Miksi teitte lapsia kärsimään tähän maailmaan? Miten omahyväinen voi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma elämäni ei ole kärsimystä. Olen onnellinen ja myös lapseni ovat onnellisia.

Siltikin joku teistä vielä hautaa toisen, ellette kaikki menehdy yhtä aikaa.

Joku teistä sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, tulee petetyksi ja särkee sydämensä. 

Vai kuvitteletko jotenkin suojeltuvasi kaikilta elämän murheilta?

Naiivia vai ylimielistä?

Naiivia ajatella, että onnellinen elämä ei sisältäisi menetyksiä tai vastoinkäymisiä. Kyky käsitellä näitä asioita on pitkälti se, mikä jaottelee onko yksilöllä lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä.

Ei siitä ollut kyse, vaan siitä että itsekäs ihminen valitsee laittaa oman lapsensa kärsimään nämä menetykset ja vastoinkäymiset. Syntyvällä kun ei ole mahdollisuutta asiaan vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ajattelisivat olla synnyttämättä jälkeläisiä tähän julmaan maailmaan, olisi elämä täällä loppunut aikoja sitten. Aina elämä on ollut täynnä vääryyttä. Miksei lapsia saa hankkia, jos he tuovat ilonpilkahdusta ja merkitystä omaan elämään? Pitäisikö täällä vain yksin kärsiä kun tänne on syntynyt? Eikö onnellisuutta kannata vaalia juurikin ettei elämä olisi kurjaa, mitä se sitten kullekkin merkitsee.

No mietipä sitä että ne sun ilonpilkahdukset ja merkitykset on lastesi vastuulla. Kyllä mua ainakin on uuvuttanut kannatella vanhempiani, joiden elämässä ei ole mitään muuta kuin lapsiin ankkuroituminen.

No, se on surullista... Minullakin kokemusta nuoresta äidistä, joka ei ole osannut aina olla niin äitihahmo ja olen ollut ei-toivottu lapsi. Elämä ei ole oma valinta, mutta pointtini oli että että omalla asenteella ja valinnoilla omasta elämästä voi tehdä parempaa. Lapset ovat jokaisen oma asia. Kyllä sitä toivoisi että lapsia tekevät eivät näe lastaan vain omana jatkeena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen ja mustavalkoinen ajattelu ap:llä. Lapsia tehdään, koska ne on ihania ja tuottaa iloa ja toivoa maailmaan. Ei meillä täällä suomessa suomalaisten kannata lopettaa lasten tekemistä, etenkään fiksujen ihmisten. Lasten tekemistä on syytä kyseenalaistaa ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että elät äärimmäisessä köyhyydessä, etkä tiedä mistä huomenna saat ruokaa ja odotat jo kahdeksatta lasta. Samoin silloin on syytä kyseenalaistaa, jos ei ole itse kasvanut aikuiseksi ja on henkisesti hyvin köyhä kuten ap.

Suomalaisten äo on laskenut 90-luvulta asti, ja täälläkin puolella porukasta on kaksinumeroinen äo. Vaatii älyä toimia järjellä eikä vaistolla. Suomi on Euroopan sisäsiittoisin maa ja Suomessa on Euroopan eniten perheitä joissa on vähintään 4 lasta, eli pieni osa sikiää sisäsiittoisesti täällä kaiken populan. Saavat siinä lapset "hyvän" geeniperimän jolla ponnistaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10137838

Mikäs sinun äo:si on? Osaat laittaa linkin Ylen pari vuotta vanhaan uutiseen "Suomessa EU-maista eniten monilapsisia perheitä", mutta millekään muulle väitteellesi ei ole perusteluja. Miten perustelet älykkäästi järkeillen, että täällä puolella porukasta on kaksinumeroinen äo?

Ainoa joka laittanut jotain lähteitä :DD

Muilla: tuleva lapseni tulee olemaan onnellinen (lähde: oma onnellisuus)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma elämäni ei ole kärsimystä. Olen onnellinen ja myös lapseni ovat onnellisia.

Siltikin joku teistä vielä hautaa toisen, ellette kaikki menehdy yhtä aikaa.

Joku teistä sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, tulee petetyksi ja särkee sydämensä. 

Vai kuvitteletko jotenkin suojeltuvasi kaikilta elämän murheilta?

Naiivia vai ylimielistä?

Naiivia ajatella, että onnellinen elämä ei sisältäisi menetyksiä tai vastoinkäymisiä. Kyky käsitellä näitä asioita on pitkälti se, mikä jaottelee onko yksilöllä lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä.

