Kertokaa lemmikkinne hassuja tapoja!

Lisää näitä. Nää on kivoja.

Jos en puhdista kissanhiekkalootaa päivittäin, eikä siellä ole just tiettyä hiekkaa, alkaa rakas pissimirrini pissimään hassunhauskasti laatikon ulkopuolelle. Hehheh! :)

Meidän kissa käy joka ilta "nukuttamassa" jokaisen perheenjäsenen erikseen eli kissa nukkuu noin 10 minuuttia nukkumaanmenijän sängyssä. Aamuisin se taas herättää jokaisen ja on tyytyväinen vasta, kun on saanut kaikki hereille. Aluksi vain tuijottaa. Jos jollakin on vaikeuksia nousta, kissa hyppii mahan/selän päälle. Jos ei tämä auta, niin näykkäsee jalasta tai kädestä.

Meidän lapinkoira nappaa ruoastaan yhden suupalan, kantaa sen matolle, syö ja tekee täyden kierroksen huoneiston läpi, palaa kupille toisesta suunnasta ja poimii toisen suupalan jne jne, kunnes kuppi on tyhjä.

Kun siskon terävämpi lapinkoira on kylässä, se odottaa ja hotkii kupin 10 sekunnissa tyhjäksi, kun meidän koira on kierroksella.

Seurauksena hölmistynyt tuijotus kuppia kohti. Jos asperger-koiria on olemassa niin meiltä löytyy.

Kusee päälle.
Tämä sopii kategorioihin "mielenkiintoinen" ja "rutiini".

Labradorini pitkästyy mökillä kun makailen rannalla ottamassa aurinkoa. Se on keksinyt hakea järvestä märän kylmän kiven ja pudottaa sen vatsani tai selkäni päälle. Saa aikaan välittömän reaktion (kirkumista ja pystyyn pomppaamista) ja koira on tyytyväinen kun emäntään tulee eloa.

Koirani yrittää jutellla takas. Ja ihan kaikille. Se vielä stemmaa äänensä samanlaiseksi kun sillä ihmisellä, joka sille juttelee. Kääntelee päätään myös jutellessaan.

Aika kahjo koira ja vielä näitä haukuttuja molossirotuja.

Up

Meidän Siiri-kissa, nyt jo autuaammilla hiirestysmailla, oli noutaja. Se kantoi minulle kaikenlaisia esineitä, mieluiten villaisia, pipon, kaulaliinan, käsineitä... Kerran se reppana yritti yöllä tuoda minulle villaisen torkkupeiton alakerrasta, mutta juuttui sen kanssa rappusiin. Nousin katsomaan, mikä ihmeen viserrys portaista kuuluu keskellä yötä, ja Siiri-parkahan se siellä ison peiton kanssa kamppaili.

Meidän kissat osaavat avata leipäkaapin oven, varastavat leivät ja syövät suoraan pussista.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 08:56"]

Meidän Siiri-kissa, nyt jo autuaammilla hiirestysmailla, oli noutaja. Se kantoi minulle kaikenlaisia esineitä, mieluiten villaisia, pipon, kaulaliinan, käsineitä... Kerran se reppana yritti yöllä tuoda minulle villaisen torkkupeiton alakerrasta, mutta juuttui sen kanssa rappusiin. Nousin katsomaan, mikä ihmeen viserrys portaista kuuluu keskellä yötä, ja Siiri-parkahan se siellä ison peiton kanssa kamppaili.

[/quote]

voi Siiri <3

Menee "mielenkiintoisen" puolelle, nimittäin case Banaaninkuori. Jos minä kaikista mäntein nro 1 menen avaamaan banaanin Hänen Kisuutensa lähellä, hän katsoo turpa rullalla täysin järkyttyneenä vuoroin minua ja vuoroin banaania ja sitten koikkelehtii muualle melko teatraalisin elein. Yleensä jää vielä täysin tyrmistyneenä katsomaan taakseen ja ottaa sitten vielä yhden spurtin.

"Rutiinina" mainittakoon jokaöinen kainalossa/vieressä nukkuminen.

