitäis tehdä nopeammin. Tekisi mieli etsiä jo uutta työpaikkaa, vaikka olen ollut nykyisessä vasta 7 kuukautta...
On varmaan tosi yleistä. Mutta on myös mahdollista viihtyä työssään. Itse opiskelin uuden tutkinnon 39v iässä, työllistyin heti, ja nyt kolmen vuoden jälkeen edelleen ihmettelen kuinka voikaan viihtyä töissä. Aiemmin työ oli pakollinen paha. Nyt olen ihan innoissani menossa aamulla töihin, kun pidin ma-ti talvilomaa. Odotan, mitä kaikkea onkaan sillävälin tapahtunut, mitä uutta,jne..
Mulle riittäisi, jos en "vain" viihtyisi. Mutta mua lisäksi ahdistaa ja kuristaa, kun tuntuu että on ihan väärä alavalinta. Vuosikausia yritin päästä töihin, joten samalla on syyllinen ja kiittämätön olo. Asenteen tasolla olen kyllä kiitollinen työpaikasta, ja ymmärrän että töissä on käytävä, mutta tunteen tasolla tämä on kuin pahaa unta.