Ei siitä ollut kyse, vaan siitä että itsekäs ihminen valitsee laittaa oman lapsensa kärsimään nämä menetykset ja vastoinkäymiset. Syntyvällä kun ei ole mahdollisuutta asiaan vaikuttaa. 

Koetko siis itse lähtökohtaisesti, että nämä asiat ovat sellaista ylitsepääsemätöntä kärsimystä, jota ei kenenkään tulisi kokea ja sen vuoksi on parempi jättää synnyttämättä/syntymättä? Koska ei voi taata lapselleen kärsimätöntä, siloiteltua ja ruusuista tietä, on parempi, ettei hän koskaan tule syntymään?

Varsin synkkä maailmankuva sinulla. Kyllä, lapsensaanti on itsekästä, mutta niin myös lähes kaikki muut asiat tai päätökset, mitä ihminen tekee. Tavalla tai toisella.

fixed it for ya kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ajattelisivat olla synnyttämättä jälkeläisiä tähän julmaan maailmaan, olisi elämä täällä loppunut aikoja sitten. Aina elämä on ollut täynnä vääryyttä. Miksei lapsia saa hankkia, jos he tuovat ilonpilkahdusta ja merkitystä omaan elämään? Pitäisikö täällä vain yksin kärsiä kun tänne on syntynyt? Eikö onnellisuutta kannata vaalia juurikin ettei elämä olisi kurjaa, mitä se sitten kullekkin merkitsee.

Onnistuit hyvin alleviivaamaan, mikä lasten tekemisessä on itsekästä. Tuovat iloa sinun elämään. Viis siitä, että joutuvat väistämättä kohtaamaan surua ja kärsimystä, kunhan sinun elämäsi saa sisältöä. 

Tuohan on loputon merkityksettömyyden pyramidihuijaus: yksi tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä. 

Onneksi sitä elämän sisältöä löytyy kun nostaa katseen omasta navastaan, ihanalla maailmalla on paljon tarjottavaa, ilman että  minun tarvitsee tehdä uusia ihmisiä omaksi viihdykkeekseni. 

Ymmärrän pointin, mutta olisiko sinusta sitten parempi että elämää ei olisi siis ollenkaan? Onnellisuus on lopulta oman mielen maisema(mt-ongelmat erikseen). Kurjia asioita tapahtuu, eikä niihin voi vaikutta, mutta omaan elämään voi.. Mutta kuten sanoit, itsekästä on lapsien hankinta, itsekkäitä valintoja täynnä on jopa oleminen. Sekin olisi itsekästä kun olisi olematta eikä joutuisi kantamaan vastuuta maailman menosta?!

Etkö sinäkin ole itsekäs kun yksin katselet 'ihanaa maailmaa' ja tartut elämän suomiin tilaisuuksiin?

Kuulostaa siltä, että maailma ei kuitenkaan täysin ikävä ole sinullekkaan vaikka tänne satuit syntymään. :) Et olisi täällä jo itsekäs äitisi ei olisi sinua tänne synnyttänyt.. ei olisi ystäviä, eikä kumppaneitakaan ilman äitejä.

ps. synnyttäminen on hyvin epäitsekäs teko, siinä ei keho palaudu samanlaiseksi pitkään aikaan, jos koskaan.

Sinulla ei ole käsitteet hallussa. Itsekkyys vaatii kohteen, itsekäs ketä kohtaan.

Jos henkilö kaikessa rauhassa nauttii vaikka taidenäyttelyn teoksista, ei hän ole itsekäs ketään kohtaan.

Synnytys on itsekäs teko, koska siinä tyydytetään itsekäs halu saada lapsi, joka ei kohtaloonsa voi vaikuttaa. 

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen ja mustavalkoinen ajattelu ap:llä. Lapsia tehdään, koska ne on ihania ja tuottaa iloa ja toivoa maailmaan. Ei meillä täällä suomessa suomalaisten kannata lopettaa lasten tekemistä, etenkään fiksujen ihmisten. Lasten tekemistä on syytä kyseenalaistaa ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että elät äärimmäisessä köyhyydessä, etkä tiedä mistä huomenna saat ruokaa ja odotat jo kahdeksatta lasta. Samoin silloin on syytä kyseenalaistaa, jos ei ole itse kasvanut aikuiseksi ja on henkisesti hyvin köyhä kuten ap.

