Mitä teen väärin, kun lapsi ei usko yhtään mitään?
4-vuotias lapseni on älykäs ja ihana lapsi, mutta ongelmana on, että ei usko yhtään mitään. Mitä teen väärin? Syytän joka päivä itseäni tästä tilanteesta. Kaikki oleminen ja arkinen on kovin kuluttavaa, kun lapsi ei millään suostu uskomaan mitään mitä hänelle sanotaan. Tämä ei ole mikään uusi asia vaan on ollut tällaista pienestä saakka.
Olen aina varmistanut, että lapsi ymmärtää ja muistaa mitä sanon ja tarkoitan (tai kiellän tai käsken), ja ymmärtää aina kaiken kyllä. Olen aina ollut johdonmukainen, se mitä sanon pitää. Asioista on aina tullut myös ne seuraukset, mitä sanon. Oikein tekemisestä kehun joka kerta. Mitä ihmettä teen väärin?
Kysyy nyt jo tosi väsynyt äiti.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pidetty valjaita just tuossa 4v iässä ku uhmaikä iski pahana. Helpotin arkea silloin, ei harrastettu mitään ylimääräistä, leikkipuisto on ihan riittävästi aktiviteetittiä, jos kaupassa voi käydä yksin niin käy. Eihän tuo ole ku ohimenevä vaihe.
Valjaita suosittelisin minäkin. Ovat aika monikäyttöinen apuväline monessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pidetty valjaita just tuossa 4v iässä ku uhmaikä iski pahana. Helpotin arkea silloin, ei harrastettu mitään ylimääräistä, leikkipuisto on ihan riittävästi aktiviteetittiä, jos kaupassa voi käydä yksin niin käy. Eihän tuo ole ku ohimenevä vaihe.
Valjaita suosittelisin minäkin. Ovat aika monikäyttöinen apuväline monessa tilanteessa.
Eikö valjaat ole joillekin kaksivuotiaille? Nelivuotiashan on jo kohta koululainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Tahtoisin kyllä nähdä sen 4-vuotiaan joka viettää joka päivä tunteja tuijottaen seinää ihan vaan, kun ei halua antaa periksi ja totella...
Et ymmärtänyt pointtia. Ei se siinä seiso ja tuijota seinää vaan kaikin keinoin rimpuilee pois, puree, potkii, huutaa jne jos väkisin pitää. Etkö ole koskaan nähnyt pitkään huutavaa nelivuotiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Varmaan siellä Aasiassa lapsi saa lämäreitä ja valitsee mielummin seinän tuijottelun kuin lyödyksi tulemisen. Kyllähän lapsen kuin lapsen saa tottelemaan tai ainakin näennäisesti alistumaan (seuraukset oikeasti tietenkin hirveät lapsen mielenterveydelle ja uhmakkuus ihmisiä kohtaan vain pahenee kun edes vanhempiin ei voi luottaa).
Kyllä sen näkee, että osalla lapsista on paljon vahvempi ja tulisempi temperamentti alusta asti, ja tällaisten vanhemmat joutuvat tekemään hikisemmän työn kasvattajina. Toivottavasti vaan se, että pysyy lapselle hyvänä aikuisena eikä lähde tuolle väkivallan tielle - kärsivällisyys palkitaan ja lapsi on joskus tasapainoinen aikuinen joka käyttää onnellisena tahdonvoimansa hyviin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Tahtoisin kyllä nähdä sen 4-vuotiaan joka viettää joka päivä tunteja tuijottaen seinää ihan vaan, kun ei halua antaa periksi ja totella...
Et ymmärtänyt pointtia. Ei se siinä seiso ja tuijota seinää vaan kaikin keinoin rimpuilee pois, puree, potkii, huutaa jne jos väkisin pitää. Etkö ole koskaan nähnyt pitkään huutavaa nelivuotiasta?
Nelivuotiasta on aika yksinkertaista pidellä paikallaan ja estää esim. ne puremis- ja potkimisyritykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Tahtoisin kyllä nähdä sen 4-vuotiaan joka viettää joka päivä tunteja tuijottaen seinää ihan vaan, kun ei halua antaa periksi ja totella...
