Lue keskustelun säännöt.
Subjektiivista päivähoitoa vastustavien työpaikat ja turvaverkot
04.08.2015 |
Kysymys subjektiivista päivähoitoa vastustaville: onko teillä varmat työpaikat ja hyvät turvaverkostot? Minusta nimittäin tuntuu, että olisi helppo vastustaa kaikkien oikeutta päivähoitoon, jos työpaikka on odottamassa ja lapsen saa halutessaan vaikka isovanhemman hoiviin.
Minulla ei ollut vanhempain- ja hoitovapaalla työpaikkaa odottamassa, eikä meillä ole ketään, jolle olisimme lapsen laittaneet tarvittaessa hoitoon. 2,5-vuotias oli kevään puolipäivähoidossa noin kymmenen päivää viikossa, jotta saisin lukea pääsykokeeseen. Sain opiskelupaikan.
Kommentit (55)
Mun ymmärtääkseni subjektiivista päivähoito-oikeutta aiotaan vain rajoittaa siten, että esim jos toinen vanhemmista on kotona työttömänä/hoitovapaalla tms., niin lapsella olisi oikeus vain osapäiväiseen hoitopaikkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 13:20"]
Mikäli subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luovuttaisiin, se merkitsisi sitä, että päivähoitopaikan saa silti tarpeeseen. Sinulla oli selvästi tarve, joten olisit hoitopaikan saanut, vaikka subjektiivista hoito-oikeutta ei nykylaajuudessaan olisikaan.
[/quote]
Mikä tuossa sitten laskettaisiin tarpeeksi? Aloitettu yritystoiminta, joka ei vielä kannata? Pääsykokeet? Työnhaku?
Kysyn tätä siksi, että sain niskaani uskomattoman kasan paskaa sen takia, että lapseni oli hoidossa pääsykoelukemiseni takia.
[/quote]
Anna tuollaisten puheiden mennä toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään. Minä olen saanut paskaa niskaani siitä, että laitoin 1 v 9 kk lapsen päiväkotiin päästäkseni jumankauta TÖIHIN. Omaa äitiäni myöten ihmiset toistelivat, kuinka päiväkodit ovat suorastaan vankiloihin vertautuvia kammottavia laitoksia ja päiväkoti pilaa lapsen tulevaisuuden.
Minä olen korkeakoulutettu ja olin kotona kaksi vuotta. Työpaikka odotti sen aikaa. Mies puolestaan on on/off-työtön riippuen lomautuksista. Lapsemme oli tavattoman onnellinen aloittaessaan päiväkodin kaksivuotiaana, niin paljon oli uusia leikkikavereita ympärillä! Lapsi on kyllä onnellinen kotonakin meidän kanssamme, mutta onhan se toista leikkiä muiden lasten kanssa kuin aina vain isän ja äidin.
Minkäänlaista turvaverkkoa meillä ei ole, lapsi ei ole koskaan ollut hoidossa missään sukulaisilla tai kummeilla tai muuallakaan.Toisaalta, itse olemme lapsen tehneet eikä ole kenenkään muun asia häntä hoitaa.
En kannata subjektiivista päivähoitoa muuta kuin poikkeustapauksissa, mutta jonkinlainen kerhosysteemi pitäisi olla nykyistä laajemmin käytössä niille lapsille, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona. Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa.
En vastusta subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta mielestäni on kaikkien etu, että lapset, joilla ei varsinaista hoidon tarvetta ole, ovat puolipäivisinä. Ja ennen kuin joku saivartelee, työ, opiskelu ja sairaus ovat syitä tarvita hoitoa.
Turvaverkkomme ovat olemattomat, ja vakitöissä ollaan molemmat yksityisellä sektorilla.
Mä epäilen, että subjektiivista päivähoito-oikeutta nimenomaan vastustavat ne, jotka ovat hoitaneet lapsensa ilman apuvoimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 13:20"]
Mikäli subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luovuttaisiin, se merkitsisi sitä, että päivähoitopaikan saa silti tarpeeseen. Sinulla oli selvästi tarve, joten olisit hoitopaikan saanut, vaikka subjektiivista hoito-oikeutta ei nykylaajuudessaan olisikaan.
[/quote]
Mikä tuossa sitten laskettaisiin tarpeeksi? Aloitettu yritystoiminta, joka ei vielä kannata? Pääsykokeet? Työnhaku?
Kysyn tätä siksi, että sain niskaani uskomattoman kasan paskaa sen takia, että lapseni oli hoidossa pääsykoelukemiseni takia.
