Mistä syystä eroaisit
Sanotaan vaikka kymmenen vuoden parisuhteesta joista viisi vuotta olisitte olleet naimisissa ,kaksi alle kolmevuotiaalla lasta, velat ja talo.
Kommentit (23)
Yhteiselo ei olisi ns. harmonista, toisen tekemiset tökkisivät vastaan. En olisi tyytyväinen ollessani kotona.
Väkivalta tai pettäminen, kumpaakaan en pystyisi hyväksymään, kummaltakaan osapuolelta.
Varmaan jos mies käyttäisi ongelmallisesti huumeita/alkoholia. Jos mies pettäisi toisen naisen kanssa useaan otteeseen. Jos hän olisi väkivaltainen... Eli siis jonkun tämmöisen suuren ongelman takia jättäisin noin pitkästä suhteesta. Pienet ja ne isommatkin riidat pitää aina pystyä selvittämään jos toista rakastaa. Mutta en voisi koskaan antaa anteeksi asioita, joita tuossa alussa luettelin.
Väkivalta ilman muuta, se olisi kertalaakista. Myös jatkuva päätön käytös, olisi se sitten mihin hyvänsä liittyvää - esim. alkoholismi ei itsessään olisi minulle vielä riittävä syy, sen sijaan holtiton känniääliöinti kyllä olisi. Tähän kategoriaan menisi myös peliriippuvuus jos siitä seuraisi taloudellinen holtittomuus, ei niinkään jos peliriippuvuus olisi sitä että mies pelaisi kaiken vapaa-aikansa ilmaisia pelejä.
Sitten kun lapset olisivat kouluikäisiä, kärsivällisyys kaikenlaisen perseilyn suhteen vähenisi. Jättäisin miehen jos en olisi rakastanut häntä pitkään aikaan, oli syy mikä hyvänsä.
Entä jos pettää ,tuhlaa ,ei tee kotona mitään, vaimo hoitaa kaiken? Hellyyttä ei tipu, kehut vain ruuasta. Lapset lähinnä tiellä. Ei ollut tuollainen aluksi. Tuntuu niin kuin mut olis vangittu kotiini.
Rakkaus, luottamus, arvostaminen, kunnioittaminen ja rehellisyys. Jos kaksi tai useampi edellämainituisra puuttuu jonkun muun kuin puolison masennuksen tai kriisin takia se on kiitos ja onnea loppuelämään. Muuten olen valmis tekemään omalta osaltani kaiken mitä vaaditaan jotta homma saataisiin toimimaan
35v eronnut mies.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 22:56"]
Entä jos pettää ,tuhlaa ,ei tee kotona mitään, vaimo hoitaa kaiken? Hellyyttä ei tipu, kehut vain ruuasta. Lapset lähinnä tiellä. Ei ollut tuollainen aluksi. Tuntuu niin kuin mut olis vangittu kotiini.
[/quote]
Mieti ensin valmiiksi millälailla haluaisit elää jos eläisit ilman sitä miestä. Sitten mieti että mikä estää sinua elämästä niin jo nyt? Yleensä ei naiset tässä kohtaa ajattele että haluavat juosta joka ilta baarissa ja pitää viittä nuorta rakastajaa. Ne ajattelee että pääsisinpä jumppaan, saisinpa mennä lomalle ystävättären kanssa, saisinpa ostaa sen auton ettei tarvitsisi bussilla kauppakasseja raahata. Nuo voi kaikki tehdä vaikka siinä olisi se mieskin. Vähän se kyllä vaatii apuja ystäviltä ja sukulaisilta, mutta niin se vaatisi vaikka olisi eronnutkin.
Väkivalta olisi eron syy heti, jos mies ei väkivallan teon jälkeen hakisi ulkopuolista apua. Jos en saisi osakseni kunnioitusta ja arvostusta eroaisin. Tällä hetkellä olen suhteessa alkoholistin kanssa. Onneksi menin Al Anoniin. Koska nyt olen saanut voimaa siihen, että en suostu kenenkään kynnysmatoksi enää. Jos mies ei muuta juomatottumuksiaan ja ala arvostamaan ja kunnioittamaan minua eroan.