Et ymmärtänyt pointtia. Ei se siinä seiso ja tuijota seinää vaan kaikin keinoin rimpuilee pois, puree, potkii, huutaa jne jos väkisin pitää. Etkö ole koskaan nähnyt pitkään huutavaa nelivuotiasta?
Nelivuotiasta on aika yksinkertaista pidellä paikallaan ja estää esim. ne puremis- ja potkimisyritykset.
Oletko kokeillut :D ? Ei se ihan yksinkertaista ainakaan pienikokoiselle naisihmiselle ole. Mutta vaikka saisikin pidettyä, niin edelleen: mitä järkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Varmaan siellä Aasiassa lapsi saa lämäreitä ja valitsee mielummin seinän tuijottelun kuin lyödyksi tulemisen. Kyllähän lapsen kuin lapsen saa tottelemaan tai ainakin näennäisesti alistumaan (seuraukset oikeasti tietenkin hirveät lapsen mielenterveydelle ja uhmakkuus ihmisiä kohtaan vain pahenee kun edes vanhempiin ei voi luottaa).
Kyllä sen näkee, että osalla lapsista on paljon vahvempi ja tulisempi temperamentti alusta asti, ja tällaisten vanhemmat joutuvat tekemään hikisemmän työn kasvattajina. Toivottavasti vaan se, että pysyy lapselle hyvänä aikuisena eikä lähde tuolle väkivallan tielle - kärsivällisyys palkitaan ja lapsi on joskus tasapainoinen aikuinen joka käyttää onnellisena tahdonvoimansa hyviin asioihin.
En kyllä näkisi, että seuraukset olisivat jotenkin "hirveät" jos puhutaan maailman yleisimmistä kasvatusmenetelmistä joita käytetään aivan tavallisissa perheissä.
Mitä tuohon vanhempiin luottamiseen tulee, niin sellaisiin vanhempiin nimenomaan voi luottaa jotka eivät anna lapselle periksi. Heikko ja periksiantava vanhempi on se johon lapsi ei luota.
Lapsi tarvitsee kurin kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi ja tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Tahtoisin kyllä nähdä sen 4-vuotiaan joka viettää joka päivä tunteja tuijottaen seinää ihan vaan, kun ei halua antaa periksi ja totella...
Et ymmärtänyt pointtia. Ei se siinä seiso ja tuijota seinää vaan kaikin keinoin rimpuilee pois, puree, potkii, huutaa jne jos väkisin pitää. Etkö ole koskaan nähnyt pitkään huutavaa nelivuotiasta?
Nelivuotiasta on aika yksinkertaista pidellä paikallaan ja estää esim. ne puremis- ja potkimisyritykset.
Oletko kokeillut :D ? Ei se ihan yksinkertaista ainakaan pienikokoiselle naisihmiselle ole. Mutta vaikka saisikin pidettyä, niin edelleen: mitä järkeä?
Kiinnipitely on toki myös tekniikkalaji. Järki on siinä, että lapsi luovuttaa lopulta.
Nepsy-juttuja, pyydä apua neuvolasta ja/tai perheneuvolasta. Kestää kauan, mutta apua on saatavissa. Samassa tilanteessa ollut, lasta kuvaa parhaiten sana mahdoton
Vierailija kirjoitti:
Monesti kysynkin ja hän saa kyllä vaikuttaa asioihin, ehdottaa ja se huomioidaan, valita vaihtoehdoista jne. Ap
No niin, tässähän se ongelma tulikin. 4-vuotias valitsemassa vaihtoehdoista, voi pyhä perkele mihin tämä kansakunta on menossa...
Haarukkaa voi opetella käyttämään ku ikää tulee lisää, ennen kuin kouluun menee se pitäisi onnistua. 4v on pieni vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi reagoi niihin seurauksiin mitä hänelle langetat?