[/quote]
Mikä olisi se yhteiskunnan taho, joka tekisi näitä päätöksiä, kuka saa paikan ja kuka ei? Taas lisää byrokratiaa, kun joku käsittelee hakemuksia, vaatii todistuksia ja selvittää tilanteita. Lisäksi pitäisi olla joku seuranta sille, että tilanteet muuttuu koko ajan. Ei siinäkään olisi järkeä.
Kyllä minä hoidin kotona lapset 5,5 vuotta, ei ollut varaa laittaa päiväkotiin silloin kun olin työttömänä, ja kahdessa viikossa sen päiväkotipaikan saa jos töitä löytyy, kuten kävikin sitten kun sain töitä, ei mitään ongelmaa. Ei muita hoitajia kuin nuorempia 14 vuotta vanhempi tytär, miehen sukulaiset vanhoja, mun kaukana. Mies vuorotyössä, ja minä yleensä sovitin menoni niin että joko mies tai tytär oli pienten kanssa.
Tuollainen puolipäivää 10 päivänä viikossa on virikeiden takia ihan ok isommilla lapsilla, mutta kokopäivähoitoa, varsinkaan alle 3v. en hyväksy jos toinen vanhempi on kotona. Ei päiväkoti ole se asia mikä hoitaa kotiasiat kuntoon jos kotona on ongelmia, kyllä ne ongelmien syyt pitää selvittää niin että lapsella on turvallista olla aina kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 12:42"]
Ap:n tapauksessa hoito olisi voinut olla hoitaja kotona, puistotäti tai kerho.
[/quote]
Missähän kaupungeissa näitä puistotätejä on? Meillä ei ainakaan. Onkohan vain Helsingin juttu? Kerhoihin ei muuten kaikki pääse, meidänkin lapsi aloitti jonotuksen vuodenvaihteessa.
Ei vakkarityötä eikä tukiverkkoja. Silti olen subjektiivista päivähoitoa vastaan. Joillekin asioiden järjestäminen on lähtökohtaisesti jo pirun vaikeaa, useimmiten se on päätetty jo paljon ennen ajankohtaa, että tilanne on hankala eikä siitä muuksi muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 15:00"]Minä olen korkeakoulutettu ja olin kotona kaksi vuotta. Työpaikka odotti sen aikaa. Mies puolestaan on on/off-työtön riippuen lomautuksista. Lapsemme oli tavattoman onnellinen aloittaessaan päiväkodin kaksivuotiaana, niin paljon oli uusia leikkikavereita ympärillä! Lapsi on kyllä onnellinen kotonakin meidän kanssamme, mutta onhan se toista leikkiä muiden lasten kanssa kuin aina vain isän ja äidin.
Minkäänlaista turvaverkkoa meillä ei ole, lapsi ei ole koskaan ollut hoidossa missään sukulaisilla tai kummeilla tai muuallakaan.Toisaalta, itse olemme lapsen tehneet eikä ole kenenkään muun asia häntä hoitaa.
En kannata subjektiivista päivähoitoa muuta kuin poikkeustapauksissa, mutta jonkinlainen kerhosysteemi pitäisi olla nykyistä laajemmin käytössä niille lapsille, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona. Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa.
[/quote]
Mikähän on mielestäsi poikkeus tapauksen subjektiivinen oikeus ja miten se määriteltäisii?!
Missä lapsenne saavat varhaiskasvatusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 1994 ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Olin saanut lapsen ylioppilaaksi päästyäni, ja kahden vuoden kotihoidon jälkeen haaveena oli päästä lääkikseen, kun kerran laudaturin ylioppilas olin. Sain melkein polvillani anella, että sain osa-aikaisen hoitopaikan kunnalta, josta maksoimme erillisen taksan, vaikka muuten olimme toimeentulotuella. Sain viedä lapsen hoitoon neljän tunnin ajaksi viikossa.
Yritin lukea lääkiksen pääsykokeeseen, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Hain sitten kauppaoppilaitokseen ja valmistuin kahden vuoden kuluttua merkonomiksi. Kun sitten jäin jo muutaman vuoden kuluttua toimistosihteerin töistä työttömäksi, hain uudelleen lääkikseen, sain päivähoitopaikan kun subjektiivinen oikeus jo oli, ja pääsin.
Yhteiskunnalle olisi ollut kannattavampaa tukea jo tuolloin ensi yrityksellä nuorta äitiä - työvuosia olisi minulle nykyisellä koulutuksellani kertynyt enemmän, ja valtiolle enemmän verotuloja. Päätä oli, mutta lukuaikaa ei.
Mielestäni tuotakin kannattaisi miettiä, kun nyt ollaan häntä pystyssä kaikkea kiristämässä. Meidän nuorissamme on tulevaisuus, eivätkä he ole tyhmiä.
Minä en tarvinnut turvaverkkoja ollessani kotona. Koska olinhan siis kotona, eikä esimerkiksi lapsen sairastelu sekoittanut kuvioita mitenkään.