Suomalaisten äo on laskenut 90-luvulta asti, ja täälläkin puolella porukasta on kaksinumeroinen äo. Vaatii älyä toimia järjellä eikä vaistolla. Suomi on Euroopan sisäsiittoisin maa ja Suomessa on Euroopan eniten perheitä joissa on vähintään 4 lasta, eli pieni osa sikiää sisäsiittoisesti täällä kaiken populan. Saavat siinä lapset "hyvän" geeniperimän jolla ponnistaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10137838

Mikäs sinun äo:si on? Osaat laittaa linkin Ylen pari vuotta vanhaan uutiseen "Suomessa EU-maista eniten monilapsisia perheitä", mutta millekään muulle väitteellesi ei ole perusteluja. Miten perustelet älykkäästi järkeillen, että täällä puolella porukasta on kaksinumeroinen äo?

Ainoa joka laittanut jotain lähteitä :DD

Muilla: tuleva lapseni tulee olemaan onnellinen (lähde: oma onnellisuus)

Kyllä moinen lähteistys samaa agendaa tukevalle riittää. Erään puolueen kannattajatkin sen hyvin ovat osoittaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen ja mustavalkoinen ajattelu ap:llä. Lapsia tehdään, koska ne on ihania ja tuottaa iloa ja toivoa maailmaan. Ei meillä täällä suomessa suomalaisten kannata lopettaa lasten tekemistä, etenkään fiksujen ihmisten. Lasten tekemistä on syytä kyseenalaistaa ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että elät äärimmäisessä köyhyydessä, etkä tiedä mistä huomenna saat ruokaa ja odotat jo kahdeksatta lasta. Samoin silloin on syytä kyseenalaistaa, jos ei ole itse kasvanut aikuiseksi ja on henkisesti hyvin köyhä kuten ap.

Suomalaisten äo on laskenut 90-luvulta asti, ja täälläkin puolella porukasta on kaksinumeroinen äo. Vaatii älyä toimia järjellä eikä vaistolla. Suomi on Euroopan sisäsiittoisin maa ja Suomessa on Euroopan eniten perheitä joissa on vähintään 4 lasta, eli pieni osa sikiää sisäsiittoisesti täällä kaiken populan. Saavat siinä lapset "hyvän" geeniperimän jolla ponnistaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10137838

https://www.ts.fi/uutiset/3786346

https://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r=3&adxnnl=1&…

"The map identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns (light blue, upper right) and other Europeans."

Rakas ap, kerron sinulle karmean salaisuuden: Maailma on AINA ollut tällainen ja vielä paljon, paljon pahempikin.

Vierailija kirjoitti:

fixed it for ya kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ajattelisivat olla synnyttämättä jälkeläisiä tähän julmaan maailmaan, olisi elämä täällä loppunut aikoja sitten. Aina elämä on ollut täynnä vääryyttä. Miksei lapsia saa hankkia, jos he tuovat ilonpilkahdusta ja merkitystä omaan elämään? Pitäisikö täällä vain yksin kärsiä kun tänne on syntynyt? Eikö onnellisuutta kannata vaalia juurikin ettei elämä olisi kurjaa, mitä se sitten kullekkin merkitsee.

Onnistuit hyvin alleviivaamaan, mikä lasten tekemisessä on itsekästä. Tuovat iloa sinun elämään. Viis siitä, että joutuvat väistämättä kohtaamaan surua ja kärsimystä, kunhan sinun elämäsi saa sisältöä. 

Tuohan on loputon merkityksettömyyden pyramidihuijaus: yksi tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä. 

Onneksi sitä elämän sisältöä löytyy kun nostaa katseen omasta navastaan, ihanalla maailmalla on paljon tarjottavaa, ilman että  minun tarvitsee tehdä uusia ihmisiä omaksi viihdykkeekseni. 

Ymmärrän pointin, mutta olisiko sinusta sitten parempi että elämää ei olisi siis ollenkaan? Onnellisuus on lopulta oman mielen maisema(mt-ongelmat erikseen). Kurjia asioita tapahtuu, eikä niihin voi vaikutta, mutta omaan elämään voi.. Mutta kuten sanoit, itsekästä on lapsien hankinta, itsekkäitä valintoja täynnä on jopa oleminen. Sekin olisi itsekästä kun olisi olematta eikä joutuisi kantamaan vastuuta maailman menosta?!

Etkö sinäkin ole itsekäs kun yksin katselet 'ihanaa maailmaa' ja tartut elämän suomiin tilaisuuksiin?