Jos lapsi ei muutu katuvaisen oloiseksi, kun kärsii siitä seurauksesta tai muuten vaikuttaa siltä, että ei ole kovin paljon millänsäkään, niin vika on luultavasti siinä, että seuraus on tehoton tai liian lievä. Siinä tapauksessa ratkaisu olisi tehostaa tai muuttaa niitä seurauksia.
Jos taas lapsi reagoi voimakkaasti seuraukseen ja heti sen jälkeen vaikuttaa kaikin puolin siltä, että seuraus puree häneen, mutta jonkin ajan päästä lapsi ei kuitenkaan tottele niin kyse on jostain muusta. Eli lapsi ei silloin ilmeisesti vaan pysty hallitsemaan itseään tai ei pysty ajattelemaan vähänkään pitkäjänteisemmin.
Useimmiten ei reagoi mitenkään tai siis ei välitä seurauksista. En vain keksi mikä olisi tuon ikäiselle sitten riittävän kova seuraus ilman että se olisi kohtuuton. Ap
Ei seurauksena tarvitse olla mitään katumusta aiheuttavaa. Vaan että se haitallinen käytös loppuu. Vaikka se sama asia tehdään huomenna uudestaan, se ei haittaa, siihen reagoidaan jälleen ja keskeytetään tekeminen. Lapsen kanssa asioita kerrataan ja kerrataan ja ajan kanssa ne vasta sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy-juttuja, pyydä apua neuvolasta ja/tai perheneuvolasta. Kestää kauan, mutta apua on saatavissa. Samassa tilanteessa ollut, lasta kuvaa parhaiten sana mahdoton
Tosiaan. Nykyaikana ei enää ole kurittomia lapsia (eikä siten myöskään kurituksen tarvetta). On vain toisaalta hyväkäytöksisiä lapsia ja toisaalta nepsylapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?
Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap
Meidän kovapäiseen käytettiin rajoittamista kun ei kuunnellut. Uimahallissa mentiin käsikädessä kokoajan, autoteiden lähellä käsikädessä kuten parkkihalleissakin, jos ei pysähtynyt huudosta, taas kutsui käsi jne...jokakerta selitettiin miksi ei juosta ja kuunnellaan, mitä seuraa ellei tottele ja toteutettiin . Vähitellen alkoi sujua kun vaihtoehtona oli aina se aikuisen käsi. Samoin annettiin aina positiivista palautetta kun käveli ja kuunteli pysäytystä.
Minä olen ollut itsekin kovakallo ja juuri konkreettiset seuraukset parhaiten tepsineet. Paitsi fyysinen kuritus. Omaanikaan en ole piiskannut tms.
Joskus se johtuu siitä, että vanhempi ei kuulosta siltä, että hän tarkoittaa oikeasti sitä mitä sanoo. Esim. hyvin lempeällä äänellä sanottu: "Hyi... Ei tollast saa tehdä."
En tietenkään tiedä, onko ap:n kohdalla kyse tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa vanhemmat usein laittavat lapset naama seinää vasten seisomaan jos on tarve rangaistukselle. Tuo tehoaa paljon paremmin kuin normaali suomalainen jäähy, kun se seinän tuijottaminen muutaman sentin päästä on tosi tylsää eikä paikallaan seisominenkaan kivaa ole.
Millä omaehtoisen lapsen saa muka seisomaan paikallaan seinää vasten edes hetken? Ei pysyisi siinä sekuntiakaan vaikka miten karjaisisi käskyn pysyä. Ja jos yrittäisi pitää väkisin niin tekisi kaikkensa rimpuillakseen irti, yrittäisi purra jne.
Pitämällä väkisin kunnes lapsi luovuttaa.
Mitä järkeä? Omani ei luovuttaisi tuntiin. Ei seuraavillakaan kerroilla. Viettäisinkö joka päivä tunteja pitämällä lasta väkisin seisomassa paikallaan? Olisi vähän muutakin tekemistä.
