Lue keskustelun säännöt.
Ystävän käytös (avautuminen!)
29.07.2015 |
Aloitan tekstin nyt kertomalla, ettei tämä ole trolli eikä provo.
Ystävälläni on tapana panna (tai oikeastaan yrittää panna) miehiä, joiden kanssa minulla on/on ollut kipinää/parisuhde.
Asia on alkanut vaivata minua vasta pari viikkoa sitten, kun tyttöjenillan alettua ystäväni otti puheeksi entisen poikaystäväni(, jonka kanssa olemme eronneet hyvissä väleissä n. vuosi sitten.) Ystävä tunnusti himoinneensa tätä miestä jo kun olimme yhdessä ja samaan hengenvetoon ilmoitti aikovansa panna tätä kyseistä miekkosta ja mankui "Soita se tänne, haluun silt munaa"... En soittanut ja tiesin, ettei mies pidä tästä ystävästäni (mies oli kieltäytynyt ystäväni ehdottamasta kolmenkimpasta... hohhoijaa). En kaipaa entistä poikaystävääni romanttisella tavalla, mutta olemme eteenpäin jatkamisen ohella pystyneet jäädä hyviin väleihin. Silti ystävän tunnustus ja ilmoitus vituttavat minua suunnattomasti. Koko seurustelusuhteeni ajan ystäväni esim. esitti vihaavansa poikaystävääni.
Vastaavanlaisia tilanteita on alkanut muistua mieleeni vuosienkin takaa:
Jokunen vuosi sitten olimme baarissa muutamalla ystäväni kanssa kahdestaan, kunnes seuraamme lyöttäytyi mieskaksikko, joista toinen illan puolessa välissä pyysi numeroani. En muistanut uutta numeroani ulkoa, joten mies antoi minulle omansa. Mutta voitteko kuvitella, siis v*ttu! Ystäväni oli kärttämässä oman puhelimensa kanssa siinä ja otti tämän kyseisen miehen numeron itselleenkin! Sovimme miehen kanssa tapaavamme uudestaan ja seuraavana päivänä mies soittikin minulle. Hän soitti kysyäkseen miten neuvoisin häntä toimimaan, kun ystäväni kyselee häntä treffeille kanssaan. Sanoin miehelle, että tekee kuten itse parhaaksi näkee. Ystäväni sitten meni sänkyyn tämän miehen kanssa, eikä siitä miehestä sen kummemmin enää kuulunut. Jäi vähän harmittamaan, sillä sitä ennen pidin miehestä.
Kerran olin tapaillut erästä miestä muutaman kuukauden, kun sovimme tapaavamme nelistään; minä, kyseinen mies, ystäväni ja ystäväni poikaystävä. Vietimme päivän rannalla. Päivän päätteeksi ystäväni ilmoitti taas haluavansa panna tätä tapailumiestäni ja kysyi voisiko yrittää häntä, "ettehän te ees seurustele"... ystävä sitten yritti ja sai pakit. Ja kyllä, ystävälläni oli poikaystävä (ovat edelleen yhdessä...)
Täysi-ikäisyyden tienoilla ystävälleni iski pakottava tarve levitä entisen heilani eteen ja onnistuikin siinä. En ollut tuolloin(kaan) erityisen loukkaantunut, mutta asia vaivaa minua nyt siksi, että se on yksi muiden lukuisten tapausten joukossa.
Tuntuu, että ystävälleni kelpaa millainen rimanalitus tahansa, kunhan kyseinen oksetus on ensin ollut tekemisissä minun kanssani romanttisella tai seksuaalisella tavalla. Minuun oli joskus ihastunut mies, johon en ihastunut takaisin mm. tämän liiallisen päihteidenkäytön vuoksi. Ystäväni oli aivan pakko taas kutsua kyseistä miestä luokseen, milloin kahville ja milloin illanistujaisiin ja lopulta mennä tämän kanssa sänkyyn. Siitäkään miehestä ei kuulunut enää, vaikka olimme entuudestaan tuttuja ja asuimme samalla alueella.
