Vuosi vuodelta rakastan vuodenajoista eniten syksyä
Tämän viikon maanantai oli tänä vuonna se tietty päivä, kun oma sisäinen ilmastoni kiepahti syksyyn eräässä kadunkulmassa. Jotenkin ryhti suoristui, hengitin syvempään. Onhan täällä vielä kesä, mutta siitä huolimatta oma mieleni on inspiroitunut, raikkaampi ja kevyempi. Tämä tunne on hyvä. Edessä on monta viikkoa raikkautta, upeita värejä, omenan tuoksua rappukäytävässä ja lenkkipolun varrella, rapeaa nurmea kengän alla, haikeat hyvästit muuttolinnuille, tällä kertaa taas jotain uuttakin, vakosamettia, villaa, isoja huiveja, kotoisaa tunnelmavalaistusta joka loistaa sisätiloista ulos pimeisiin iltoihin.
Kommentit (7)
Hyvin sanottu. Mutta syksy ei tuoksu ihan vielä ilmassa (sen haistaa).
Täällä myös yksi, jonka ehdoton suosikki kesäkuukausista on elokuu. Ja sitten tuleekin jo pian syksyn kauneus ja pian voikin alkaa fiilistellä tulevaa joulua. :)
Sama tunne täällä! Ilmassa tuoksuu lapsuuden kouluaamut. Ilma on kuulas... Ihana vuodenaika. Paras heti talven jälkeen :).
T. Hiihtohullu
Minusta toukokuu on paras. Vaikka tänä vuonna ei kyllä ollut.
Syksy on surun ja luopumisen aikaa. Kaunis ihana kesä jättää meidät taas ja edessä on 3/4 vuotta pimeyttä, kylmää, rapaa, kuraa, jäisiä tuulilaseja, palelevia kohmeisia sormia, märkiä kenkiä, kalman kalpeita kasvoja. Pitkä on odotus siihen, että luonto taas herää eloon näyttämään elinvoimansa ja kauneutensa, ja minä myös.
Mäkin rakastan sykysyä. Kaikki ne luonnon värit ja tuoksut. Ja saa pukeutua villapaitoihin ja huiveihin :D
Syksyssä on helpottavaa vetäytyminen. Kaiken vetäytyminen: kasvien, eläinten, ihmisten. Kaiken ei tarvitse olla enää esillä.