Minä en ymmärrä näitä, jotka syyllistyvät siitä, että ovat käyttäneet päivähoitoa tarpeeseen. Sehän on ihan eri asia viedä lapsi hoitoon, kun hoidon tarvetta on, kuin viedä lapsi hoitoon vaikka hoidolle ei ole tarvetta. Esimerkiksi kavereiden puute pienen lapsen kohdalla ei ole mikään sellainen asia mikä vaatisi päivähoitoa. Kotona olevalla vanhemmalla on päivät aikaa järjestää niitä kavereita. Samalla lapsi oppii ne toimintamallit, miten ihmisiin tutustutaan, miten kotiin kutsutaan vieraita, miten tutustellaan ja ystävystytään. Toimiva sosiaalinen elämä täytyy useimmiten rakentaa ihan itse, ja se on hyväksi sekä lapselle että vanhemmalle, koska ei vanhemmallekaan tee hyvää olla yksinäinen elämäntilanteessa, jossa kotona olevaa ihmistä ymmärtää parhaiten toinen kotona oleva ihminen, joka myös voisi olla hyvillään uudesta ystävyyssuhteesta.
Jos vanhemmalla on masennusta ja jaksamisen kanssa ongelma, niin siinä on jo hoidon tarve sekä lapsella että aikuisella, mut ei se poistu pelkästään sillä että lapsi poistetaan siitä kuviosta, vaan vanhempi tarvitsee terapiaa ja kuntoutusta, että hänestä on perhevapaiden jälkeen ylipäänsä taas työelämään. Ei perhevapaan ole tarkoitus syrjäyttää ihmisiä, vaan luoda eheitä ja hyvnvoivia perheitä joissa vanhemmalla ja lapsella on aikaa toisilleen.
Minä olen, sitten kun lapset on menneet hoitoon, kuskannut lapsia kahteen eri päikkyyn, koska päiväkodit on niin täynnä. Se pidensi lapsieni päivää entisestään. Olen sitä mieltä, että ne vanhemmat, joilla sitä aikaa on ja vievät lapsen hoitoon vaikka lapsi ei tarvitse päiväkotihoitoa, voisivat viedä lapsensa juurikin jonnekin huitsin nevadaan puolityhjään päiväkotiin missä on lapsipula, eivätkä lapsirikkaiden alueiden päiväkoteihin, jonne sitten ei mahdu ne lapset joilla hoidon tarvetta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 16:39"]
Minä en tarvinnut turvaverkkoja ollessani kotona. Koska olinhan siis kotona, eikä esimerkiksi lapsen sairastelu sekoittanut kuvioita mitenkään.
Minä en ymmärrä näitä, jotka syyllistyvät siitä, että ovat käyttäneet päivähoitoa tarpeeseen. Sehän on ihan eri asia viedä lapsi hoitoon, kun hoidon tarvetta on, kuin viedä lapsi hoitoon vaikka hoidolle ei ole tarvetta. Esimerkiksi kavereiden puute pienen lapsen kohdalla ei ole mikään sellainen asia mikä vaatisi päivähoitoa. Kotona olevalla vanhemmalla on päivät aikaa järjestää niitä kavereita. Samalla lapsi oppii ne toimintamallit, miten ihmisiin tutustutaan, miten kotiin kutsutaan vieraita, miten tutustellaan ja ystävystytään. Toimiva sosiaalinen elämä täytyy useimmiten rakentaa ihan itse, ja se on hyväksi sekä lapselle että vanhemmalle, koska ei vanhemmallekaan tee hyvää olla yksinäinen elämäntilanteessa, jossa kotona olevaa ihmistä ymmärtää parhaiten toinen kotona oleva ihminen, joka myös voisi olla hyvillään uudesta ystävyyssuhteesta.
Jos vanhemmalla on masennusta ja jaksamisen kanssa ongelma, niin siinä on jo hoidon tarve sekä lapsella että aikuisella, mut ei se poistu pelkästään sillä että lapsi poistetaan siitä kuviosta, vaan vanhempi tarvitsee terapiaa ja kuntoutusta, että hänestä on perhevapaiden jälkeen ylipäänsä taas työelämään. Ei perhevapaan ole tarkoitus syrjäyttää ihmisiä, vaan luoda eheitä ja hyvnvoivia perheitä joissa vanhemmalla ja lapsella on aikaa toisilleen.