Näitä tapauksia on monia ja mainittakoon, että jotkut miehet ovat nostaneet kytkintä ystäväni jatkuvan riivaamisen vuoksi; ystäväni saattaa lisätä minua kiinnostavan miehen somessa kaverikseen ja alkaa pommittaa viesteillä, kahvittelukutsuilla ja milloin milläkin. Livenä taas hän menee suoraan asiaan ja töksäyttää "Mennääks treffeille/Tuu meille/Saanko sun numeron/Onko sulla tyttöstävää?", vaikka tyttöystävät eivät ole ennenkään olleet ystävälleni edes hidaste.
Ystäväni käytös on v*tuttanut jos olen pitänyt miehestä, mutta toisaalta hänen touhunsa on auttanut hyviä miehiä erottumaan edukseen - kahta miestä lukuun ottamatta. Olen ollut jonkin verran treffeillä, mutta elämäni aikana entisiä poikaystäviä minulla on vain kaksi. Älkää siis ymmärtäkö väärin kirjoitustani, miehet eivät ole minulle mitään kertakäyttöistä kierrätyskamaa. Ystäväni on pääosin parisuhteessa - kunnes ilmoittaa miehelleen että haluaa "elää itselleen". En raportoi kaikista kiinnostuksistani tälle, mutta suurimmaksi osaksi hän on ollut paikalla, stalkannut somesta tai muutoin hän on alkanut mankumaan vasta pidemmän ajan kuluttua. Muutoin ystävyyssuhteessamme ei ole ongelmia. Tapaamme säännöllisesti, meillä on hauskaa ja voimme puhua asioista joista emme avautuisi muille.
Nyt olen tavannut loistavan miehen ja seurustelen tämän kanssa. Ystäväni kahden viikon takainen tunnustus&ilmoitus kuitenkin palautuu toisinaan mieleeni, etenkin kun hän pyysi miestäni kaverikseen FB:n lisäksi muissakin palveluissa ym. Kysyin ystävältäni kelpaisiko mieheni hänelle tilanteen tullessa ja tämä vastasi myöntävästi, että panisi kyllä jos eroaisimme miehen kanssa.
Kuvio vaikuttaa kieltämättä teinimäiseltä, mutta olemme 24-25v. Miten minun pitäisi reagoida? Mitään mustasukkaisuusraivareita en vedä, sillä mieheni on tasapainoinen ja luotettava kumppani. Mitä minun tulisi tehdä? Tekisi mieli huutaa tälle "ystävälle" ja käskeä häntä lopettamaan "käytettyjen kondomieni nuolemisen", mutta tosiaalta hän saa 80% tapauksista pelkästään kieltäviä vastauksia. MIKSI HÄN TEKEE NÄIN? En ole ikinä tullut sotkemaan hänen mieskuvioitaan enkä muutenkaan ns. astunut varpaille. Seksikumppaneita hänellä on ollut rutkasti, joten tuskin seksinpuute tai yksinäisyyskään vaivaa.
nimim. lakkaa kärttämästä jämiä!
Kommentit (92)
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:32"]
Miten se yksi mies soitti sulle seuraavana päivänä, kun et muistanut uutta numeroasi. Vähän haiskahtaa...
novellilta.
[/quote]
Oletko kuullut sellaisesta tavasta kuin "soittaa häläri"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ihminen on köyhä mielessä (mind) jos sillä ei oo muuta elämää ku yrittää iskeä toisen säädöt ja sotkea toisen elämää....se ei todellakaan oo mitään ystävyyttä ystävien kesken, idioottikin tietää, että exiin ei mennä koskemaan, ja jos on niin vitun pakottava tarve niin aina voi fiksuna ilmoittaa omalle ystävälle ensin ja kysyä pahastuuko, jos ei pahastu niin vapaata riistaa panemaan...mutta liehittely ja toisen miesten vieminen on säälittävää...toki jos vastapuoli on yhtä idiootti että lähtee panemaan ystävän kaveria, niin tietää ainakin mistä idiootista on ollu kyse! Kaikin puolin säälittävä veto yrittää viedä tai iskeä toisen miestä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:31"]Ystäväsi käytös on kyllä jotain todella omituista. Meillä ainakin kavereiden kesken pätee sääntö, että toisten säätöihin/miehiin ei kosketa. Sanoit kuitenkin lopussa, että olette muuten ystävänne kanssa hyvissä väleissä, joten et varmaan halua kokonaan katkaista välejä? Itse kokeilisin varmaankin ihan kahden kesken sanoa tiukasti, että lopettaa tuollaisen toiminnan tai muuten voi välit viiletä. Jos ei auta, niin sitten sanot, että miltä tuntuu jos alan tehdä samaa, ja teet vaikka kerran samalla tavalla. Ei tuollaiseen oikein auta muu kuin kantapään kautta -toiminta tai sitten vain jyrkkä välien katkaisu. Kaverisi ilmeisesti purkaa joitain omia ongelmiaan tuollaisen käytöksen kautta.
