Inseminaatio vkolla 40
Ajattelin huhuilla teitä joilla on suunniteltu inseminaatio ensi viikolle. Itselläni on ensimmäinen puergon-pregnyl avusteinen inseminaatio tulossa. Kovasti haluaisin jakaa kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. Itselläni on nyt kp9 ja huomenna seuranta ultra.
ruu.
Kommentit (39)
sitten inssi tehty. Kävipä se sukkelaan. Simpat oli hyvälaatusia ja niitä oli paljon. Päästiin nyt ainakin kokeilemaan. Aika näyttää sitten, mikä on lopputulos. Kyllä tästä pinosta varmasti joku plussaa, eikö!!
Ei kun peukut pystyyn! :)
Itse en päässyt inssiin saakka tällä viikolla. Munikset kasvavat todella hitaasti (mutta onneksi kasvavat). Maanantaista eiliseen vain reilun millin... Maanantaina tsekataan taas tilanne. Siirryn lokakuulaisten pinoon.
Plussia kaikille inssiläisille! :D
ruu.
Ruulle tsemppiä ensi viikkoon! Toiv. munikset jaksavat kasvaa edelleen ja pääsette inssiin pian!
Teiltä, jotka olette jo inssissä käyneet niin kyselisin tuntemuksista. Olin eilen illalla aivan helvetillisen kipeä alavatsasta. Oliko teillä tällaista kipua? Olin niin turvoksissa ja arka, etten kävelemään meinannut päästä. Myös lonkkaa ja alaselkää särki. Vieläkin tuntuu vähän, mutta olo on jo paljon parempi. Huimasi myös, mutta sitä on clomit tehneet mulle ennenkin. Varmaan tuo kipuilu johtui kohdunsuun rassaamisesta, kun se ei meinannut heti antaa ruiskulle tietä.
Ke piti inssi siis olla, mutta karvaaksi pettymykseksi meitin simppanäytteet meni " reisille" ...Eli kotihommiks meni, kun ei siimahäntiä purkkiin saatu. Ovis oli komea kaikkine kipuineen, mikä teki pettymyksestä vieläkin suuremman.
Eli tsempit teille muille inssiin menijöille/olleille, mä taidan jättäytyä nyt nuolemaan haavojani --taas.
Lohtuhali inssin väliinjäämisestä ja voimia! Lisäksi paljon peukutuksia, että kotihommat olis sitten onnistuneet!!! On tää vaan niin uskomatonta, että aina tulee jokin ongelma eteen.
Täällä pp4 ja vielä rauhallisin mielin. Töissä on taas ollu niin kiirettä, ettei oo paljoo mitään ehtiny ajattelee.
Vieläkö sulla Senniina on ollut kipuja? Mullakaan ei inssissä aivan heti löytyny tietä kohtuun ja lisäks lääkäri heti alussa nirhas levittimellä haavan tuonne jonnekin. Noin tunnin verran oli alavatsassa kipua ja paineen tunnetta, mutta meni sitten ohi. Vuotoakin oli eka, mutta sekin oli loppunu jo iltaan mennessä. Joo, siittiöitä oli pesun jälkeen se 6 milj./ml.
RuuPikkuiselle onnea ensi viikkoon ja munisten kasvatteluun!
Tosi harmillista, että monilla on inssi viivästynyt tai mennyt kokonaan ohi :( On tämä kyllä melkoista henkistä rääkkiä, kun ensin pitää odotella ja jännittää inssiin pääsyä ja sitten vaikka siihen asti pääsisikin, niin sitten odottelu ja jännittäminen vasta alkaakin. Ja kuitenkin niin monesti tuo kaikki vielä ihan turhaan ja monta kertaa uudestaan¿ Hyi minua kuin oonkin negatiivinen.
Täällä mennään pp 6 ja aika kuluu niiiiin hitaasti. Pumpukan kanssa mennään siis samoissa ja Senniinakin kanssa melkein. Onko vielä muita, jotka unohdin mainita? Miten teillä on aika kulunut inssin jälkeen? Mulla siis kohtalaisen huonosti :/ On se vaan ihmeellistä kuinka tarkkaan noita omia tuntemuksia voikaan seurata ja analysoida, siis joka ikistä mahan vihlaisua ja rintojen arkuutta ym. Siis vaikka tietää, että ei ne vielä mitään merkkaa ja ihan turhaa touhua kaikki. Siis kun miettii pari vuotta taaksepäin, niin kaikki mahdolliset oviksen jälkeiset ¿oireet¿ on jo tullee tutuiksi turhissa kierroissa. Välillä on ollut rinnat tosi kipeenä ja välillä ei ollenkaan, välillä ne on kipeytyneet heti oviksen jälkeen ja välillä vasta pari päivää ennen menkkoja, välillä on alaselkää vihlonut ja toisinaan taas ei jne. ja kaikki ne on aina merkannu vaan lähestyviä menkkoja. Nytkin on rinnat tosi kipeät ja erityisesti nännit ihan kosketusarat, ja mietinkin mistä hormonista tuo johtuu? Onkohan joku keltarauhashormoni tms. joka aiheuttaa moista? Pitänee alkaa kaiveleen netistä tietoa jos ei teillä sattumoisin ois tietoa asiasta? No joo, ei kai tässä auta kuin koittaa keskittyä töihin ja piinailla niin vähän kuin mahdollista (eli aika paljon).
