Mitä teen väärin, kun lapsi ei usko yhtään mitään?

Tsemppiä.

Selvät kiellot pitää totella ilman mitään mielikuvitusleikkejä.

Lyhyesti sanottuna, lapsi kokee, että käyttäydyt häntä kohtaan epäkunnioittavasti. (Jos lapsi kerran on "älykäs ja ihana", eikä kyseessä ole autismi tms.)

Et voi komentaa ihmistä kunnioittamaan sinua. Luottamus tulee kunnioituksen kokemisesta, ts. sinun tulisi olla luottamuksen arvoinen lapsen ehdoilla. Luottamus voi rakentua jo muutamassa kuukaudessa, ellei houkutus olla alistava - hyvää tarkoittaen, tietysti - ole liian suuri.

Mikä on vaarallista?

Saako lapsi kokea vaaraa, testata rajojaan? Vai pitääkö aina kävellä käsi äidin kädessä, ei saa kiivetä kivelle eikä roikkua puun oksasta pää alapäin?

Järjestä lapselle sopivasti haasteita. Ei haittaa, vaikka pikkuisen muksahtaisi ja kolhisi itseään. Sitten erotetaan ne todelliset vaaranpaikat, jossa pitää osata varoa.

Ei nelivuotiasta voi vaan kieltää ja rajoittaa. Sen on antava myös mennä. Yhtenä päivänä ne on 40v että todellakaan halua sen enää roikkuvan essunhelmoissa.

Vierailija kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna, lapsi kokee, että käyttäydyt häntä kohtaan epäkunnioittavasti. (Jos lapsi kerran on "älykäs ja ihana", eikä kyseessä ole autismi tms.)

Et voi komentaa ihmistä kunnioittamaan sinua. Luottamus tulee kunnioituksen kokemisesta, ts. sinun tulisi olla luottamuksen arvoinen lapsen ehdoilla. Luottamus voi rakentua jo muutamassa kuukaudessa, ellei houkutus olla alistava - hyvää tarkoittaen, tietysti - ole liian suuri.

En kyllä keksi miten käyttäytyisin epäkunnioittavasti lastani kohtaan. Mitä sellainen voisi olla?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä on vaarallista?

Saako lapsi kokea vaaraa, testata rajojaan? Vai pitääkö aina kävellä käsi äidin kädessä, ei saa kiivetä kivelle eikä roikkua puun oksasta pää alapäin?

Järjestä lapselle sopivasti haasteita. Ei haittaa, vaikka pikkuisen muksahtaisi ja kolhisi itseään. Sitten erotetaan ne todelliset vaaranpaikat, jossa pitää osata varoa.

Ei nelivuotiasta voi vaan kieltää ja rajoittaa. Sen on antava myös mennä. Yhtenä päivänä ne on 40v että todellakaan halua sen enää roikkuvan essunhelmoissa.

Saisi kiipeillä mutta ei halua.

Ap

Miten lapsi reagoi niihin seurauksiin mitä hänelle langetat?

Jos lapsi ei muutu katuvaisen oloiseksi, kun kärsii siitä seurauksesta tai muuten vaikuttaa siltä, että ei ole kovin paljon millänsäkään, niin vika on luultavasti siinä, että seuraus on tehoton tai liian lievä. Siinä tapauksessa ratkaisu olisi tehostaa tai muuttaa niitä seurauksia.

Jos taas lapsi reagoi voimakkaasti seuraukseen ja heti sen jälkeen vaikuttaa kaikin puolin siltä, että seuraus puree häneen, mutta jonkin ajan päästä lapsi ei kuitenkaan tottele niin kyse on jostain muusta. Eli lapsi ei silloin ilmeisesti vaan pysty hallitsemaan itseään tai ei pysty ajattelemaan vähänkään pitkäjänteisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi reagoi niihin seurauksiin mitä hänelle langetat?

Jos lapsi ei muutu katuvaisen oloiseksi, kun kärsii siitä seurauksesta tai muuten vaikuttaa siltä, että ei ole kovin paljon millänsäkään, niin vika on luultavasti siinä, että seuraus on tehoton tai liian lievä. Siinä tapauksessa ratkaisu olisi tehostaa tai muuttaa niitä seurauksia.

Jos taas lapsi reagoi voimakkaasti seuraukseen ja heti sen jälkeen vaikuttaa kaikin puolin siltä, että seuraus puree häneen, mutta jonkin ajan päästä lapsi ei kuitenkaan tottele niin kyse on jostain muusta. Eli lapsi ei silloin ilmeisesti vaan pysty hallitsemaan itseään tai ei pysty ajattelemaan vähänkään pitkäjänteisemmin.