Minun labbiksellani on viisi pehmolelua. Joka ilta ne pitää kantaa yksitellen koirani nukkumapaikkaan nukkumaan koiran kanssa. Kerran 2/5 oli pesussa ja tultiin iltalenkiltä. Koira alkoi valmistautua nukkumaan, mutta ei löytänyt näitä leluja. Tyyppi keksi pyytää päästä iltapissalle (asutaan oman metsän laidalla, joten hänet voi päästää sinne nopeasti). Oikea syy oli se, että hän kävi ulkoa hakemassa sellaiselta pyörivältä pyykkinarulta kuivumassa olevat pehmot sänkyynsä sillä seurauksella, että pyykkihökötys kaatui ja oli entinen. Mutta koira sai karva-armeijansa kokoon.

Meidän koirien mielestä perunan ja bataatinkuoret on BEST THING EVER. Ei saa samanlaista juoksuhyökkäystä aikaseks vaikka sanois että "otatteko rullat?" (semmoset luurullat). Kuorin niitä sit puoliks lattialle. Myös kokonainen porkkana on ihan parasta!

Toinen koira ei kävele, jos sitä ei huvita. Ensin se kaatuu suorilta jaloilta kyljelleen/selälleen ja sitä saa raahata metreittäin perässä (lumessa vähän pidempään kun asvaltilla) ennen kun se nousee ylös ja kävelee taas. Mä en ala koiraa kantaan tai maanitteleen, me jatketaan matkaa jos mä niin päätän. Välillä tulee lenkeillä vastaan ihmisiä, jotka on sillei "hei toi on se koira joka kävelee selällään!". Se on vähän noloa :D Kyse ei kuitenkaan ole mistään kivestä varpaanvälissä tms, silloin koira jarruttaa eri lailla ja nostaa tassun ilmaan että "ota pois".

Meidän edesmennyt koiramme myös heittäytyi maahan makaamaan, jos lenkki oli liian lyhyt koiran mielestä. Siinä monet kerrat ihmiset pysähtyivät kysymään, että onko se ihan kunnossa...Nolostutti monesti :/

Kissoilla sitten se tyypillinen riehuminen ja hyppiminen aamuisin mahan tai selän päällä, ja kun itse herää, kissa "viattomana" istuu sängyn kulmalla ja "yllättyneenä" katsoo, että "aaa, sinäkin olet hereillä" :D Toinen vastaava temppu on tulla istumaan ja tuijottamaan nenä kiinni nenässä mahan päälle, ja jos silmää vahingossakaan avaa, tulee taas tämä "yllättynyt" ilo toisen heräämisestä... Toinen kissoista jopa laittaa nenänsä ihmisen sieraimeen, ilmeisesti tässä herätystarkoituksessa, aikalailla kutittaa... :D

Meidän koira tulee telkkaria katsoessa eteen istumaan ja tuijottamaan. Istuu keskellä lattiaa ja saattaa tuijottaa helposti tunninkin. Vähän häiritsevää... Mikäli telkkarin katsojia on useampi, hän aina tuijottaa sitä, joka puhuu. Seuraa keskustelua kuin tennisottelua.

Eikä vähän nää on ihania :DD

Chihuahua tulee seisomaan miehen mahan päälle kun mies makaa sohvalla. Kuulemma pienet tassut porautuvat kivasti mahaan. Siinä sitten hengityksen tahdissa tasapainoillaan ja tuijotetaan isiä hievahtamatta monta minuuttia, joskus jopa puoli tuntia.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 09:57"]

Meidän koira tulee telkkaria katsoessa eteen istumaan ja tuijottamaan. Istuu keskellä lattiaa ja saattaa tuijottaa helposti tunninkin. Vähän häiritsevää... Mikäli telkkarin katsojia on useampi, hän aina tuijottaa sitä, joka puhuu. Seuraa keskustelua kuin tennisottelua.

[/quote]

:D

#16

Meidän edesmennyt pupujussi tykkäsi hypätä sohvalle ja siitä vielä selkänojan päälle. Siellä se sitten pötkötteli ja tarkkaili "valtakuntaansa". Jos pisuhätä yllätti niin kiltisti loikki omalle vessalaatikolle asioimaan. Säntäsi myös salamana jalkoihin pyörimään kun kuuli että jääkaapin ovi aukesi. Tuli myös aina eteiseen katsomaan jos vaikka vieraita saapui. Eli aika tavallinen kani oli se :)