Toivotaan että tämä viikko menis nopeasti ja ens viikolla alkais niitä plussia paukahtelemaan! Mukavaa alkanutta viikkoa siis kaikille!
EE
Lohtuhalaukset Kaleville!!Toivottavasti kotitouhut toisivat toivotun tuloksen! Kyllä jännitti itseäkin se ajoitus ja sit vielä näytteen antaminen, kun se osui meillä justiinsa huonosti miehen työn suhteen. Hän sai kuitenkin hyvän näytteen annettua työpaikan vessassa...romanttista=)
Kivut loppuivat mulla lauantaihin mennessä. Osittain olivat varmaan sitä kohdunsuun rassaamisesta johtuvia ja toivottavasti osittain oviksesta. Oli nimittäin vasen puoli erityisen arka ja siellä ne 2 22 millistä munista majaili.
Joku kirjoitteli oireista ja niitten tarkkailusta. Itselläni on kauheat pms-vaivat ja ne muistuttavat aivan älyttömästi raskausoireita. Aina ne ovat tarkoittaneet tätiä, joten en kauheasti odota ihmeitä tästäkään kierrosta. Niitä alavatsan poltteluita on jo nimittäin ollut. Ei kiva.
..aika menee älyttömän hitaasti, mutta oon pystynyt olee ihan uskomattoman rauhallisena enkä oo ihan kauheesti ees ajatellu koko asiaa. En kyllä todellakaan tajua, ett miten oon tähän pystynyt, mutta ihan kiva välillä näinkin, kun aina sitä vaan juuri analysoi joka ikisen tuntemuksen, joka sitten mielialasta riippuen tarkoittaa joko raskautta tai pian alkavia menkkoja (ja menkkojahan ne kaikki on aina ennakoineet...). Nyt en ole mitään " oireita" huomannut (uskomatonta...). Nyt vaan yritetään pysyä yhtä rauhallisena ja toivotaan, että aika menis nopeesti!!
Senniina ¿ mulla oli kanssa alavatsakipua inssin jälkeen, mutta ei kovaa. Koko alavatsa oli vähän niinku kosketusherkkä. Mutta se meni sitten ohi seuraavaan päivään mennessä. Sitten rinnat kipeytyi melkein heti inssin jälkeen ja ovat olleet kipeät siitä lähtien.
Pahoittelut kaleville inssin epäonnistumista. Toivottavasti luomuhomma onnistuu kuitenkin!!
EmmaEmilia ¿ tiedän tunteen. Aika vaan matelee. Tuntuu, että tulis jo ens viikonloppu että tietäis tuleeko ne menkat taas vai saisiko testailla. Nyt pp10. Mä olen muka kans seurannu ¿oireita¿, mutta ei näistä ota selvää. Joka kierto on pillereiden lopetuksen jälkeen ollut erilainen ja niin on tämäkin. En siis usko mihinkään ennenkuin testi näyttää plussaa, ja epäilen ettei se näytä nytkään.
Milloin sitä uskaltaisi sitten testata, vai odottelisiko vain menkkoja? Hosun aina niiden testien kanssa ja sitten menkat alkaa tyyliin 2h testin teon ja negan jälkeen. Tänään on ollu aivan järkky päänsärky ja se yleensä ennakoi mulla menkkoja, joten sekavin fiiliksin täällä mennään¿..
