Uskotteko että rukoilu auttaa?

Uskon. Minua auttoi ainakin:)

Auttaa :) tsemppiä!

On auttanut monestikin. Uskon siis kyllä, varsinkin kun sydämensä pohjasta pyytää, niin yleensä aina jonkinlaisen vastauksen saan.  Enkä edes rukoile "jumalaa", en usko Jumalaan, rukoilenpahan vaan, eli pyydän, maailmankaikkeudelta kai, olkoon sitten se "jumala".

Auttaa, jos Herra sallii.

Uskon ja tiedän että auttaa :) aina ei saa mitä pyytää, mutta aina saa sen mikä on hyväksi ja tarpeen. Jumala tietää parhaiten mitä se milloinkin on.

Auttaa se. Halaukset sulle, et ole yksin.

Minua ainakin rauhoittaa, kaiketi auttaakin.

Koska jumalaa ei ole olemassa niin vaikutus jää placebotasolle.

Kyllä se auttaa. Jumalan olemassa oloon en agnostikkona ota kantaa, mutta vähintäänkin rukoilu on positiivista itsesuggestiota ja omien ajatusten hahmottamista.

En usko että se auttaa perinteisesti ajatellulla tavalla, mutta rukoilen kuitenkin vaikka olen ateisti. Lapsuudesta opittu tapa, ja uskon että pystyn keskittymään paremmin asioiden korjaamiseen kunhan saan me sanottua ääneen

Kyllä kaikkivaltias kuulee, rukoile vaan, se auttaa.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 23:59"]Koska jumalaa ei ole olemassa niin vaikutus jää placebotasolle.
[/quote] . Mistä tiedät?

Kyllä auttaa! Minunkin elämässä on rukous auttanut monta kertaa. Jumala ei ole toiveautomaatti, mutta parhain päin on käynyt rukoiltuani, jollei heti niin hetken päästä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 23:59"]Koska jumalaa ei ole olemassa niin vaikutus jää placebotasolle. [/quote] . Mistä tiedät?

[/quote]

No, en ole ihan varma edes siitä placebotasolle yltämisestä -myönnän.

Täysin turhaa touhua siis nuoleskella satuolentoa.

Uskon, että rukoileminen auttaa. Meidän pitäisi rukoilla enemmän. Sinäkin olet varmasti saanut jo esirukoilijoita.

Kyllä se on pakko uskoo, kun rukouksiin niin monesti vastattu....

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:25"]Kyllä se on pakko uskoo, kun rukouksiin niin monesti vastattu....
[/quote]

Olin yläasteella kunmua kiusattiin.
Istuin yhtenä aamuna linja-autossa, niin ahdistuneena ja peloissani.

Ja koska tuntui että oakahdun siihen pelkoon, niin rukoilin apua Jumalalta.
Tausin vaan mielessäni ajatella, auta Jumala.....

Ja kun saavuttiin koululle, astuin linja-autosta pois, niin jälkeen päin tajusin, että yhtäkkiä ei enää pelottanutkaan.

Ja koko koulupäivän ajan, ei kumpikaan kiusaajista tuntunu edes huomaavan mua.
Ihan kuin meidän välissä ois ollu joku näkymätön muuri.

Ja en tietenkään silloin sitä tajunnut vaan myöhemmin, että se oli Jumala, joka sinä päivänä kuuli sen epätoivosen pyynnön.....

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:33"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:25"]Kyllä se on pakko uskoo, kun rukouksiin niin monesti vastattu....
[/quote]

Olin yläasteella kunmua kiusattiin.
Istuin yhtenä aamuna linja-autossa, niin ahdistuneena ja peloissani.

Ja koska tuntui että oakahdun siihen pelkoon, niin rukoilin apua Jumalalta.
Tausin vaan mielessäni ajatella, auta Jumala.....

Ja kun saavuttiin koululle, astuin linja-autosta pois, niin jälkeen päin tajusin, että yhtäkkiä ei enää pelottanutkaan.

Ja koko koulupäivän ajan, ei kumpikaan kiusaajista tuntunu edes huomaavan mua.
Ihan kuin meidän välissä ois ollu joku näkymätön muuri.

Ja en tietenkään silloin sitä tajunnut vaan myöhemmin, että se oli Jumala, joka sinä päivänä kuuli sen epätoivosen pyynnön.....
[/quote]
Toinen mikä on jäänyt mieleen sekin kouluajoilta.....

Näin pellolla hirven.
Halusin nähä sen lähempää ja hiivin lähemmäs.
Hyppäsin metsän puolelle ison kiven taakse.

No tuo hirvi kuuli tai vaistos mut, ja rupes mylvimään ihan hirveen pelottavalla äänellä ja mä jähmetyin pelosta.

No sit se hirvi lähti kävelee mua kohti ja siinä vaiheessa rupesin rukoilemaan apua Jumalalta.

Siinä meni pieni oja metsän ja pellon välissä, ja se hirvi oli juur astumassa sen ojan yli, kun se yhtäkkiä pysähty.

Se seiso siinä hetken ja tuijotti ja käänty pois ja käveli toiselle puolen metikköön..

On Jumala olemassa tai ei, niin ihmisen on hyvä, jopa tarpeellista oman mielenterveytensä takia puhua ääneen joko jollekin ihmiselle, eläimelle, kasville tai ihan vain itsekseen kuten allekirjoittanut on tehnyt pakon edessä:)

Se auttaa jäsentelemään asioita pään sisällä.

Jos on herran tahto, joka näkee mikä on sinulle hyväksi ja mikä ei. Muista tehdä kuitenkin oma osasi eikä vain istua sisällä