Lapsen rippijuhlat vain toisella vanhemmalla
Lapsen rippijuhlat siis lähestyvät ja lapsen äiti ei halua yhteisiä juhlia lapsen isän kanssa. Erosta jo vuosia aikaa ja erokin äidin itsensä aiheuttama. Silti äiti jaksaa kantaa kaunaa jostakin, eikä suostu pitämään rippijuhlia niin että lapsen isä saatikka suku voisi niihin osallistua. Eikä sekään käynyt, että isä olisi järjestänyt ja kustantanut juhlat. Onko tämä nyt sitten viisasta, järjestää kahdet eri juhlat? Ja vieläpä kun tulevaisuuteen katsoo niin useammat juhlat on tulossa kun lapsia useampi ja elämässä näitä iloisia perhetapahtumia riittää.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitten aikanaan olla kahdet valmistujaiset ja kahdet hääjuhlatkin?
Äiti voisi ajatella ensisijaisesti lasta eikä itseään.
Morsiuspari järjestää häät joten he itse päättävät, keitä sinne kutsuvat. Ja kutsutut taas sitten päättävät, osallistuvatko vai eivät. Valmistujaisissakin on aika oleellista järjestääkö nuori ne itse vai järjestääkö jompi kumpi vanhemmista.
Äidin kanssa tuli riita isän hautajaisista. Hän ei halunnut kutsua isän sukua paikalle. Totesin, että sitten en osallistu minäkään. Niin sitten pidettiin hautajaiset ja isän veli perheineen osallistui, mikä oli ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitten aikanaan olla kahdet valmistujaiset ja kahdet hääjuhlatkin?
Äiti voisi ajatella ensisijaisesti lasta eikä itseään.
Isä voisi ilmoittaa, ttä hän järjestää juhlat, tervetuloa myös äidin suku. Ja siihen äiti voi todeta, että hän järjestää omat.
Miksi ne isät ei koskaan ota ohjia ja kerro, että he kyllä järjestävät ja maksavat, laittavat kutsut kaikille ja vaikka kyytejäkin järjestävät. Miksi aina oletetaan, että se on äiti, jonka pitää tehdä kaikki`?
Ja miksei voi lukea aloitusta ennen kuin kommentoi?
"Eikä sekään käynyt, että isä olisi järjestänyt ja kustantanut juhlat."
Vierailija kirjoitti:
Minä en halunnut ylioppilasjuhlia kun äitini ilmoitti, että isäni ja hänen sukulaisensa ei ole tervetulleita. en halunnut kaksia juhlia. Äitini rupesi mököttämään minulle kun ei saanut juhlia järjestää. Tilanteesta tekee koomisen se, että äidilläni ei ole kuin yksi sisko, jolla ei ole perhettä. Kaikki muut äidin sukulaiset on jo kuolleet. Olisin siis ollut äitini, siskoni ja tätini kanssa juhlissa..
Pointtina tässä on juuri se että lapsen kanssa pitää puhua ja kuunnella hänen toiveitaan!
Meillä päinvastoin eli poika sanoi heti kirjoitusten jälkeen, että hän ei halua meillä kotona juhlia, joihin tulee sukulaisia, joita hän ei ole nähnyt vuosiin. Niinpä juhlat oli siskoni pojan kanssa samassa vuokratilassa, jonne isän sukulaiset ei saaneet kutsua eikä hoksanneet tulla. Pojat oli itse koristelleet tilan näköisekseen ja meillä oli vallan hauska tilaisuus kitaransoittoineen ja yhteislauluineen. Exä on vielä 4 vuoden jälkeenkin vihainen, kun en edes juhlia suostunut järjestämään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitten aikanaan olla kahdet valmistujaiset ja kahdet hääjuhlatkin?
Äiti voisi ajatella ensisijaisesti lasta eikä itseään.
Isä voisi ilmoittaa, ttä hän järjestää juhlat, tervetuloa myös äidin suku. Ja siihen äiti voi todeta, että hän järjestää omat.
Miksi ne isät ei koskaan ota ohjia ja kerro, että he kyllä järjestävät ja maksavat, laittavat kutsut kaikille ja vaikka kyytejäkin järjestävät. Miksi aina oletetaan, että se on äiti, jonka pitää tehdä kaikki`?
Ja miksei voi lukea aloitusta ennen kuin kommentoi?
"Eikä sekään käynyt, että isä olisi järjestänyt ja kustantanut juhlat."
Luin kyllä, eipä siinä ollut että "yhteiset juhlat". On helppo sanoa, että järjestän ja maksan, mutta harva hoksaa, että järjestäminen on muutakin kuin kakku kaupasta pöydälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitten aikanaan olla kahdet valmistujaiset ja kahdet hääjuhlatkin?
Äiti voisi ajatella ensisijaisesti lasta eikä itseään.
Isä voisi ilmoittaa, ttä hän järjestää juhlat, tervetuloa myös äidin suku. Ja siihen äiti voi todeta, että hän järjestää omat.