[/quote] Itse en etes neuvottelis koko muijan kanssa vaan heivaisin vittuun omasta elämästä.
Minulla oli myös tuollainen ystävä, oltiin tunnettu toisemme ihan lapsista asti. Aina oli vokottelemassa tai kävi panemassa minun kiinnostukseni kohteita. Tai miehiä jotka olivat minusta kiinnostuneita. Meidän kuviossa oli vielä se, että minä olin neitsyt siihen asti kun tapasin mieheni, joten seksisuhteen syntyminen olisi tapahtunut hitaammin. Ystäväni sen sijaan harrasti runsaasti irtosuhteita.
Välit meillä meni poikki jo kymmenisen vuotta sitten. Ystäväni toimesta. Minä kuulemma varastin hänen ystävänsä. Myöhemmin kuulin yhteisten tuttujen kautta että ystäväni oli todettu vakavasti masentuneeksi, oli pitkällä sairaslomalla ja lääkityksellä.
Nykyään minä olen ollut pitkässä parisuhteessa, löytyy myös lapsia. Ystäväni on edelleen sinkku ja syö edelleen masennuslääkkeitä.
Eli oman kokemuksen perusteella sanoisin että ystävälläsi ei ole kaikki kupit kaapissa, jotein ongelmia on itsensä ja oman päänsä kanssa kun pitää itsetuntoa pönkittää. Minulle parasta oli että välit menivät poikki tuhoisaan ystävääni, vaikka se silloin kirpaisikin.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:49"]
Musta ihminen on köyhä mielessä (mind) jos sillä ei oo muuta elämää ku yrittää iskeä toisen säädöt ja sotkea toisen elämää....se ei todellakaan oo mitään ystävyyttä ystävien kesken, idioottikin tietää, että exiin ei mennä koskemaan, ja jos on niin vitun pakottava tarve niin aina voi fiksuna ilmoittaa omalle ystävälle ensin ja kysyä pahastuuko, jos ei pahastu niin vapaata riistaa panemaan...mutta liehittely ja toisen miesten vieminen on säälittävää...toki jos vastapuoli on yhtä idiootti että lähtee panemaan ystävän kaveria, niin tietää ainakin mistä idiootista on ollu kyse! Kaikin puolin säälittävä veto yrittää viedä tai iskeä toisen miestä.
[/quote]
Niinpä. Jos kaikki toimisivat näin, niin ei olisi ongelmaa. Usein kuitenkin ap:n kaverin tyyppinen käytös osoittaa, että kaveri haluaa vain todistella jotain. Ilmeisesti ap on enemmän pidetty kuin hänen kaverinsa ja kaveri on ottanut siitä nokkiinsa. Ottipa kerrankin minun kaverini nokkiinsa siitä, että joskus teininä eräs hänen ihastuksensa olikin ihastunut minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:42"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:34"]
Ohhoh... enpä tiennyt miten yleinen tällainen ilmiö onkaan. Ystäväni käytös ei ole ollut arkipäiväistä, (=kun treffailukaan ei ole minulle arkipäiväistä) joten en ole osannut kiinnittää siihen tarvittavaa huomiota. Mielessäni kävi myös tämä mikä teillä muillakin on ollut, eli kateus/"voittaminen". En vaan ymmärrä miten minut voi kokea niin suurena uhkana, sillä 1. Olen mielestäni tavallisen näköinen (keskimittainen, sinisilmäinen, maantienvaaleat hiukset, vain kevyesti meikkiä, ei koruja) eli tällaisia naisia mahtuu kaksitoista tusinaan 2. En ole millään tavalla kilpailuhenkinen 3. tyyliltään ystäväni on näyttävämpi ja liikkeissään suorasukaisempi.