t. Afternoon
Pp 7 ja täälläkin on vaihteeksi melko rauhalliset tunnelmat. Aloin eilen miettimään, että oikeestaan tästä piina-ajastakin pitäis osata nauttia, koska nyt on tosiaan sellanen tilanne, että ei voi muuta kuin odotella eikä voi vielä edes alkaa stressaamaan testaamisesta. Ens viikolla tähän aikaan sitä juoksee vessassa vartin välein " tarkistamassa" ja jos ei menkat oo alkaneet niin miettii kokoajan, että testatako jo vai milloin sitä testais jne. Sekin on TOSI rasittavaa, joten nyt pitäis olla onnellinen ettei vielä ole siinä pisteessä :) Oon tässä parin vuoden yrittämisen aikana testannut niin monta negaa, että ei huvittaisi enää yhtään ainutta negatestiä tehdä, joten ainakin näillä näkymin tulen lykkäämään testaamista mahd. pitkälle (jos sille nyt on edes tarvetta). Huomasin viime kierrossa, joka venyi jostain syystä viikon normaalia pitemmäksi, että sen piinaavan odottamisenkin jotenkin kesti henkisesti, mutta negan saaminen testiin aiheutti ihan järkyttävän surkean olon ja masennuksen. Joten sitä vältämme tällä kertaa viimeiseen asti.
Mähän pistin sen Pregnylin tässä kierrossa eka kertaa ja eilen vitsailin miehelle, että pitäiskös ihan piruuttaan nyt testata, että sais edes kerran elämässään sen plussan testiin. Jos se vaikka rikkois taian ja siitä lähtien tuliskin pelkkiä plussia :) Mutta ei taida kuitenkaan kannattaa tuhlata vähiä rahojaan moiseen :) Oon muuten pikaisen nettisurffaus/tiedonhakukierroksen jälkeen tullut siihen tulokseen, että kaikki nää mun " oireet" (etenkin tää poikkeuksellinen rintojen kosketusarkuus) johtuu nimenomaan tuosta Pregnylistä. Eli ihan turha koittaa tulkita oireita miksikään muuksi.
Vimmatusti huiskutuksia ja tsemppiä kaikille piinailukavereille, peukut on pystyssä ihan jokaiselle!
Mulla pms:t jatkuu ja pahenee=( Illat varsinkin ovat tosi vaikeita, kun vatsaa polttaa ja mieli on maassa. Mullahan oli nyt eka kerta, että en pistänyt pregnyliä, enkä tiedä minkälainen kierto tästä tulee. Clomit+pregnyl 1-5/06 tasoitti mun kierron 26-28 päivään, kesällä tuli yli 30 päivän kiertoja ilman clomeja. Kevään kierroissa oli niin monta eri versiota oireista esim. rintojen kipeytymisestä, että en usko sen merkitsevän kohdallani yhtään mitään (paitsi tätiä). Kiertopäiviä en laskeskele, enkä ole koskaan tehnyt aikaisia testejä, koska en jaksa niitä negoja katsella. Kesällä tosin tein yhden kp35, nega tietty.
Tsemppiä ja positiivisempaa mieltä (kuin mulla) kaikille!!
...mutta kun en ole sinne kirjoittanut niin tuntuu tyhmältä sinne tätäkään kirjottaa... Eli ei sitten onnistunut täällä taaskaan inssi! Pp11 alko tuhruvuoto ja jatkuu vaan aika runsaana, mutta ei kuitenkaan vielä varsinaista kuukautisvuotoa. Aina tuo tuhru on kuitenkin johtanut menkkojen alkamiseen pp14-15 eli ei mitään toiveita että nyt olis jokin paremmin. Itkut on nyt itketty (paitsi kai se itku taas tulee kun varsinainen vuoto alkaa, koska jossain sitä elättelee kuitenkin sitä pientä, pientä toivonkipinää viimeiseen asti...) ja nyt sitten jo suunnataan katseet kohti seuraavaa inssiä... Tosin en oikein tällä hetkellä usko, että me koskaan millään keinoa sitä lasta saadaan, mutta lääkäri oli tämän inssin yhteydessä sitä mieltä, että jatketaan onnistumisen hakemista ihan rauhassa näillä insseillä, koska hyvät mahdollisuudet on! Mä olisin ollut jo valmis jatkamaan ivf:ään...
Luin tuolta lokakuun pinosta, että EmmaEmiliallakin alko tuhruvuoto tosi aikasin - lohtuhali!! Kerro, jos saat lääkäriltä esim. Luget tueksi - mäkin aion kysyä niitä tai jotain apua kuitenkin, kun eina tuo tuhru alkaa viimestään 2 pvää ennen menkkoja ja viime kierrossa pp8 kuten sullakin. Mä kerran jo kysyin noita Lugeja yheltä Ks-ks:n lääkäriltä, mutta sano ettei niistä välttämättä oo mitään hyötyä. Mutta kyllä kai jotain apua pitäs saada, kun miten se raskaus voi alkaa, jos kohtu alkaa vuotamaan jo melkein heti mahdollisen kiinnittymisen jälkeen...