Al Anon on auttanut minua ymmärtämään, että jokainen on vastuussa itsestään ja teoistaan. Minulla on vastuu itsestäni ja siitä, että kohtelen itseäni hyvin ja hoidan itseäni. Olen saanut sisälleni rauhan, koska ymmärrän nyt, että alkoholismi on sairaus. Olen itse sairastunut alkoholistin rinnalla ja nyt minulla on velvollisuus hoitaa itseni kuntoon. Aika näyttää jatkuuko parisuhteemme. Mies tekee omat ratkaisut juomisensa suhteen. Minä en voi siihen vaikuttaa, mutta siihen voin millaisen ihmisen kanssa haluan itse elää.
Tämä ei ihan liittynyt aiheeseen, mutta kirjoitin sen siksi, että alkoholistin läheiset ymmärtäisivät, että se alkoholismi on koko perheen sairaus ja hakisivat itselleen apua.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:04"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 22:56"]
Entä jos pettää ,tuhlaa ,ei tee kotona mitään, vaimo hoitaa kaiken? Hellyyttä ei tipu, kehut vain ruuasta. Lapset lähinnä tiellä. Ei ollut tuollainen aluksi. Tuntuu niin kuin mut olis vangittu kotiini.
[/quote]
Mieti ensin valmiiksi millälailla haluaisit elää jos eläisit ilman sitä miestä. Sitten mieti että mikä estää sinua elämästä niin jo nyt? Yleensä ei naiset tässä kohtaa ajattele että haluavat juosta joka ilta baarissa ja pitää viittä nuorta rakastajaa. Ne ajattelee että pääsisinpä jumppaan, saisinpa mennä lomalle ystävättären kanssa, saisinpa ostaa sen auton ettei tarvitsisi bussilla kauppakasseja raahata. Nuo voi kaikki tehdä vaikka siinä olisi se mieskin. Vähän se kyllä vaatii apuja ystäviltä ja sukulaisilta, mutta niin se vaatisi vaikka olisi eronnutkin.
[/quote]
Minä ajattelen lähinnä niin ,että pääsisinpä tästä tuskasta , mitä miehen petturuus minuun aiheutti. Mietin, pääsisinpä joskus ulos miettimättä, millaisen sotkun mies jättää jälkeensä kun käymme lasten kanssa leikkipuistossa. Mietin, miltä tuntuisi, kun saisin vihdoin käyttää ylijäävää rahaa lasten vaatteisiin, itseeni, sisustukseen. Tarpeelliset heillä on, mutta saisin ostaa esimerkiksi toppahaalarit ilman osamaksuja.. Mietin, miltä tuntuisi kun ei tarvitsisi aikuista lasta paapoa ja tehdä eteensä kaikkea. Mietin myös, miltä tuntuisi olla joskus arvostettu ,saada ehkä joskus joltakulta kunnioitusta, kiitostakin ehkä. Mietin, miltä tuntuisi olla haluttu.. Mietin, menisikö tuska pois, kun ei tarvitsisi enää pelätä että minua satutettaisi. Mietin, laimenisiko tämä inho, epäluulo ja oppisinko joskus taas rakastamaan. Tällaisia minä mietin. Toki haaveilen myös viikonloppuvapaista, mutta niitä saisin mummojen avulla ilman miestäkin.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:04"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 22:56"]
Entä jos pettää ,tuhlaa ,ei tee kotona mitään, vaimo hoitaa kaiken? Hellyyttä ei tipu, kehut vain ruuasta. Lapset lähinnä tiellä. Ei ollut tuollainen aluksi. Tuntuu niin kuin mut olis vangittu kotiini.
[/quote]
Mieti ensin valmiiksi millälailla haluaisit elää jos eläisit ilman sitä miestä. Sitten mieti että mikä estää sinua elämästä niin jo nyt? Yleensä ei naiset tässä kohtaa ajattele että haluavat juosta joka ilta baarissa ja pitää viittä nuorta rakastajaa. Ne ajattelee että pääsisinpä jumppaan, saisinpa mennä lomalle ystävättären kanssa, saisinpa ostaa sen auton ettei tarvitsisi bussilla kauppakasseja raahata. Nuo voi kaikki tehdä vaikka siinä olisi se mieskin. Vähän se kyllä vaatii apuja ystäviltä ja sukulaisilta, mutta niin se vaatisi vaikka olisi eronnutkin.