Toisaalta, näyttää hyvin todennäköiseltä että ystäväni sitten tosiaankin haluaa näyttää kyseisille miehille, että he voisivat saada "parempaa". Harmillista. Olemme olleet parhaita ystäviä kymmenen vuotta, ainoa huono puoli tässä on tämä miesasia.
Ja vastauksena yhteen ylempään kommenttiin: olen nykyiseni kanssa tosissani ja tämä on tietoinen ystäväni touhuista. Ei arvosta lainkaan.
[/quote]
Tuollainen "tavallisuus" on oikeastaan maailman parasta antia. Moni juurikin on sellainen ylemmyydentuntoinen ja kävelee baariin sillä asenteella että tänään isken jonkun hyvännäköisen miehen. Vaatimattomuus kaunistaa ihmistä. Jos kuitenkin ainoa ongelma on tuo miesjuttu, niin en sen takia katkaisisi välejä. Jos millään tavalla voitte käydä vaikkapa yhdessä pöydän ääreen juttelemaan ja nostatte kaikki jutut pöydälle? Varatkaa vaikka päivä tai kaksi.
Voit myös ehdottaa ammattiapua, johon te molemmat tulisitte. Ystävääsi selvästi harmittaa se, että miehet iskevät silmänsä sinuun ennemmin kuin häneen. Kateus johtaa välillä törkeisiin tekoihin. Itse olin nuorena aina se, jonka asenne oli täysin väärä, mutta yksi tapaus (josta en avaudu) tiputti minut maanpinnalle ja lujaa. Sen jälkeen olen ollut ystäväni kanssa hyvissä väleissä.
[/quote]
Miksi asenteesi oli pielessä? Hyvä, että muutuit!
Kuulostaa kovin tutulta tuo alkuperäinen kirjoitus. Muutin uudelle paikkakunnalle ja ensimmäinen kaverini siellä omasi samoja piirteitä. Aina kun mulla tai jollakin yhteisellä kaverilla oli jotain "säätöä" oli tämä haaskalintu kärkkymässä. Heti kun hän sai tietää että joku hänen kaverinsa on kiinnostunut jostain miehestä, alkoi häntäkin yllättäen kiinnostaa sama mies. Ihan uskomatonta. Seurustelin silloin kaksi vuotta ja tämä jaksoi yrittää tasaisin väliajoin iskeä poikaystävääni. Ja muita poikaystäviäni tämän jälkeen. Ihmeteltiin kavereiden kesken hänen käytöstään, enkä todellakaan ymmärrä vieläkään. Siinäpä perimmäisin syy miksi en halua olla tuollaisen ihmisen lähellä, ei olla nähty tai puhuttu moneen vuoteen. Eikä harmita ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:53"]Minulla oli myös tuollainen ystävä, oltiin tunnettu toisemme ihan lapsista asti. Aina oli vokottelemassa tai kävi panemassa minun kiinnostukseni kohteita. Tai miehiä jotka olivat minusta kiinnostuneita. Meidän kuviossa oli vielä se, että minä olin neitsyt siihen asti kun tapasin mieheni, joten seksisuhteen syntyminen olisi tapahtunut hitaammin. Ystäväni sen sijaan harrasti runsaasti irtosuhteita.
Välit meillä meni poikki jo kymmenisen vuotta sitten. Ystäväni toimesta. Minä kuulemma varastin hänen ystävänsä. Myöhemmin kuulin yhteisten tuttujen kautta että ystäväni oli todettu vakavasti masentuneeksi, oli pitkällä sairaslomalla ja lääkityksellä.
Nykyään minä olen ollut pitkässä parisuhteessa, löytyy myös lapsia. Ystäväni on edelleen sinkku ja syö edelleen masennuslääkkeitä.
Eli oman kokemuksen perusteella sanoisin että ystävälläsi ei ole kaikki kupit kaapissa, jotein ongelmia on itsensä ja oman päänsä kanssa kun pitää itsetuntoa pönkittää. Minulle parasta oli että välit menivät poikki tuhoisaan ystävääni, vaikka se silloin kirpaisikin.
