Huvittaa kotia leikkivä sukulaistyttö.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:39"]

Mun isovanhemmat juhli tuossa joku viikko sitten 60-vuotishääpäiväänsä. Mummi oli 18 ja ukki 19 kun menivät naimisiin. Hahahaaa, teinisuhde!

[/quote]

Mitä hienoa tuossa niin monen mielestä on? Kumpikin on jumittanut täysin samanlaisina kuusikymmentä vuotta. Ainoan elämän tuhlausta.

[/quote]

Eli mikään ei kelpaa?

Täälläkin on kotileikit jatkuneet nyt viitisen vuotta samanikäisen poikaystävän kanssa, kihloihin tosin ei mennä koska naimisiinmeno ei ainakaan tällä hetkellä kiinnosta. Kivaa leikkiä, joten miksikäs tätä pitäisi lopettaa. Sitä en tosin tiedä, miten AP:n ja kaltaistensa mielestä "leikkiminen" ja ihan oikeasti aikuisena yhdessä asuminen eroaa toisistaan.

t.23v

Täällä on leikitty kotia jo parikymmentä vuotta. 18-vuotiaana aloitettiin ja hyvin sujuu leikit vieläkin.

Hyvä Ikis, uusi tuore näkökulma toi "sukulaistyttö".  :D

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:31"]

Hän on 20-vuotias ja muuttanut asumaan miehensä kanssa. Kaiken lisäksi ovat vielä kihloissa. Eihän tässä voi kuin nauraa. 20-vuotias ja "vakava" suhde. 

[/quote]

Pettymys,luulin otsikon perusteella että naureskellaan hyväntahtoisesti lapsen leikeille,mutta tämä oli taas yksi toisten elämänvalintoja pilkkaavista aloituksista,joita mahtuu kolmetoista tusinaan.Anna sukulaistytön "leikkiä kotia",mitä se sinun napaa kaivaa toisten asumisjärjestelyt.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:53"]

Minä ymmärrän ap:ta. Ei 19-vuotiaan kuulu jumittaa himassa pesemässä jonkun teiniadoniksen sukkia. Silloin kannattaa elää omaa elämää. Jaksaa sitten myöhemmin aikuisten asioita. Mutta monet kasvavat lähesiriippuvaisiksi jo kotonaan, eikä sitten osata omass aikuisuudessa muuta. Tyttöparka.

[/quote] Mun teiniadonis, nykyään kyllä omien laskujeni mukaan ihan vaan adonis, aikoinaan pesi kyllä sukkansa ihan itse ja muutenkin hoiti kotihommia mun kanssa 50/50 ja tekee niin nykyäänkin, joten jää mullakin aikaa "omalle elämälle".

Se on kyllä totta että jotkut miespuoliset eivät opi koskaan täysin hoitamaan esim omia pyykkejään tai hyvää ruokaa itselleen, vaikka asuisivatkin yksinään, mutta kyllä niitä hyvinkin kasvatettuja yksilöitä löytyy nykyään, kun älytään opettaa myös pojat siivoamaan ja kokkaamaan.

Jostakin syystä taidat olla sukulaistytöllesi vaan kateellinen. :)

Lapsi on terve, kun se leikkii. 

Minä aloin seurustella mieheni kanssa 15- vuotiaana. Nyt olen 37. Lapsia on 3. Ja edelleen jatkamme kotileikkejä. Ja monet tuttumme, jotka aloittivat myöhään ovat jo ehtineet erotakin, 

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:31"]

Hän on 20-vuotias ja muuttanut asumaan miehensä kanssa. Kaiken lisäksi ovat vielä kihloissa. Eihän tässä voi kuin nauraa. 20-vuotias ja "vakava" suhde. 

[/quote]

Paljastat tällaisilla aloituksilla enemmän sisäisestä tyhjyydestä kuin sukulaislikastasi. Harmittaako että itse et vielä tuossa iässä ollut löytäny kumppania jonka kanssa muuttaa yhteen vai oletko muuten vaan ihan idiootti? Mulle ei kävis mielessäkään kirjoittaa naureskelevani jollekulle, ei edes provomielessä.Se nyt vaan ei ole fiksua.

20-vuotiaan kuuluu harjoitella, ei sitoutua. 

Mua ärsytti teiniäitinä kuunnella tota hokemista kaikilta kuinka leikin kotia.. kyllä se on mielettömän halventava nimitys toisen elämästä. Siitä on leikki kaukana kun joutuu yksin pärjäämään lapsen kanssa ja jatkuvasti arvostellaan vaikkei mitään tekisi väärin. Suututtaa vieläkin vaikka olen kohta keski-ikäinen. Siinä olis ihan aikuisellakin äidillä kestämistä, saati sitten nuorella tytöllä.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:39"]

Mun isovanhemmat juhli tuossa joku viikko sitten 60-vuotishääpäiväänsä. Mummi oli 18 ja ukki 19 kun menivät naimisiin. Hahahaaa, teinisuhde!

[/quote]

Mitä hienoa tuossa niin monen mielestä on? Kumpikin on jumittanut täysin samanlaisina kuusikymmentä vuotta. Ainoan elämän tuhlausta.
[/quote] Millä periaatteella tuossa muka "jumittaa samanlaisena"? Hyvässä parisuhteessa on tarkoitus käydä läpi elämän kasvukriisejä yhdessä, tukea toista ja oppia itsestään ja toisesta jatkuvasti uutta. Vai sekö sitten on mielestäsi kasvua, että harrastaa irtosuhteita, koittaa pysyä ikiteininä ja keskittyy vain omaan mielihyvään?