Varmaan siellä Aasiassa lapsi saa lämäreitä ja valitsee mielummin seinän tuijottelun kuin lyödyksi tulemisen. Kyllähän lapsen kuin lapsen saa tottelemaan tai ainakin näennäisesti alistumaan (seuraukset oikeasti tietenkin hirveät lapsen mielenterveydelle ja uhmakkuus ihmisiä kohtaan vain pahenee kun edes vanhempiin ei voi luottaa).
Kyllä sen näkee, että osalla lapsista on paljon vahvempi ja tulisempi temperamentti alusta asti, ja tällaisten vanhemmat joutuvat tekemään hikisemmän työn kasvattajina. Toivottavasti vaan se, että pysyy lapselle hyvänä aikuisena eikä lähde tuolle väkivallan tielle - kärsivällisyys palkitaan ja lapsi on joskus tasapainoinen aikuinen joka käyttää onnellisena tahdonvoimansa hyviin asioihin.
En kyllä näkisi, että seuraukset olisivat jotenkin "hirveät" jos puhutaan maailman yleisimmistä kasvatusmenetelmistä joita käytetään aivan tavallisissa perheissä.
Mitä tuohon vanhempiin luottamiseen tulee, niin sellaisiin vanhempiin nimenomaan voi luottaa jotka eivät anna lapselle periksi. Heikko ja periksiantava vanhempi on se johon lapsi ei luota.
Lapsi tarvitsee kurin kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi ja tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Minä kyllä lapsuudessani syytin itseäni siitä, että vanhemmat eivät antaneet minulle periksi. Tuntui siltä, että jos en itse olisi antanut periksi, niin vanhemmat olisivat lopulta luovuttaneet ja asiat olisivat menneet paljon paremmin. Tunsin olevani vastuussa vanhempieni tekemistä päätöksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?
Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap
Onko elämänne kenties pelkkää kissanhännänvetoa, jossa keskustelukin on lähinnä kieltämistä, älä sitä älä tätä? Anna sen tunkea se haarukka nenäänsä, oppiipahan jos sattuu. Kissa saakoot purra lasta jotta lapsi oppii. Tietenkään kissaa ei saa rääkätä, koska se on eläinsuojelurikos, ja sinä olet eläimestä vastuussa ettei lapsi sitä kiusaa. Mä sanoisin että kissa muuttaa kotoa pois jos lapsi ei anna sen olla rauhassa. JA sitten tosiaan antaisin kissan pois.
En tiedä ketä lapsi lyö, mutta jos lyö sinua, niin ei auta kuin ottaa lyövästä kädestä kiinni, ja puristaa kunnolla, laskeutua lapsen tasolle fyysisesti, ja sanoa todella vihaisesti että sinä et minua lyö, onko selvä! Ja mieluiten niin kovalla äänellä ja vihaisena että itku lapselta pääsee.
Uimahallissa on sääntö ettei saa juosta. käy sanomassa henkilökunnalle että jos joku heistä viitsisi tulla sanomaan lapselle että uimahallissa on sääntö meillä täällä, että ei saa juosta, huomasin että sinä juoksit, Jos et lopeta juoksemista niin et saa enää tulla uimahalliin.
Meillä erityislastentarhan opettaja huomasi vieraillessaan päiväkodissa. Poika oli noin 3 vuotias. Diagnoosiana lapsuusiän monimuotoinen kehitysviive ja lievät autismin piirteet. Ota yhteys neuvolaan josta saat ajan lääkärille joka kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Moni asia helpottui kun tiesimme ettei ole ns. normaali lapsi.
Meillä kiltti lapsi, mutta esim liikenteeseen ei voi päästää niin ettei koko ajan kulje vierellä, saattaa lähteä juoksemaan auto tielle ymmärtämättä vaaroja. Iän myötä helpottaa kun kasvaa. Pitää olla samassa linjassa joka kerta ei saa antaa periksi.
Tahtoisin kyllä nähdä sen 4-vuotiaan joka viettää joka päivä tunteja tuijottaen seinää ihan vaan, kun ei halua antaa periksi ja totella...