[/quote] Jep en itse samaisessa asiassa, mutta ystävyyssuhteessa joutunut hyväksikäytetyksi ja erikoiselta on tuollaisilla ystävillä se, että aina yritetään aiheuttaa jotain draamaa tai vääntöä elämään, mutta se kenen suunnasta se draama tulee, sillä on merkitystä. Ystävä tekee olon hyväksi, se kuuntelee ja tukee => sitä se on parhaimmillaan, ystävä se kusetus koko ajan, ystävää ei kannata paapoa väärissä asioissa tai antaa mahdollisuuksia koko ajan ja yrittää ymmärtää liikaa...ystävyyteen kuuluu myös terveet rajat, mikäli niitä koko ajan rikotaan niin ovesta ulos vaan koko tyyppi!!!
Kuulostaa aika hemmetin tutulta. Onko ystävälläsi mm. paksuhko runko ja raskaasti meikkiä? Ainakin toinen korva venytettt?
t. Mies Helsingin baarista, 26v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:53"]
Miksi asenteesi oli pielessä? Hyvä, että muutuit!
[/quote]
Koska olin paremmannäköinen kuin kaverini, en kärsinyt esimerkiksi iho-ongelmista ja ylipainosta ja annoin sen nousta päähäni, kun miehet ensimmäisenä katselivat minua. Muutuin todella ylimieliseksi ja ilkeäksi ja aina kun hyvännäköinen mies tuli juttelemaan, halvensin ja nolasin ystävääni. Kun ystäväni masentui ja yritti itsemurhaa ja minä olin ensimmäisenä paikalla, menin kaverini mukaan sairaalaan ja kaverini siinä shokkitilanteessa kertoi rakastavansa minua ja silloin muutin käytöstäni kaveriani kohtaan. Häpeän itseäni vieläkin. Kävin sen jälkeen kaverini mukana psykologilla ja terapiassa. Mutta se tapaus osoitti, että mitä pahimmillaan voi paska käytös toisia kohtaan tuoda mukanaan. Kaverillani oli siis paljon muitakin ongelmia jo perheen sisällä. Itse kasvoin aina aika tavallisessa perheessä.
Mutta ap:n kohdalla tapaukset eivät ole onneksi johtaneet mihinkään sen vakavampaan. Sinuna ottaisin vakavasti puheeksi kaverisi käytöksen ja kysyisin suoraan, mistä se johtuu, mitä haluat todistaa sillä, että viet miehiäni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta ulkonäöstä ei todellakaan tarvitse potea huonoa omatuntoa, jos naisen pitää koko ajan nöyrtyä toisen naisen edessä, jos toisella on esimerkiksi huono itsetunto...ei siinä ole järkeä. Auttaa kuunnella voi, omasta ulkonäöstä ja siltä miltä näyttävää pitää olla ylpeä!!!!
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:08"]
Yksinkertainen vastaus: Hän ei ole ystäväsi.
[/quote]
Näin. Lähinnä ihmetyttää miksi ap haluaa olla tuon horatsun ystävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:08"]
Yksinkertainen vastaus: Hän ei ole ystäväsi.
[/quote]
Näin. Lähinnä ihmetyttää miksi ap haluaa olla tuon horatsun ystävä?
[/quote]
Jos siinä on kuitenkin 10 vuoden ystävyys takana, niin se voi oikeasti olla aika vaikeaa katkaista välit, varsinkin kun tuo on ainoa kunnon ongelma koko ystävyydessä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:03"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:53"]
Miksi asenteesi oli pielessä? Hyvä, että muutuit!
[/quote]
Koska olin paremmannäköinen kuin kaverini, en kärsinyt esimerkiksi iho-ongelmista ja ylipainosta ja annoin sen nousta päähäni, kun miehet ensimmäisenä katselivat minua. Muutuin todella ylimieliseksi ja ilkeäksi ja aina kun hyvännäköinen mies tuli juttelemaan, halvensin ja nolasin ystävääni. Kun ystäväni masentui ja yritti itsemurhaa ja minä olin ensimmäisenä paikalla, menin kaverini mukaan sairaalaan ja kaverini siinä shokkitilanteessa kertoi rakastavansa minua ja silloin muutin käytöstäni kaveriani kohtaan. Häpeän itseäni vieläkin. Kävin sen jälkeen kaverini mukana psykologilla ja terapiassa. Mutta se tapaus osoitti, että mitä pahimmillaan voi paska käytös toisia kohtaan tuoda mukanaan. Kaverillani oli siis paljon muitakin ongelmia jo perheen sisällä. Itse kasvoin aina aika tavallisessa perheessä.