Useimmiten ei reagoi mitenkään tai siis ei välitä seurauksista. En vain keksi mikä olisi tuon ikäiselle sitten riittävän kova seuraus ilman että se olisi kohtuuton. Ap

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus kunniaan kirjoitti:

Vastasit kysymykseesi itse. "saa valita vaihtoehdoista". Sinä olet vanhempi, sinä ostat kaupasta mitä ostat ja sinää teet ruoan mitä lapsi syö. Ja jos ei syö niin olkoon syömättä. Lapsi on vasta 4 ja uhmaikä alkaa häämöttää, se pahenee jos annat periksi. Sano EI. ja tarkoita sitä. Ole vanhempi ja kasvata lapsesi. Vasta oli lehdissä juttua juurikin sun laisista vanhemmista, suosittelen lukemaan.

En minä anna periksi. Sanon ei ja tarkoitan silloin ei. Tämänhän kuvasin jo aloituksessa. Et tainnut lukea aloitustani oikein ajatuksella. Ja kyllä 4-vuotias saa valita sellaisista vaihtoehdoista, että kumman paidan haluaa, haluaako mieluummin iltasaduksi kirjan a vai b jne. Mistä keksit, että lapsi päättäisi mitä ruokaa ostan kaupasta?

Ap

Sori, mä vähän trollasin sua.

Me trollit ollaan vähän tämmösii yksinkertasii tapuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi reagoi niihin seurauksiin mitä hänelle langetat?

Jos lapsi ei muutu katuvaisen oloiseksi, kun kärsii siitä seurauksesta tai muuten vaikuttaa siltä, että ei ole kovin paljon millänsäkään, niin vika on luultavasti siinä, että seuraus on tehoton tai liian lievä. Siinä tapauksessa ratkaisu olisi tehostaa tai muuttaa niitä seurauksia.

Jos taas lapsi reagoi voimakkaasti seuraukseen ja heti sen jälkeen vaikuttaa kaikin puolin siltä, että seuraus puree häneen, mutta jonkin ajan päästä lapsi ei kuitenkaan tottele niin kyse on jostain muusta. Eli lapsi ei silloin ilmeisesti vaan pysty hallitsemaan itseään tai ei pysty ajattelemaan vähänkään pitkäjänteisemmin.

Useimmiten ei reagoi mitenkään tai siis ei välitä seurauksista. En vain keksi mikä olisi tuon ikäiselle sitten riittävän kova seuraus ilman että se olisi kohtuuton. Ap

Sinuna en pelkäisi hirveästi sitä, että seuraus olisi kohtuuton. 4v kestää aika paljon, kunhan seuraus tulee aiheesta ja hänelle selitetään kunnolla sekä ennen että jälkeen seurauksen, että miksi se seuraus tuli. Kovissa seurauksissa on myös se hyvä puoli, että ne lähtökohtaisesti pysyvät muistissa pidempään, eli seurauksia ei yleensä tarvitse antaa yhtä usein.

Se mikä on hyvä seuraus on myös yleensä tapauskohtainen asia, koska seurauksen olisi hyvä liittyä siihen asiaan minkä vuoksi se seuraus tuli. Toki aina ei keksi sellaista tehokasta seurausta mikä liittyisi itse asiaan, jolloin joutuu antamaan vaan jonkun yleispätevän seurauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus kunniaan kirjoitti:

Vastasit kysymykseesi itse. "saa valita vaihtoehdoista". Sinä olet vanhempi, sinä ostat kaupasta mitä ostat ja sinää teet ruoan mitä lapsi syö. Ja jos ei syö niin olkoon syömättä. Lapsi on vasta 4 ja uhmaikä alkaa häämöttää, se pahenee jos annat periksi. Sano EI. ja tarkoita sitä. Ole vanhempi ja kasvata lapsesi. Vasta oli lehdissä juttua juurikin sun laisista vanhemmista, suosittelen lukemaan.

En minä anna periksi. Sanon ei ja tarkoitan silloin ei. Tämänhän kuvasin jo aloituksessa. Et tainnut lukea aloitustani oikein ajatuksella. Ja kyllä 4-vuotias saa valita sellaisista vaihtoehdoista, että kumman paidan haluaa, haluaako mieluummin iltasaduksi kirjan a vai b jne. Mistä keksit, että lapsi päättäisi mitä ruokaa ostan kaupasta?

Ap

Ohiksena kommentoin: minulla on myös itsepäinen 4 vuotias, joka tykkää laittaa ruokaa apuna. Hänen kanssaan keskustelemme kaupassa esim: haluaako porkkanaa vai parsakaalia lisäkkeeksi, teemmekö lohta vai broileria, tehdäänkö kastikkeen kanssa riisiä vai spagettia jne. Lapsi saa osallistua ikätasolleen sopivalla tavalla perheen ruokasuunnitteluun. En ymmörrä miksi jotkut täällä paheksuvat sitä niin suuresti. Huomaan myös kaupassa paheksuvia katseita kun kuulevat keskustelumme, kun 'lapsi saa päättää mitä syödään'.