[/quote]
Minä ajattelen lähinnä niin ,että pääsisinpä tästä tuskasta , mitä miehen petturuus minuun aiheutti. Mietin, pääsisinpä joskus ulos miettimättä, millaisen sotkun mies jättää jälkeensä kun käymme lasten kanssa leikkipuistossa. Mietin, miltä tuntuisi, kun saisin vihdoin käyttää ylijäävää rahaa lasten vaatteisiin, itseeni, sisustukseen. Tarpeelliset heillä on, mutta saisin ostaa esimerkiksi toppahaalarit ilman osamaksuja.. Mietin, miltä tuntuisi kun ei tarvitsisi aikuista lasta paapoa ja tehdä eteensä kaikkea. Mietin myös, miltä tuntuisi olla joskus arvostettu ,saada ehkä joskus joltakulta kunnioitusta, kiitostakin ehkä. Mietin, miltä tuntuisi olla haluttu.. Mietin, menisikö tuska pois, kun ei tarvitsisi enää pelätä että minua satutettaisi. Mietin, laimenisiko tämä inho, epäluulo ja oppisinko joskus taas rakastamaan. Tällaisia minä mietin. Toki haaveilen myös viikonloppuvapaista, mutta niitä saisin mummojen avulla ilman miestäkin.
[/quote]
Hanki itsellesi apua. Viha ja katkeruus syö sinua sisältä. Meillä oli ongelmana alkoholismi, joka aiheutti miehessä samantapaista käytöstä kuin sinun miehessä. Itse löysin avun Al Anonista. 12 askeleen ohjelmaa käytetään myös muissa terapioissa.
Sinun pitää hoitaa itseäsi ja saada itsellesi apua. Miehesi ratkaisuihin et voi vaikuttaa hän tekee ne itse. Siihen voit vaikuttaa millaisen puolison kanssa haluat itse elämäsi viettää. Miehesi ei muutu muusta kuin omasta halustaan. Jos hän ei tahdo olla sinulle hyvä, vaikka sinä olisit hänelle, niin ehkä on aika erota. Omaa käytöstäsi voit muuttaa. Toista et. Niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja jos ei vastaa niin, niin kannattaako sellaisen ihmisen kanssa sitten olla?
Ehkä kannattaa sanoa miehelle, missä tilanteessa ollaan nyt. Haluaako hän muutosta? Jos haluaa, niin aloittakaa puhtaslta pöydältä. Koittakaa pariterapiaa, jos tahtoa ei löydy, kannattaa erota. Tai ainakin haet itselledi apua. Omaa käytöstä ja asenteita muuttamalla voi vaikuttaa miehenkin käytökseen.
Olen eronnut väkivallan ja päihteiden käytön takia. Ne ovat asioita mitä en hyväksy koskaan!
Pariterapia-aika on parin viikon päästä. Mies kuulemma parhaansa yrittää. Muutosta yrittänyt pian kaksi vuotta. Edellisestä petoksesta en ole vieläkään päässyt yli, vaikka tästä pian vuosi aikaa.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:51"]Pariterapia-aika on parin viikon päästä. Mies kuulemma parhaansa yrittää. Muutosta yrittänyt pian kaksi vuotta. Edellisestä petoksesta en ole vieläkään päässyt yli, vaikka tästä pian vuosi aikaa.
[/quote]
Pettäjä on huono valinta kumppaniksi, ei jatkoon! Kerrasta poikki.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 23:04"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 22:56"] Entä jos pettää ,tuhlaa ,ei tee kotona mitään, vaimo hoitaa kaiken? Hellyyttä ei tipu, kehut vain ruuasta. Lapset lähinnä tiellä. Ei ollut tuollainen aluksi. Tuntuu niin kuin mut olis vangittu kotiini. [/quote] Mieti ensin valmiiksi millälailla haluaisit elää jos eläisit ilman sitä miestä. Sitten mieti että mikä estää sinua elämästä niin jo nyt? Yleensä ei naiset tässä kohtaa ajattele että haluavat juosta joka ilta baarissa ja pitää viittä nuorta rakastajaa. Ne ajattelee että pääsisinpä jumppaan, saisinpa mennä lomalle ystävättären kanssa, saisinpa ostaa sen auton ettei tarvitsisi bussilla kauppakasseja raahata. Nuo voi kaikki tehdä vaikka siinä olisi se mieskin. Vähän se kyllä vaatii apuja ystäviltä ja sukulaisilta, mutta niin se vaatisi vaikka olisi eronnutkin. [/quote] Minä ajattelen lähinnä niin ,että pääsisinpä tästä tuskasta , mitä miehen petturuus minuun aiheutti. Mietin, pääsisinpä joskus ulos miettimättä, millaisen sotkun mies jättää jälkeensä kun käymme lasten kanssa leikkipuistossa. Mietin, miltä tuntuisi, kun saisin vihdoin käyttää ylijäävää rahaa lasten vaatteisiin, itseeni, sisustukseen. Tarpeelliset heillä on, mutta saisin ostaa esimerkiksi toppahaalarit ilman osamaksuja.. Mietin, miltä tuntuisi kun ei tarvitsisi aikuista lasta paapoa ja tehdä eteensä kaikkea. Mietin myös, miltä tuntuisi olla joskus arvostettu ,saada ehkä joskus joltakulta kunnioitusta, kiitostakin ehkä. Mietin, miltä tuntuisi olla haluttu.. Mietin, menisikö tuska pois, kun ei tarvitsisi enää pelätä että minua satutettaisi. Mietin, laimenisiko tämä inho, epäluulo ja oppisinko joskus taas rakastamaan. Tällaisia minä mietin. Toki haaveilen myös viikonloppuvapaista, mutta niitä saisin mummojen avulla ilman miestäkin.