Kuulostaa siltä, että maailma ei kuitenkaan täysin ikävä ole sinullekkaan vaikka tänne satuit syntymään. :) Et olisi täällä jo itsekäs äitisi ei olisi sinua tänne synnyttänyt.. ei olisi ystäviä, eikä kumppaneitakaan ilman äitejä.

ps. synnyttäminen on hyvin epäitsekäs teko, siinä ei keho palaudu samanlaiseksi pitkään aikaan, jos koskaan.

Sinulla ei ole käsitteet hallussa. Itsekkyys vaatii kohteen, itsekäs ketä kohtaan.

Jos henkilö kaikessa rauhassa nauttii vaikka taidenäyttelyn teoksista, ei hän ole itsekäs ketään kohtaan.

Synnytys on itsekäs teko, koska siinä tyydytetään itsekäs halu saada lapsi, joka ei kohtaloonsa voi vaikuttaa. 

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Välttämätöntä elämän jatkumiselle? Kyllähän elämä pallolla jatkuu, vaikka ihmislaji lakkaisi olemasta. Paljon varmemmin elämä jakuisikin, jos tämä ydiase-ilmastonmuutos-lajike katoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fixed it for ya kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ajattelisivat olla synnyttämättä jälkeläisiä tähän julmaan maailmaan, olisi elämä täällä loppunut aikoja sitten. Aina elämä on ollut täynnä vääryyttä. Miksei lapsia saa hankkia, jos he tuovat ilonpilkahdusta ja merkitystä omaan elämään? Pitäisikö täällä vain yksin kärsiä kun tänne on syntynyt? Eikö onnellisuutta kannata vaalia juurikin ettei elämä olisi kurjaa, mitä se sitten kullekkin merkitsee.

Onnistuit hyvin alleviivaamaan, mikä lasten tekemisessä on itsekästä. Tuovat iloa sinun elämään. Viis siitä, että joutuvat väistämättä kohtaamaan surua ja kärsimystä, kunhan sinun elämäsi saa sisältöä. 

Tuohan on loputon merkityksettömyyden pyramidihuijaus: yksi tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä. 

Onneksi sitä elämän sisältöä löytyy kun nostaa katseen omasta navastaan, ihanalla maailmalla on paljon tarjottavaa, ilman että  minun tarvitsee tehdä uusia ihmisiä omaksi viihdykkeekseni. 

Ymmärrän pointin, mutta olisiko sinusta sitten parempi että elämää ei olisi siis ollenkaan? Onnellisuus on lopulta oman mielen maisema(mt-ongelmat erikseen). Kurjia asioita tapahtuu, eikä niihin voi vaikutta, mutta omaan elämään voi.. Mutta kuten sanoit, itsekästä on lapsien hankinta, itsekkäitä valintoja täynnä on jopa oleminen. Sekin olisi itsekästä kun olisi olematta eikä joutuisi kantamaan vastuuta maailman menosta?!

Etkö sinäkin ole itsekäs kun yksin katselet 'ihanaa maailmaa' ja tartut elämän suomiin tilaisuuksiin?

Kuulostaa siltä, että maailma ei kuitenkaan täysin ikävä ole sinullekkaan vaikka tänne satuit syntymään. :) Et olisi täällä jo itsekäs äitisi ei olisi sinua tänne synnyttänyt.. ei olisi ystäviä, eikä kumppaneitakaan ilman äitejä.

ps. synnyttäminen on hyvin epäitsekäs teko, siinä ei keho palaudu samanlaiseksi pitkään aikaan, jos koskaan.

Sinulla ei ole käsitteet hallussa. Itsekkyys vaatii kohteen, itsekäs ketä kohtaan.

Jos henkilö kaikessa rauhassa nauttii vaikka taidenäyttelyn teoksista, ei hän ole itsekäs ketään kohtaan.

Synnytys on itsekäs teko, koska siinä tyydytetään itsekäs halu saada lapsi, joka ei kohtaloonsa voi vaikuttaa. 

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Välttämätöntä elämän jatkumiselle? Kyllähän elämä pallolla jatkuu, vaikka ihmislaji lakkaisi olemasta. Paljon varmemmin elämä jakuisikin, jos tämä ydiase-ilmastonmuutos-lajike katoaisi.