Miksi ne isät ei koskaan ota ohjia ja kerro, että he kyllä järjestävät ja maksavat, laittavat kutsut kaikille ja vaikka kyytejäkin järjestävät. Miksi aina oletetaan, että se on äiti, jonka pitää tehdä kaikki`?
Ja miksei voi lukea aloitusta ennen kuin kommentoi?
"Eikä sekään käynyt, että isä olisi järjestänyt ja kustantanut juhlat."
Luin kyllä, eipä siinä ollut että "yhteiset juhlat". On helppo sanoa, että järjestän ja maksan, mutta harva hoksaa, että järjestäminen on muutakin kuin kakku kaupasta pöydälle.
No hohhoh, eihän se äiti voi kokonaan kieltää isää pitämästä juhlia. Eiköhän nimenomaan ollut niin että yhteiset ei käy.
Minä olen eronnut väkivallan vuoksi, josta lapsi ei tiedä mitään. Eikä suurin osa sukulaisistakaan. En todellakaan vietä yhtään sekuntia isän seurassa. Ulkopuolisten on aina helppo tuomita ja osoitella sormella.
Jos olisi joku kevyempi eron syy, niin yhteiset juhlat paikassa x (ei kummankaan maalla).
Vierailija kirjoitti:
Järjestääkö joku nykyään rippijuhlat?😂
Tätä minäkin ihmettelen.
Ilmeisesti lahjojen toivossa kersa käy haukkaamassa Jessen lihaa ja hörppäämässä Jessen verta.
Mä olen myös kuullut, että rippijuhlia järjestetään erikseen äidin puolen ja isän puolen suvuille.
Esimerkiksi mun miespuolisen serkun avovaimon esikoisen rippijuhlat järjestettiin niin, että heti konfirmaation jälkeen oli juhlat kotona äidin puolen suvulle ja sen jälkeen poika meni isänsä luokse, jossa oli juhlat isän puolen sukulaisille. Mun mielestä se kuulosti typerältä, varsinkin kun vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja pojan äidillä oli jo uusi kumppani ja vauvakin.
Mites sitten, kun henkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, saa vauvan ja pidetään nimenantotilaisuus/ristiäiset, pidetäänkö sekin erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Tai kun henkilö menee naimisiin ja on häät?
Mun tädin ex-miehellä oli sellainen tilanne, että hän oli vuosia aiemmin eronnut lapsensa äidistä. Sitten kun lapsella oli rippijuhlat, osallistui lapsen isä ainoastaan konfirmaatiotilaisuuteen kirkossa eikä hän halunnut mennä kakkukahveille, koska ne järjestettiin pojan kotona eli ex-vaimon asunnossa.
Mutta tämä mies olikin aivan juntti.
Kristiina xx kirjoitti:
Mä olen myös kuullut, että rippijuhlia järjestetään erikseen äidin puolen ja isän puolen suvuille.
Esimerkiksi mun miespuolisen serkun avovaimon esikoisen rippijuhlat järjestettiin niin, että heti konfirmaation jälkeen oli juhlat kotona äidin puolen suvulle ja sen jälkeen poika meni isänsä luokse, jossa oli juhlat isän puolen sukulaisille. Mun mielestä se kuulosti typerältä, varsinkin kun vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja pojan äidillä oli jo uusi kumppani ja vauvakin.
Mites sitten, kun henkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, saa vauvan ja pidetään nimenantotilaisuus/ristiäiset, pidetäänkö sekin erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Tai kun henkilö menee naimisiin ja on häät?
Vastasin tällaiseen jo aiemmin, mutta juhlien järjestäjä siis päättää, keitä juhliinsa kutsuu. Ja kutsutut taas päättävät, osallistuvatko vai eivät.
Kristiina xx kirjoitti:
Mun tädin ex-miehellä oli sellainen tilanne, että hän oli vuosia aiemmin eronnut lapsensa äidistä. Sitten kun lapsella oli rippijuhlat, osallistui lapsen isä ainoastaan konfirmaatiotilaisuuteen kirkossa eikä hän halunnut mennä kakkukahveille, koska ne järjestettiin pojan kotona eli ex-vaimon asunnossa.
.
Onhan se varmaan ollut aika outoa, että rippijuhlissa on isän puolelta tädit, sedät ja isovanhemmat, mutta oma isä ei halua tulla sinne.
Kristiina xx kirjoitti:
Mä olen myös kuullut, että rippijuhlia järjestetään erikseen äidin puolen ja isän puolen suvuille.
Esimerkiksi mun miespuolisen serkun avovaimon esikoisen rippijuhlat järjestettiin niin, että heti konfirmaation jälkeen oli juhlat kotona äidin puolen suvulle ja sen jälkeen poika meni isänsä luokse, jossa oli juhlat isän puolen sukulaisille. Mun mielestä se kuulosti typerältä, varsinkin kun vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja pojan äidillä oli jo uusi kumppani ja vauvakin.
Mites sitten, kun henkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, saa vauvan ja pidetään nimenantotilaisuus/ristiäiset, pidetäänkö sekin erikseen äidin ja isän puolen suvuille? Tai kun henkilö menee naimisiin ja on häät?