En ihmettele, olet curling-vanhempi. Se, että 4-vuotias saa päättää mitä syödään, ei lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta. Sinä olet vanhempi ja sinä päätät, etkä kysy tuon ikäiseltä. Kasvaa siihen, että saa aina valita.

Esimerkkejä käytännön tilanteista missä näin käy?

Vierailija kirjoitti:

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap

Lapselle kuulu tulla omaa tahtoa, silloin hän ei vaan usko mitä sanotaan, sä vaan pidät säännöistä kiinni ja jossain vaiheessa lapsi saa tarpeekseen kokeilla kumpi teillä määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap

Kuuluu asiaan, kaikki ne asiat jotka on jo opittu vaan "unohtuu" kun uhmaikä alkaa.

Meillä on pidetty valjaita just tuossa 4v iässä ku uhmaikä iski pahana. Helpotin arkea silloin, ei harrastettu mitään ylimääräistä, leikkipuisto on ihan riittävästi aktiviteetittiä, jos kaupassa voi käydä yksin niin käy. Eihän tuo ole ku ohimenevä vaihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap

Mitä olet tehnyt noissa tilanteissa?

Itse todennäköisesti poistaisin haarukkaa nenään tunkevan pöydästä (eikä ruokaa olisi tarjolla uudestaan ennen kuin vasta seuraavalla aterialla), autotielle menijä tai ryntäilijä saisi kävellä valjaissa, toisten lyöjä tai kissan hännästä vetäjä päätyisi arestiin/nurkkaan ja uimahallissa juoksija saisi istua altaan vieressä sillä aikaa, kun muut uivat tai sitten lähdettäisiin kokonaan pois uimahallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap

Mitä olet tehnyt noissa tilanteissa?

Itse todennäköisesti poistaisin haarukkaa nenään tunkevan pöydästä (eikä ruokaa olisi tarjolla uudestaan ennen kuin vasta seuraavalla aterialla), autotielle menijä tai ryntäilijä saisi kävellä valjaissa, toisten lyöjä tai kissan hännästä vetäjä päätyisi arestiin/nurkkaan ja uimahallissa juoksija saisi istua altaan vieressä sillä aikaa, kun muut uivat tai sitten lähdettäisiin kokonaan pois uimahallista.

Poistanut haarukan, laittanut haarukat pois lapselta viikoksi, poistanut pöydästä ja ruokaa vasta seuraavalla aterialla jne. Toistettu tätä vaikka kuinka monta kertaa. Uimahallissa ei voida enää käydä ollenkaan kun ei suostu uskomaan että siellä ei saa juosta. Ei auttanut kiellot, kesken kotiin lähtemiset, ei se että muiden edessä kannoin lapsen monta kertaa pois. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko nyt vielä kertoa mitä ne turvallisuusasiat oikein on, missä ei tottele?

Kaikkea mahdollista. Että haarukkaa ei saa tunkea nenään, autotielle ei saa mennä, ketään ei saa lyödä, jos aikuinen huutaa ulkona pysähdy niin täytyy pysähtyä (koska auto tai pyörä meinaa ajaa päälle), kissaa ei saa vetää hännästä (koska se puree jos sitä sattuu), uimahallista ei saa juosta (märät kaakelit on meidän hallissa niin liukkaat) jne jne. Ap

Mitä olet tehnyt noissa tilanteissa?

Itse todennäköisesti poistaisin haarukkaa nenään tunkevan pöydästä (eikä ruokaa olisi tarjolla uudestaan ennen kuin vasta seuraavalla aterialla), autotielle menijä tai ryntäilijä saisi kävellä valjaissa, toisten lyöjä tai kissan hännästä vetäjä päätyisi arestiin/nurkkaan ja uimahallissa juoksija saisi istua altaan vieressä sillä aikaa, kun muut uivat tai sitten lähdettäisiin kokonaan pois uimahallista.

Poistanut haarukan, laittanut haarukat pois lapselta viikoksi, poistanut pöydästä ja ruokaa vasta seuraavalla aterialla jne. Toistettu tätä vaikka kuinka monta kertaa. Uimahallissa ei voida enää käydä ollenkaan kun ei suostu uskomaan että siellä ei saa juosta. Ei auttanut kiellot, kesken kotiin lähtemiset, ei se että muiden edessä kannoin lapsen monta kertaa pois. Ap

Meillä päiväkodissa tekevät sitä, että jos joku lapsi hölmöilee ruualla, niin lapsen tuoli käännetään ympäri eli siis selkänoja pöytää vasten eikä lapsi saa jatkaa syömistä eikä tuolia käännetä oikein päin ennen kuin rauhoittuu ja on kunnolla.