Tsemppiä sulle! Tiedän ihan tarkasti miltä tuntuu ja olen omat itkuni täällä taas itkenyt. Menkat alko pp13 kovien kipujen kanssa. Ennen sitä oli jo pari päivää alaselkä kipeänä, joten tiesin että sieltä ne taas tulee.
Mulle ei jostain syystä tehdä toista inssiä heti perään vaan pidetään yks kierto välissä. En olisi halunnut, mutta en ole saanut lääkäriä kiinni ja olen pelkästään hoitajan kanssa jutellut.
Mulla on myös vahvana se tunne, ettei meille sitä vauvaa koskaan tule. Kaverit ja mies jaksavat kannustaa ja uskoa ihmeeseen, mutta itseltä alkaa usko loppua.
t. Afternoon
Mullakin muuttui tuhru kunnon menkoiksi ja nyt mennään jo kp4 uutta kiertoa. Aloitin clomit kp 3-7 ja seurantaultra olisi taas reilun viikon päästä. Tuntuu vaan niin älyttömän turhauttavalta kuvitella taas itsensä ravaamassa siellä klinikalla, kun hoitajat ja lääkärit alkaa olla liiankin tuttuja jo :( Tai siis jotenkin tuntuu, että ei kai sielläkään kukaan enää jaksa uskoa, että meillä koskaan onnistuisi hoidot kun kohta vuosi tulee täyteen siellä kyläilyä :( Täällä on siis aikalailla samat epätoivoiset fiilikset kuin Pumpukalla ja Afternoonilla ja tuntuu vahvasti siltä, että en tule koskaan olemaan raskaana. Muhun myös äiti ja ystävät koettaa valaa uskoa, mutta aika vähissä se alkaa olla. Varmaan vielä pari inssiä koitetaan ja sitten pitänee alkaa harkita rankempia hoitoja (joihin meillä ei yksityisellä ole kylläkään varaa). No, ei kuitenkaan mennä vielä asioiden edelle vaan katsotaan mitä lääkäri tuumaa. Mullehan ei vielä ole varsinaisesti tehty mitään tutkimuksia edes, koska lääkärin mielestä ei ollut syytä epäillä että joku olisi vialla ja luovutetuilla siittiöillä voisi tärpätä hyvinkin pian. Nyt vaan vaikuttaa siltä, että kaikki ei todellakaan ole mun osaltakaan kunnossa, kun nämä kierrot heittelehtii miten sattuu eikä tärppiä kuulu eikä näy :(
Pumpukalle piti vielä sanomani, että mulle lääkäri kirjoitti lugereseptin jo ekaan inssiyritykseen, kun kerroin että mulla sitä turhua tulee aina pari päivää ennen menkkoja. Silloin kuitenkin sovittiin, että yritetään eka inssi kokonaan luomusti. Tähän tokaan inssiin söin sitten clomeja kp:t 3, 5 ja 7 ja kun inssin jälkeen kysyin, että kannattaako mun nyt ottaa ne luget käyttöön niin vastaus oli, että yritetään nyt vielä tää kierto ilman. Olettaisin nyt, että ens kiertoon varmaan otetaan ne mukaan kun tässä kierrossa tuo tuhru alkoi noin luvattoman aikaisin. Eli kannattaa sunkin varmaan niitä pyytää, koska on NIIN turhauttavaa kun toiveet romahtaa jo ennen kuin kunnon piinailujen kuuluisi edes alkaa. Saa nyt sitten nähdä miten nuo hormonit vaikuttaa mielialaan ym., mutta toisaalta tunnelmat ei oo muutenkaan olleet pitkiin aikoihin mitenkään korkealla ja kaikki mahdolliset keinot on pakko ottaa käyttöön että tämä edes joskus tästä iloksi muuttuisi. Tsemppiä kuitenkin ja toivotaan, että joskus taaksepäin katsoessa voisi todeta tämän kaiken olleen vaivan arvoista.
EE
Haleja molemmille ja tsemppiä seuraavaan hoitoon! Harmi, että Afternoon joudut pitämään kierron väliä. Mäkään en varmaan saa tällä viikolla kiinni edes omaa hoitajaa, kun lapsettomuuspoli on syyslomalla, mutta soitan sit vaan ajanvaraukseen ja varaan ajan ultraan kp10-12... Tää on sit 3. inssi peräkkäisiin kiertoihin.
