Oletko kokenut työpaikkasi kehityskeskustelut hyödylliseksi?

Oma kokemukseni useammasta työpaikasta on, että pidetään koska täytyy, mahdolliset ylennykset ja palkankorotukset on etukäteen sovittu annettavaksi omalle nuoleskelijahoville. Jos et kuulu tähän, keke hoidetaan nopeasti ja hieman kiusaantuneissa

tunnelmissa.

Mitään hyötyä keskustelusta ei ainakaan itselleni ole ollut.

Olisikin hyvä, jos esimiehet testattaisiin ennen esimiesasemaan nostoa ja koulutettaisiin edes jotenkin tehtävään. Tällöin ehkä paremmin sopivat yksilöt valittaisiin ja viihtyvyys työpaikoilla saattaisi huomattavasti parantua.

En, vaan lähinnä vastenmielinen formaatti. Meillä myös poistettiin kaikki henkilökohtaiset tulospalkkiomittarit. Henkilökohtaiset henkilöarvioinnit toki jätettiin... vastaatko odotuksia, ylitätkö odotukset vai kenties ylitätkö nämä odotusten ylitykset.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni useammasta työpaikasta on, että pidetään koska täytyy, mahdolliset ylennykset ja palkankorotukset on etukäteen sovittu annettavaksi omalle nuoleskelijahoville. Jos et kuulu tähän, keke hoidetaan nopeasti ja hieman kiusaantuneissa

tunnelmissa.

Mitään hyötyä keskustelusta ei ainakaan itselleni ole ollut.

Olisikin hyvä, jos esimiehet testattaisiin ennen esimiesasemaan nostoa ja koulutettaisiin edes jotenkin tehtävään. Tällöin ehkä paremmin sopivat yksilöt valittaisiin ja viihtyvyys työpaikoilla saattaisi huomattavasti parantua.

Moni esimies joutuu asiantuntijatehtävissä pakkopullana esimiesrooliin. Tekee edelleen asiantuntijatehtäviä ja vetää projekteja, mutta joutuu vielä hoitamaan esimieshommia. Ei käy yhtään kateeksi.

Aivan turhaa. Välttämättä ei edes kaiveta niitä viimevuoden papereita esiin tai se tehdään minuuttia ennen kun keskustelu alkaa. Läpi käydyt asiat kuopataan sinne lipastoon taas vuodeksi eikä anneta aikaa esim. niiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kertaakaan kysytä että hei mites tää sun tavoite edistyy tms. ihan sama mää oon vaa töissä tääl. Mut saapahan esihenkilö kuitattua eteenpäin että on pidetty keskustelu.

Koen hyödylliseksi, meillä pidetään kehityskeskustelu kaksi kertaa vuodessa ja niissä ihan aidosti käydään läpi työnkuva. Kevään kehityskeskustelu on tällä viikolla ja aion ehdottaa, että yksi minulle pari vuotta sitten siirretty tehtävä siirretään takaisin, koska uusia tehtäviä on tullut niin paljon, että jotain pitää voida antaa pois. Minulla on kyllä loistava esihenkilö muutenkin. Itse olen esihenkilö neljälle työntekijälle ja koen yhtä lailla heidän kanssaan käytävät kehityskeskustelut erittäin tärkeiksi.  Kuulen, miten he viihtyvät meillä, miten kuormittuneita ovat ja onko tarpeen miettiä vastaavia tehtävänkuvien muutoksia, mihin suuntaan haluaisivat kehittää työnkuvaansa ja itseään jne.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni useammasta työpaikasta on, että pidetään koska täytyy, mahdolliset ylennykset ja palkankorotukset on etukäteen sovittu annettavaksi omalle nuoleskelijahoville. Jos et kuulu tähän, keke hoidetaan nopeasti ja hieman kiusaantuneissa

tunnelmissa.

Mitään hyötyä keskustelusta ei ainakaan itselleni ole ollut.

Olisikin hyvä, jos esimiehet testattaisiin ennen esimiesasemaan nostoa ja koulutettaisiin edes jotenkin tehtävään. Tällöin ehkä paremmin sopivat yksilöt valittaisiin ja viihtyvyys työpaikoilla saattaisi huomattavasti parantua.

Meillä palkankorotukset eivät kuulu kehityskeskusteluun, ne neuvotellaan projektin vaihtuessa. Samoin mahdollinen tittelin muutos (projektisuunnittelija/projektikoordinaattori/projektipäällikkö).

Kehityskeskustelu ei ole palkankorotuskeskustelu.

Kehityskeskutelussa kirjataan esim. koulutukset johon haluaisit päästä.

Tämä kannattaa tehdä koska sitten on mustaa valkoisella että olet yrittänyt kouluttautua.

Riippuu aika paljon siitä, kenen kanssa kehityskeskustelua käydään, eli tunteetko esihenkilö minua lainkaan ja onko hänellä aikaa.

Eihän se kehityskeskustelun ole tarkoitus mitään kehittää, vaan siinä mietitään, että mitä haluattaisiin kehittää ja miten se kävisi päinsä. Ja kyllä olen parhaimmillaan onnistunut pomon kanssa juttelemaan, että haluaisin siirtyä uralla tuohon suuntaan ja sitä varten täytyisi hankkia tämmöisiä taitoja ja tuommoist akokemusta. Ja sit kun on sellaisia kursseja ja projekteja tullut vastaan niin esihlö on niistä vinkannut tai kysynyt, että haluaisinko osalliseksi.