Niin jonkin aikaa, kunnes aurinko sammuu.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Miksi elämän pitäisi ehdoin tahdoin jatkua? Itse kun on syntynyt FASD-lapsena köyhään perheeseen ja saanut sen mukaiset lähtökohdat elämään niin perspektiivi on aika toinen. Ja sen lisäksi geenilotossa sain muutaman myöhemmin puhjenneen perussairauden riesakseni, joiden myötä aikuisiän elämänlaatukaan ole ollut kovin . Jos pitäisi jollain tavalla kuvata niin onnellisuutta en ole koskaan kokenut ja hyviäkin hetkiä on ollut ekä max. 5% elinajasta. Ei tulisi mieleenkään laittaa näitä geenejä eteenpäin, että jälkikasvu kävisi läpi saman. Tyhmä ehkä olen mutta en julma.

Tähän aina vastataan, että no kysy omilta vanhemmiltasi, olisitko itse halunnut jäädä syntymättä? No tietenkin olisin :D. Jos saisin valita, en olisi täällä (meistä kukaan ei olisi), koska elämä on pelkkää kärsimystä. Tajusin jo alle kouluikäisenä, kun minua raahattiin aamukuudelta lumituiskussa päiväkotiin, että tätä tämä elämä siis on. Ja niinhän se onkin, hautaan asti. Silloin toki tuo oli käsitykseni mukaan kamalinta mitä voi olla, nykyään tiedän että se kärsimyksen määrä on loputon ja pahenee vaan.

Jos siis vanhempani tekivät sen virheen että saivat lapsia (eli lisäsivät kärsimystä), ei se tarkoita että minun pitää toistaa tämä virhe. Erittäin pessimistinen mielipide, tiedän. Mutta jos olen täysin rehellinen, näin tunnen suurimman osa ajasta. 

Tuntuu jotenkin niin turhalta dokumentointi tulevaisuutta varten ja miettiä aikaa oman kuolemani jälkeen, kun atomitomuksihan se kaikki muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Synnytys on itsekäs teko, koska siinä tyydytetään itsekäs halu saada lapsi, joka ei kohtaloonsa voi vaikuttaa. 

Siinä myös joku saa elämän. Ja elämäänsä voi vaikuttaa, paljonkin.

Itsekeskeistä on sekin, ettei omien kärsimysten perusteella soisi elämää kenellekään toiselle. Anna jokaisen itse määritellä, onko elämä ollut elämisen arvoista vaikeuksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fixed it for ya kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ajattelisivat olla synnyttämättä jälkeläisiä tähän julmaan maailmaan, olisi elämä täällä loppunut aikoja sitten. Aina elämä on ollut täynnä vääryyttä. Miksei lapsia saa hankkia, jos he tuovat ilonpilkahdusta ja merkitystä omaan elämään? Pitäisikö täällä vain yksin kärsiä kun tänne on syntynyt? Eikö onnellisuutta kannata vaalia juurikin ettei elämä olisi kurjaa, mitä se sitten kullekkin merkitsee.

Onnistuit hyvin alleviivaamaan, mikä lasten tekemisessä on itsekästä. Tuovat iloa sinun elämään. Viis siitä, että joutuvat väistämättä kohtaamaan surua ja kärsimystä, kunhan sinun elämäsi saa sisältöä. 

Tuohan on loputon merkityksettömyyden pyramidihuijaus: yksi tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä, joka tekee lapsen, että saa sisältöä elämäänsä. 

Onneksi sitä elämän sisältöä löytyy kun nostaa katseen omasta navastaan, ihanalla maailmalla on paljon tarjottavaa, ilman että  minun tarvitsee tehdä uusia ihmisiä omaksi viihdykkeekseni. 

Ymmärrän pointin, mutta olisiko sinusta sitten parempi että elämää ei olisi siis ollenkaan? Onnellisuus on lopulta oman mielen maisema(mt-ongelmat erikseen). Kurjia asioita tapahtuu, eikä niihin voi vaikutta, mutta omaan elämään voi.. Mutta kuten sanoit, itsekästä on lapsien hankinta, itsekkäitä valintoja täynnä on jopa oleminen. Sekin olisi itsekästä kun olisi olematta eikä joutuisi kantamaan vastuuta maailman menosta?!

Etkö sinäkin ole itsekäs kun yksin katselet 'ihanaa maailmaa' ja tartut elämän suomiin tilaisuuksiin?

Kuulostaa siltä, että maailma ei kuitenkaan täysin ikävä ole sinullekkaan vaikka tänne satuit syntymään. :) Et olisi täällä jo itsekäs äitisi ei olisi sinua tänne synnyttänyt.. ei olisi ystäviä, eikä kumppaneitakaan ilman äitejä.

ps. synnyttäminen on hyvin epäitsekäs teko, siinä ei keho palaudu samanlaiseksi pitkään aikaan, jos koskaan.