[/quote]
No sitten. Teiltä puuttuu kunnioitus, arvostus, luottamus. Ilmeisesti ne on vuosien mittaan kuolleet ihan perustelluista syistä. Vaikea on keksiä miten tuo korjataan. Avioliitto ei pärjää ilman niitä.
Petturuudesta, miehesi pitäisi pyytää anteeksi ja osoittaa aitoa katumusta että voisit antaa anteeksi.
Taloudessa teidän pitäisi pystyä puhumaan ja suunnittelemaan.
Se että koet että sinua ei arvosteta ja rakasteta on varmaan vaikein, enkä tiedä miten se korjataan, siihen varmaan tarvittaisiin parisuhdeterapeutti että suomalainen mies saadaan ymmärtämään että rakkaudesta pitää puhua ja vaimoa pussata.
Lasten saamisesta johtuvan parisuhteen huononemisen takia.
Mieheni petti luottamukseni kolme vuotta sitten. Niin kauan kuin et pysty jättämään asiaa taaksesi ja antamaan anteeksi. Et pysty aloittamaan puhtaalta pöydältä. Meillä ei auttanut pariterapia. Vasta nyt, kun tosiaan löysin Al Anonin olen pystynyt antamaan miehelle anteeksi, olen päässyt irti vihasta ja katkeruudesta, jota tunsin miestäni kohtaan.
Minä olen valmis aloittamaan puhtaalta pöydältä. Mieheni päättää onko hän. Jos hän ei ole suhteemme päättyy, koska en anna enää toisen kohdella minua huonosti. Sisälläni on rauha, koska olen päässyt yli vihasta ja katkeruudesta ja olen antanut anteeksi. Jos suhteemme päättyy eroon miehen ratkaisun vuoksi, johon en voi vaikuttaa, voin erota hyvillä mielin ja jatkaa elämääni. Mieheni siis pitää itse haluta lopettaa juominen ja alkaa kohdella minua arvostavadti ja kunnioittavasti. Jos hän ei sitä halua tehdä, niin enpä voi sille asialle mitään.
Mutta hae myös itsellesi apua siihen, miten pääset yli menneistä.
Välillä suorastaan harmittaa, kun mies ei näyttänyt näitä merkkejä aiemmin. Olisin voinut todeta heti, että hänestä ei tasa-arvoiseksi vanhemmaksi ole. Pettämisen Olisin ehkä kestänyt, mutta kun se on jatkunut miltei alusta saakka, muutamia kertoja jäänyt kiinni. Minä en uskalla puhua kasvotusten,pelkään miehen reaktioita (tai ehkä ennemminkin reagoimattomuutta), sitä, että hän suuttuu minulle ajatuksistani. Kuinka vika on jotenkin kuitenkin minussa. Kuinka ovet paukkuen lähteeulos eikä asiasta enää puhuta. Tai itkee ja haluaa jatkaa kun ei voi elää ilman minua.
Todennäköisesti siksi, että on hankittu kaksi lasa pienellä ikäerolla.
Erosin miehen alkoholiongelman takia. Samoin ymmärtäisin peliriippuvuuden, väkivaltaisuuden, kontrolloivuuden.
Siihen että ei ole seksiä tai tuntuu että en enää rakasta, löytyy pariterapiaa tai muita työkaluja, ja oikeasti voi rakastua toisiinsa uudelleenkin, koettu on.