Mutta muutamana vuonna on ollut kovin kiireinen esihlö ja ne keskustelut on yhteistuumin "käyty" laittamalla vaan hr-järjestelmään rasti, että käyty on. Siitä ei tietysti ole kenellekään mitään hyötyä, paitsi että hr voi sanoa, että käyty on, vuositavoitteet täytetty.

Pyrin täyttämään kahdenkeskiset kehityskeskustelut jonninjoutavalla small talkilla, jotta itse "asialle" jäisi mahdollisimman vähän aikaa. Koska yleensä aina yritetään nakittaa jotain lisävastuuta.

Pahimmat kehityskeskustelut on olleet niitä, kun esihenkilö on yrittänyt urkkia multa ideoita, mitä voisi itse käyttää omassa työssään edetäkseen.

Parhaimmissakaan ei ole puhuttu mistään, mikä olisi toteutettu oikeasti.

Inhoan KeKejä omien karujen kokemusteni vuoksi.

On muuten pskamaisia, jos olet ihan tyytyväinen nykyiseen tilanteeseesi, etkä halua uusia vastuita tai haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Kehityskeskustelu ei ole palkankorotuskeskustelu.

Kehityskeskutelussa kirjataan esim. koulutukset johon haluaisit päästä.

Tämä kannattaa tehdä koska sitten on mustaa valkoisella että olet yrittänyt kouluttautua.

Ei kai pitäisi olla, mutta kyllä meillä arvioidaan suoritus samassa keskustelussa. Se taas vaikuttaa palkkaan. Siksi ei edes kannata tunnustaa heikkouksiaan, jos haluaa mahdollisuuden palkankorotukseen.

Pelkkää ajanhukkaa. Tympäisee vuodesta toiseen mennä kuuntelemaan "olet tunnollinen ja hyvä työntekijä, MUTTA olet ujo, hiljainen, rauhallinen". Sitten mietin vaan, että tätähän mulle on hoettu pian 40 vuotta. Ehkä olen sitten tosiaan niin huono tyyppi, kun en ole kyennyt muuttumaan parempiluonteiseksi ihmiseksi.

Ajanhaaskausta

Olen kokenut hyödylliseksi. En hirveästi juttele pomoni kanssa enkä etätöiden takia edes näe häntä kuin harvoin, joten hyvä joskus saada kunnolla keskustella. Olen saanut keskusteluissa sellaista palautetta mitä en muuten saa, ja päässyt kertomaan myös omista toiveista ja fiiliksistä, jotka on myös otettu huomioon. Toki keskusteluiden hyödyllisyys riippuu pitkälti pomosta ja organisaatiosta. Jos pomoa ei kiinnosta tai työnkuva on sellainen, ettei siihen ole mahdollisuuksia kauheasti vaikuttaa, niin hieman turhaa myöskään mitään kehityskeskusteluja järjestää.

Ihan turhaa jopinaa, ellei sitten ole oikeasti jotain ongelmia joita haluaa nostaa esiin mutta niitä voi kyllä nostaa kai milloin vain. Mä olen vaan duunissa, sano jos jotain pitää tehdä paremmin mutta muuten en kaipaa mitään kanssakäymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut erittäin hyödyllisiksi.

Sama täällä. Itselläni sellainen työ, jossa muutenkin menee toisinaan työnteko henkisen jaksamisen äärirajoja ja oma yksityiselämä ja ongelmat lapsen ja iäkkäiden vanhempien kanssa tuovat lisäongelmia ja nopeita poistumisia kesken työpäivää yllättäen. Rauhallinen juttuhetki kerran vuodessa esimiehen kanssa on hyvä juttu. Toki kommunikoidaan muutoinkin ja hän on selvillä elämäntilanteestani ja asioista, jotka vaikuttavat suoraan työntekoon

Hyvä, jos koet ne tarpeellisiksi, mutta näin ulkopuolisesta kuulostaa toiselta. Kerrot, että sinulla on työ, joka on rankkaa koko ajan, mutta vain kerran vuodessa pääset sitä kunnolla purkamaan, eikä ilmeisesti muutosta tapahdu. Eli kehityskeskustelu on sinulle henk.koht. tärkeää, muttei muuta työpaikalla mitään eikä kehitä sen tapoja. Voisit yhtä hyvin käydä terapiassa kerran vuodessa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut erittäin hyödyllisiksi.

Sama täällä. Itselläni sellainen työ, jossa muutenkin menee toisinaan työnteko henkisen jaksamisen äärirajoja ja oma yksityiselämä ja ongelmat lapsen ja iäkkäiden vanhempien kanssa tuovat lisäongelmia ja nopeita poistumisia kesken työpäivää yllättäen. Rauhallinen juttuhetki kerran vuodessa esimiehen kanssa on hyvä juttu. Toki kommunikoidaan muutoinkin ja hän on selvillä elämäntilanteestani ja asioista, jotka vaikuttavat suoraan työntekoon

Henkilökohtaisen elämän kipupisteiden vuodattaminen pomolle ei kuitenkaan liene kehityskeskustelun tarkoitus?

Aivan täyttä humpuukia.

Yhdessä työpaikassa on ollut hyvät kehityskeskustelut.

Käytiin läpi

- tulevan vuoden koulutukset (mikä mua kiinnostaa nyt / tulevaisuutta ajatellen)

- toimenkuva (mitä muutoksia jne.) - pyrittiin osittain rakentamaan omien vahvuuksien ja kiinnostusten mukaan, ei vain saneltu ylhäältä

- uramahdollisuudet talon sisällä (esimiehen näkökulma)

jne.