Sinulla ei ole käsitteet hallussa. Itsekkyys vaatii kohteen, itsekäs ketä kohtaan.

Jos henkilö kaikessa rauhassa nauttii vaikka taidenäyttelyn teoksista, ei hän ole itsekäs ketään kohtaan.

Synnytys on itsekäs teko, koska siinä tyydytetään itsekäs halu saada lapsi, joka ei kohtaloonsa voi vaikuttaa. 

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Välttämätöntä elämän jatkumiselle? Kyllähän elämä pallolla jatkuu, vaikka ihmislaji lakkaisi olemasta. Paljon varmemmin elämä jakuisikin, jos tämä ydiase-ilmastonmuutos-lajike katoaisi.

Okei.. muotoilin sen väärin. Totta. Lisääntyminen ylipäätänsä on välttämätöntä elämän jatkumiselle. ihmiskunta on vain osa tätä kaikkea, eikä voi tosiaan ylpeä nyt ihmisyydestä olla😪 Myönnän että en olisi omaa pikkuistani tähän maailmaan nyt tehnyt jos olisin nähnyt tilanteen näin eskaloituvan. Pelko ja huoli on suunnaton ja surettaa oman vauvan puolesta. Mutta on koitettava taistella hyvän puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Siinä myös joku saa elämän. Ja elämäänsä voi vaikuttaa, paljonkin.

Paitsi silloin kun synnyt jollain tapaa valmiiksi vakavasti sairaana tai vammautuneena. Silloin saat todellakin sellaiset lähtökohdat, joihin et voi itse mitenkään vaikuttaa. Sitä on vaikea sellaisen ymmärtää joka on syntynyt terveenä "kympin" lapsena.

Vierailija kirjoitti:

eikä voi tosiaan ylpeä nyt ihmisyydestä olla

Hädänalaisia auttavia ihmisiä on kuitenkin nytkin huomattavasti enemmän kuin ydinaseilla uhkailevia hulluja, että ei tässä tarvitse koko ihmisyyttä hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tarkoitin itsekkyyttä syntymätöntä lasta kohtaan, ettei anna esim. jälkikasvuilleen tilaisuutta kokea samaa elämän suomia iloisiakin asioita. Elämä voi antaa enemmän kuin elämättömyys? jos sellaista on.. Mutta en puhu lasten tekemisen puolesta, se on ehkä itsekästä, mutta välttämätöntä elämän jatkumiselle.

Miksi elämän pitäisi ehdoin tahdoin jatkua? Itse kun on syntynyt FASD-lapsena köyhään perheeseen ja saanut sen mukaiset lähtökohdat elämään niin perspektiivi on aika toinen. Ja sen lisäksi geenilotossa sain muutaman myöhemmin puhjenneen perussairauden riesakseni, joiden myötä aikuisiän elämänlaatukaan ole ollut kovin . Jos pitäisi jollain tavalla kuvata niin onnellisuutta en ole koskaan kokenut ja hyviäkin hetkiä on ollut ekä max. 5% elinajasta. Ei tulisi mieleenkään laittaa näitä geenejä eteenpäin, että jälkikasvu kävisi läpi saman. Tyhmä ehkä olen mutta en julma.

❤️ ..Annoit kyllä uutta näkökulmaa. Elämän perusta lähtee pienestä ja vanhemmilla olisi vastuu taata lapselle turvallinen lapsuus. En tosin itsekään koe onnellisuutta sellaisena hekuman tunteena, vaan koen että onnen hetket on lopulta ruoka, turvallinen olo, ulkoilu ja hyvä uni, nuo perusasiat. Ei lopulta sen kummempaa.. Voimia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikä voi tosiaan ylpeä nyt ihmisyydestä olla

Hädänalaisia auttavia ihmisiä on kuitenkin nytkin huomattavasti enemmän kuin ydinaseilla uhkailevia hulluja, että ei tässä tarvitse koko ihmisyyttä hävetä.

Onneksi niin❤️

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut kolmas lapsi suunnitteilla, mutta tässä pandemian, ilmaston muutoksen ja sodan uhkaamassa tilanteessa, emme taida tehdä enää sitä kolmatta.

Hyvä, pistää vaan losovittu haarat hyvin tiukasti kiinni. Enempää ei tarvitse tehdä vaikkei sotaa olisikaan. 1-2 on hyvä määrä, siinäkin on 1-2 liikaa..