Nyt minulla olisi aikaa lukea kirjoja tai katsoa elokuvia. Anna suosituksia!
Olen ollut nuorena laiska lukemaan. Lähinnä runoja ja mietekirjoja. Opiskeluaikaan keskityin juhlimiseen ja deittailuun. Sitten tuli lapset ja työn ja perheen yhdistäminen. Kun nuorin lapsi meni kouluun, alettiin remontoida vanhaa taloa. Remontti- ja puutarhanhoitokirjoja on tullut luettua paljon.
Nyt olen tilanteessa, jossa olen paljon kotona. En ole siis lukenut käytännössä mitään kirjoja enkä oikeastaan katsonut elokuviakaan. Niille olisi nyt aikaa, mutta mistä aloittaa…
Kommentit (51)
Maailman kauneimpia elokuvia: Roy Andersson: Kohti ääretöntä & Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä YLE Areenasta
Suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää, koska minullakin olisi aikaa ja mielenkiintoa, muttei tyylitajua hiukkaakaan. Viimeksi kun luin kokonaisen kirjan, totesin viimeisen luvun kohdalla, että onpa huono kirja. Koko ajan vaan odotti, että kyllä tämä tästä paranee. En pidä mistään räiskintäelokuvista, en sciencefictionista enkä sen tyyppisistä kirjoistakaan. Huonoimpia lukemiani ovat olleet Narniat ja toiseksi tulee Taru Sormusten Herrasta, joka oli kertakaikkisen epäuskottava. Paras kirja tai elokuva on sellainen, josta uskoo, että se voisi tapahtua.
Jos pidät realistisista kirjoista niin miksi ihmeessä luit fantasia kirjallisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää, koska minullakin olisi aikaa ja mielenkiintoa, muttei tyylitajua hiukkaakaan. Viimeksi kun luin kokonaisen kirjan, totesin viimeisen luvun kohdalla, että onpa huono kirja. Koko ajan vaan odotti, että kyllä tämä tästä paranee. En pidä mistään räiskintäelokuvista, en sciencefictionista enkä sen tyyppisistä kirjoistakaan. Huonoimpia lukemiani ovat olleet Narniat ja toiseksi tulee Taru Sormusten Herrasta, joka oli kertakaikkisen epäuskottava. Paras kirja tai elokuva on sellainen, josta uskoo, että se voisi tapahtua.
Jos pidät realistisista kirjoista niin miksi ihmeessä luit fantasia kirjallisuutta?
En ole sama, mutta miksi ihminen lukee yleensä jotain, jota hehkutetaan. Siksi koska kiinnostaa tietää, mikä niissä on niin kiehtovaa. Ihminen on luonnostaan utelias laumasielu.
Meillä monilla on erehdyksiä. Itse luin kokonaan Waltarin Sinuhe egyptiläisen, koska ex-mieheni hehkutti, että se on paras kirja ikinä. Sehän on järkälemäinen teos. Olihan siinä hetkensä, mutta ei kyllä minusta ole edes 20 parhaan suomalaisen teoksen joukossa. Jos en olisi lukenut loppuun, olisi jäänyt itsellekin epäselväksi, lopettiko liian varhain ja tuliko siinä vetäviä juonenkäänteitä.
Toinen ”erehdys” oli Rosa Liksomin Hytti nro 6. Se oli meillä kirjapiirissä luettavana. Tylsä. Liian hidas. Liian kaikkea. Ajattelin vain, että onpa kurjuutta.
Kolmas erehdys, jonka luin kokonaan, oli Sofi Oksaselle Puhdistus. Olin pitänyt kovasti Baby Janesta, joka oli tyyliltään ihan toisenlainen. Puhdistus oli raskas. Ymmärrän toki, miksi sain Finlandia-palkinnon, mutta niin raskasta kirjaa ei monta jaksaisi lukea.
Harry Potterit, kirjat ja leffat. Taru Sormusten Herrasta & Hobitti, sama juttu. Narnia-sarja, kts. edelliset. Noissa riittää vähäksi aikaa lukemista ja katsottavaa 😄
Minä neuvoisin katsomaan dokumentteja. Niistä voi sitten tulla innostusta lukemiseen. Youtube ja Areena on täynnä ihan ilmaiseksi, ilman kirjautumispakkoa dokumentteja kaikista aiheista.
Itse lukaisin juuri kirjan Marie Antoinetista, ja kohta aloitan toisen. Loppuhan noissa on tietenkin karmea, mutta Sofia Coppolan tekemässä elokuvassa ei näytetä karmeuksia. Ja se on niin kaunis!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää, koska minullakin olisi aikaa ja mielenkiintoa, muttei tyylitajua hiukkaakaan. Viimeksi kun luin kokonaisen kirjan, totesin viimeisen luvun kohdalla, että onpa huono kirja. Koko ajan vaan odotti, että kyllä tämä tästä paranee. En pidä mistään räiskintäelokuvista, en sciencefictionista enkä sen tyyppisistä kirjoistakaan. Huonoimpia lukemiani ovat olleet Narniat ja toiseksi tulee Taru Sormusten Herrasta, joka oli kertakaikkisen epäuskottava. Paras kirja tai elokuva on sellainen, josta uskoo, että se voisi tapahtua.