Mutta mulla ei vielä ole tuhru muuttunut kunnon menkoiksi, mutta on kyllä lisääntynyt siinä määrin, että varmaan huomenna menkat alkaa. Mullakin mies ja kaverit jaksaa uskoa onnistumiseen ja yrittävät valaa minuunkin uskoa, mutta... Nyt vielä saa sitten jännittää sitä, että jos ei pian onnistu, niin kuinka kauan riittää luovutettuja siittiöitä, kun luovuttajat eivät enää pysy anonyymeina. On tää niin hankalaa ja epätoivosta...!
Nostan vähän tätä pinoa. Olen vielä " pelissä mukana" . Torstaina tulee 2 viikkoa inssistä ja sellaset pms:t on päällä, että ei paremmasta väliä. Ihan normaalia menkkakiertoa siis mennään=( Mutta jännällään nyt vielä. Toivoa on niin kauan, kun ei ole ferraria pihassa.
Nyt ne menkat sitten kunnolla alkoivat. Siirryn tuonne lokakuun inssiläisten pinoon, koska ehditään tod.näk seuraavaankin inssiin vielä lokakuun puolella.
Senniinalle tsemppiä vielä piinailuun (ehkä nuo oireet ei tällä kertaa tarkotakaan menkkojen tuloa...) ja plussaonnea kaikille jotka vielä tästä pinosta on mukana - vai olikos enää muita ku Senniina...??!!
Vielä piinailen. Taidan myös siirtyä tuonne lokakuun pinoon, jonne olen muutenkin jo kirjoitellut. Tavataan siis siellä.
On ollut taas niin kiireinen alkuviikko töissä etten oo ehtinyt tännekään pahemmin kirjoitella. Mulla oli siis tiistaina inssi ja vaikka olin pistänyt irrotuspiikin n. 30 tuntia ennen inssiä niin munis oli ehtinyt jo irrota. Ajattelin kauhuissani, että ei voi olla totta että myöhästyttiin tälläkin kertaa (ekaan inssiin viime kuussa menin ihan liian myöhään kun ovistestit näytti mitä sattuu), mutta lääkäri kyllä vakuutteli, että nesteen määrästä ja ¿riekaleista¿ päätellen irtoaminen oli tapahtunut ihan äskettäin ja ajoitus oli kuulemma tosi hyvä. Ja siittiötkin oli huippuluokkaa, meillä siis lahjasiittiöillä tapahtuu nämä inssit. Siinä mielessä inssistä jäi tosi hyvä maku suuhun, mutta peruspessimistisenä luonteena en silti uskalla olla yhtään toiveikas. Mietin vaan, että pitäis nyt koittaa olla mahdollisimman rento ja stressaamatta turhista, koska arvatenkin kauhee stressi ja kiire ei ainakaan edesauta asioita yhtään. Viime inssin aikoihin oli kaikkea mahdollista hässäkkää ja painetta päällä ja vähän epäilen, että se oli yksi syy miksi kiertokin pitkittyi melkein viikon normaalia pidemmäksi. Eli nyt koitan vaan työkiireistä huolimatta pitää stressin kurissa ja mielialat tyynenä :)
Kiireen takia en valitettavasti ehdi nyt tässä tarkemmin kommentoimaan teidän muiden kuulumisia (anteeksi!), mutta lupaan palata niihin myöhemmin. Se vaan on pakko sanoa, että ymmärrän NIIN HYVIN kaiken turhautumisen ja v-tutuksen, kun kroppa ei toimi niin kuin pitäis ja munikset ei kehity niin kuin pitäis, koska samaa vikaa on ollut itselläni siitä lähtien kun inssit vihdoin päästiin aloittamaan. Täytyy nyt vain uskoa ja toivoa, että kärsivällisyys palkittaisiin jos vaan jaksaa sinnikkäästi yrittää. Ja samoin tunnustan Ruun mietteet tutuiksi omalla kohdallanikin, että niin monet tuntuu saavan lapsia (ja ylipäätään kaiken elämässä) ilmaiseksi ja sen suuremmin ponnistelematta, kun taas itse joutuu yrittämään täysillä eikä sekään välttämättä auta. Pätkätyöläisenä ja pienipalkkaisena itseä hirvittää jo tässä vaiheessa tuo rahatilannekin, että kuinka kauan näitä hoitoja on edes varaa jatkaa¿ Mutta kaikesta huolimatta täytyy yrittää pitää pää pystyssä ja lippu korkealla, jospa se sitten jossain vaiheessa palkittaisiin. Mukavaa loppuviikkoa siis kaikille ja peukut on täällä pystyssä, että kaikki päästäisiin inssiin mahd. pian ja etenkin että siitä olisi se yksi ja ainoa toivottu lopputulos.
EE