Mutta ap:n kohdalla tapaukset eivät ole onneksi johtaneet mihinkään sen vakavampaan. Sinuna ottaisin vakavasti puheeksi kaverisi käytöksen ja kysyisin suoraan, mistä se johtuu, mitä haluat todistaa sillä, että viet miehiäni?
[/quote]
No hienoa että muutuit, kysyin vaan, kun mullakin oli eräs ystävä, joka suhtautui mun miehen etsintääni (jo siihenkin, saati, että olisin löytänyt ketään) samoin kuin tässä ketjussa on kuvailtu. En ymmärtänyt koskaan miksi. Ehkä hän koki olevansa henkisesti ylivertainen (sen suuntainen on lähinnä mahdollista kun muistelen "ystävyyttämme"). Voi v... En edes tiedä mitä sille vajukille nykyisin kuuluu, hän onneksi muutti Saksaan. Toivon, että vielä elämässään henkisesti romahtaa, sillä eihän kellekään oikeasti jossain asiassa hyvälle tule mieleenkään kiusata toisia.
Nyt alat huijaamaan häntä kuinka sulla on Pertin kanssa juttua ja oot ihastunut Pekkaan ja pussailit Paavoa ja sitte kaveris menee ja panee niitä xD mikä idioootti:D
Tässä se taas nähdään. Nainen on naiselle susi.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:34"]
Ohhoh... enpä tiennyt miten yleinen tällainen ilmiö onkaan. Ystäväni käytös ei ole ollut arkipäiväistä, (=kun treffailukaan ei ole minulle arkipäiväistä) joten en ole osannut kiinnittää siihen tarvittavaa huomiota. Mielessäni kävi myös tämä mikä teillä muillakin on ollut, eli kateus/"voittaminen". En vaan ymmärrä miten minut voi kokea niin suurena uhkana, sillä 1. Olen mielestäni tavallisen näköinen (keskimittainen, sinisilmäinen, maantienvaaleat hiukset, vain kevyesti meikkiä, ei koruja) eli tällaisia naisia mahtuu kaksitoista tusinaan 2. En ole millään tavalla kilpailuhenkinen 3. tyyliltään ystäväni on näyttävämpi ja liikkeissään suorasukaisempi.
Toisaalta, näyttää hyvin todennäköiseltä että ystäväni sitten tosiaankin haluaa näyttää kyseisille miehille, että he voisivat saada "parempaa". Harmillista. Olemme olleet parhaita ystäviä kymmenen vuotta, ainoa huono puoli tässä on tämä miesasia.
Ja vastauksena yhteen ylempään kommenttiin: olen nykyiseni kanssa tosissani ja tämä on tietoinen ystäväni touhuista. Ei arvosta lainkaan.
[/quote]
Tuollainen "tavallisuus" on oikeastaan maailman parasta antia. Moni juurikin on sellainen ylemmyydentuntoinen ja kävelee baariin sillä asenteella että tänään isken jonkun hyvännäköisen miehen. Vaatimattomuus kaunistaa ihmistä. Jos kuitenkin ainoa ongelma on tuo miesjuttu, niin en sen takia katkaisisi välejä. Jos millään tavalla voitte käydä vaikkapa yhdessä pöydän ääreen juttelemaan ja nostatte kaikki jutut pöydälle? Varatkaa vaikka päivä tai kaksi.
Voit myös ehdottaa ammattiapua, johon te molemmat tulisitte. Ystävääsi selvästi harmittaa se, että miehet iskevät silmänsä sinuun ennemmin kuin häneen. Kateus johtaa välillä törkeisiin tekoihin. Itse olin nuorena aina se, jonka asenne oli täysin väärä, mutta yksi tapaus (josta en avaudu) tiputti minut maanpinnalle ja lujaa. Sen jälkeen olen ollut ystäväni kanssa hyvissä väleissä.