Minä olen, sitten kun lapset on menneet hoitoon, kuskannut lapsia kahteen eri päikkyyn, koska päiväkodit on niin täynnä. Se pidensi lapsieni päivää entisestään. Olen sitä mieltä, että ne vanhemmat, joilla sitä aikaa on ja vievät lapsen hoitoon vaikka lapsi ei tarvitse päiväkotihoitoa, voisivat viedä lapsensa juurikin jonnekin huitsin nevadaan puolityhjään päiväkotiin missä on lapsipula, eivätkä lapsirikkaiden alueiden päiväkoteihin, jonne sitten ei mahdu ne lapset joilla hoidon tarvetta on.
[/quote]Vanhemmathan ei valitse päivähoitopaikkaa, vaan se osoitetaan heille. Toiveita voi toki esittää.
Kymmenen päivää viikossa on melko hurja hoitomäärä :D
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 16:47"]Kymmenen päivää viikossa on melko hurja hoitomäärä :D
[/quote]
Joo, kuukaudessa siis. Ihan noin paljon ei hoitoa tarvittu. :D
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 15:36"]Kyllä minä hoidin kotona lapset 5,5 vuotta, ei ollut varaa laittaa päiväkotiin silloin kun olin työttömänä, ja kahdessa viikossa sen päiväkotipaikan saa jos töitä löytyy, kuten kävikin sitten kun sain töitä, ei mitään ongelmaa. Ei muita hoitajia kuin nuorempia 14 vuotta vanhempi tytär, miehen sukulaiset vanhoja, mun kaukana. Mies vuorotyössä, ja minä yleensä sovitin menoni niin että joko mies tai tytär oli pienten kanssa.
Tuollainen puolipäivää 10 päivänä viikossa on virikeiden takia ihan ok isommilla lapsilla, mutta kokopäivähoitoa, varsinkaan alle 3v. en hyväksy jos toinen vanhempi on kotona. Ei päiväkoti ole se asia mikä hoitaa kotiasiat kuntoon jos kotona on ongelmia, kyllä ne ongelmien syyt pitää selvittää niin että lapsella on turvallista olla aina kotona.
[/quote]
Et sitten työttömänä ollessasi ollut halukas tekemään sairauslomasijaisuuksia tai muita "nopeita"työpätkiä??
Itse olen useamman lähiseudun kunnan sijaisrekistereissä ja lisäksi parin rekryfirman listoilla, ja todellakin menen töihin vaikka päivän parin varoajalla. Että voin näin tehdä, lapsilla on oltava hoitopaikat valmiina. Ja lapsia kohtaan on myös tärkeää, että eivät ole "heittopusseina" ykdi tuolla ja toinen toisessa hoitopaikassa ja taas kuukauden päästä jossain muualla!
Työhaluisella työttömällä (aktiivisella ja työkykyisellä) pitää olla mahdollisuus ottaa töitä vastaan nopeastikin ja tietenkin tarvittaessa käydä työhaastatteluissa ja soveltuvuuskokeissa.
Epäilys herää, että näillä kyllä minä vain työttömänä heti irtisanoin hoitopaikat ja hoidin lapsia 24/7 -ihmisllä on joko ollut huonot työllistymishalut ja -aktiivisuus tai sitten erittäin hyvät turvaverkot.
t.akateeminen työtön/pätkätyöläinen
Esimerkiksi työkaverini urputtaa kun vaimonsa saattaisi joutua hoitamaan vauvaa ja 4v lasta kotona. Sitä en ymmärrä. Toinen pitäisi kai saada ehdottomasti vietyä täyshoitoon. Miksi?
Minä vastustan osittain subjektiivista päivähoito-oikeutta silloin, kun molemmat vanhemmat ovat työttöminä kotona. Toki ottaen huomioon sen, että vanhemmat ovat terveitä (ei masennusta, sairauksia jne) Yli 3-vuotiaille antaisin mahdollisuuden virikkeelliseen hoitoon pari kertaa viikossa, ja tottakai aiemminkin jos on perustellut syyt (vanhemman opiskelu, lapsen tarve kuntouttavaan päivähoitotoimintaan mm. puheen kehitys jnejne...)
.
Olemme vuorotyöläisiä, pienipalkkaisia, turvaverkkoja on, mutta ei todellakaan joka käänteeseen aina saatavilla.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 13:20"]
Mikäli subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luovuttaisiin, se merkitsisi sitä, että päivähoitopaikan saa silti tarpeeseen. Sinulla oli selvästi tarve, joten olisit hoitopaikan saanut, vaikka subjektiivista hoito-oikeutta ei nykylaajuudessaan olisikaan.
[/quote]
Mikä tuossa sitten laskettaisiin tarpeeksi? Aloitettu yritystoiminta, joka ei vielä kannata? Pääsykokeet? Työnhaku?
Kysyn tätä siksi, että sain niskaani uskomattoman kasan paskaa sen takia, että lapseni oli hoidossa pääsykoelukemiseni takia.