Miksi tuo on typerää? Erosta voi olla vaikka 12 vuotta, sinä aikana ei ole oltu missään tekemisissä exän suvun kanssa ja sitten ne pitäisi kutsua siihen rippilapsen kotiin, jossa on jo uusi puoliso/isä- tai äitipuoli ja vauva. Siis exän suku menisi täysin vieraan perheen kotiin, jossa vain rippilapsi on sukua ja näin vain siksi, että on typerää järjestää kaksia juhlia. Pahimmassa tapauksessa exällä olisi uusi monilapsinen uusperhe eli matkassa tulisi liuta vieraita lapsia, joita rippilapsi on nähnyt kerran tai kaksi kuukaudessa.
Kun on erottu, osataan juhlia erikseenkin. Lapsilla oli pienenä kaverisynttärit ja sukusynttärit eikä kukaan ihmetellyt, että miksi kahdet juhlat.
Kristiina xx kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Mun tädin ex-miehellä oli sellainen tilanne, että hän oli vuosia aiemmin eronnut lapsensa äidistä. Sitten kun lapsella oli rippijuhlat, osallistui lapsen isä ainoastaan konfirmaatiotilaisuuteen kirkossa eikä hän halunnut mennä kakkukahveille, koska ne järjestettiin pojan kotona eli ex-vaimon asunnossa.
.Onhan se varmaan ollut aika outoa, että rippijuhlissa on isän puolelta tädit, sedät ja isovanhemmat, mutta oma isä ei halua tulla sinne.
Tuskin sinne oli muutkaan isän puolen sukulaiset menossa.
Mä ymmärrän, että vielä 1980-luvulla oli häpeä, jos vanhemmat olivat eronneet eikö silloin pidetty mitään yhteyttä ex-puolison sukulaisiin, mutta että vielä 2020-luvullakin on henkilöitä, jotka ajattelevat, etteivät voi olla samassa juhlissa ex-puolison ja tämän sukulaisten kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Mä olen myös kuullut, että rippijuhlia järjestetään erikseen äidin puolen ja isän puolen suvuille.
Esimerkiksi mun miespuolisen serkun avovaimon esikoisen rippijuhlat järjestettiin niin, että heti konfirmaation jälkeen oli juhlat kotona äidin puolen suvulle ja sen jälkeen poika meni isänsä luokse, jossa oli juhlat isän puolen sukulaisille. Mun mielestä se kuulosti typerältä, varsinkin kun vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja pojan äidillä oli jo uusi kumppani ja vauvakin.?
Miksi tuo on typerää? Erosta voi olla vaikka 12 vuotta, sinä aikana ei ole oltu missään tekemisissä exän suvun kanssa ja sitten ne pitäisi kutsua siihen rippilapsen kotiin, jossa on jo uusi puoliso/isä- tai äitipuoli ja vauva. Siis exän suku menisi täysin vieraan perheen kotiin, jossa vain rippilapsi on sukua ja näin vain siksi, että on typerää järjestää kaksia juhlia. .
Mutta eihän rippilapsi ole ainoa sukulainen siellä, jos sinne kerta tulisi muutkin isän puolen sukulaiset kuten tädit, sedät, serkut perheineen ja isovanhemmat.
Kristiina xx kirjoitti:
Mä ymmärrän, että vielä 1980-luvulla oli häpeä, jos vanhemmat olivat eronneet eikö silloin pidetty mitään yhteyttä ex-puolison sukulaisiin, mutta että vielä 2020-luvullakin on henkilöitä, jotka ajattelevat, etteivät voi olla samassa juhlissa ex-puolison ja tämän sukulaisten kanssa...
Meitä on valitettavasti 2020- luvullakin exän hakkaamia ja henkisesti runtelemia naisia. Tiedätkö millaista tuskaa olisi olla väkivallantekijän kanssa samassa tilassa?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ulkopuolinen ei tiedä mitä eron taustalla on. Tämä äiti on eronnut varmaan hyvästä syystä eikä halua olla tekemisissä exän kanssa.
Itsellä myös tuollainen tilanne. Ex inhottaa, etten halua nähdäkään.
Minä minä minä...eikös rippijuhlat ole lapsen juhlat
Tapauskohtaisestihan sen joutuu päättämään. Me olemme järjestäneet aina vain yhdet juhlat äidin luona, isä asuu kaukana. Mutta suvut ehtivät tutustua ennen eroa niin ei ole muodostunut ongelmaksi. Isän nykyinen kumppani osallistuu mielellään järjestelyihin, leipoo esimerkiksi. Minusta on ihan mukava jakaa vastuuta.
Isä voisi ilmoittaa, ttä hän järjestää juhlat, tervetuloa myös äidin suku. Ja siihen äiti voi todeta, että hän järjestää omat.
Miksi ne isät ei koskaan ota ohjia ja kerro, että he kyllä järjestävät ja maksavat, laittavat kutsut kaikille ja vaikka kyytejäkin järjestävät. Miksi aina oletetaan, että se on äiti, jonka pitää tehdä kaikki`?