Jos pidät realistisista kirjoista niin miksi ihmeessä luit fantasia kirjallisuutta?
En ole sama, mutta miksi ihminen lukee yleensä jotain, jota hehkutetaan. Siksi koska kiinnostaa tietää, mikä niissä on niin kiehtovaa. Ihminen on luonnostaan utelias laumasielu.
Meillä monilla on erehdyksiä. Itse luin kokonaan Waltarin Sinuhe egyptiläisen, koska ex-mieheni hehkutti, että se on paras kirja ikinä. Sehän on järkälemäinen teos. Olihan siinä hetkensä, mutta ei kyllä minusta ole edes 20 parhaan suomalaisen teoksen joukossa. Jos en olisi lukenut loppuun, olisi jäänyt itsellekin epäselväksi, lopettiko liian varhain ja tuliko siinä vetäviä juonenkäänteitä.
Toinen ”erehdys” oli Rosa Liksomin Hytti nro 6. Se oli meillä kirjapiirissä luettavana. Tylsä. Liian hidas. Liian kaikkea. Ajattelin vain, että onpa kurjuutta.
Kolmas erehdys, jonka luin kokonaan, oli Sofi Oksaselle Puhdistus. Olin pitänyt kovasti Baby Janesta, joka oli tyyliltään ihan toisenlainen. Puhdistus oli raskas. Ymmärrän toki, miksi sain Finlandia-palkinnon, mutta niin raskasta kirjaa ei monta jaksaisi lukea.
Jos haukkuu paskaksi teoksia jotka edustavat fantasiaa sen takia, että eivät olleet realistisia niin onhan se vähän tyhmää toimintaa.
Jos on pessimistinen joihinkin genreihin niin onhan se suotavaa jättää ne teokset sivuun.
Vierailija kirjoitti:
Harry Potterit, kirjat ja leffat. Taru Sormusten Herrasta & Hobitti, sama juttu. Narnia-sarja, kts. edelliset. Noissa riittää vähäksi aikaa lukemista ja katsottavaa 😄
Jaa-a. Musta noi on ehkä 12-25-vuotiaan ihmisen juttuja. Jos toi aloittaja on isojen tai aikuisten lasten äiti, niin tuskin se syttyy noista. Tai näin mun oma kokemus ainakin, että niistä kasvaa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää, koska minullakin olisi aikaa ja mielenkiintoa, muttei tyylitajua hiukkaakaan. Viimeksi kun luin kokonaisen kirjan, totesin viimeisen luvun kohdalla, että onpa huono kirja. Koko ajan vaan odotti, että kyllä tämä tästä paranee. En pidä mistään räiskintäelokuvista, en sciencefictionista enkä sen tyyppisistä kirjoistakaan. Huonoimpia lukemiani ovat olleet Narniat ja toiseksi tulee Taru Sormusten Herrasta, joka oli kertakaikkisen epäuskottava. Paras kirja tai elokuva on sellainen, josta uskoo, että se voisi tapahtua.
Lue Kirsti Loukolan Kiljukotka, joka on kirjoitettu kirkonkirjojen ym. pohjalta isonvihan ajasta. Romaanin henkilöistä osa on kai ihan todellisia henkilöitä kohtaloineen.
Mä pidän itse nokkelasta kertomuksesta, jossa tapahtuu nopeasti. Se johtuu varmaan siitä kun mulla on luki-häiriö. Jos on sivukaupalla kuvailua, menee maltti.
Alivaltiosihteerin radiokuunnelmista kootut kirjat on hauskoja.
Ikisuosikki mulla on Charles Bukowski. Kirjat on lyhyitä, mutta niissä on komiikkaa ja angstia samalla kertaa.
Bäckman: Mies joka rakasti järjestystä.
Sitten on nää Päättömiä potilaskertomuksia. Siinä on lääkärien sanelua. Ja muutkin sen tyyppiset.
Paras, samalla järkyttävin. Tosipohjainen
Suuri suositus.
Leffasuosituksia:
- Wes Andersonin elokuvat
- Amerikan Beauty
- Thelma & Louise
- Pulp Fiction
- Totoro
- Fargo
- Being John Malkovich
Kirjasuosituksia:
- Rachel Cusk, Ääriviivat
- Tara Westover, Opintiellä
- Haruki Murakami, 1Q84
- Kate Atkinson, Elämä elämältä
- Margaret Atwood, Oryx & Crake
- Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia
- Chimamanda Ngozi Adichie, Kotiinpalaajat