Mitkä ovat koulunkäyntiavustajan saannin kriteerit?

Voi kuule, tässä yhteiskunnassa on paljon parempi olla kehitysvammainen kuin heikkolahjainen. Jälkimmäiset ovat väliinputoajaryhmä, joka jää vaille tukea ja apua. Yleensähän heiltä ei onnistu omien asioiden hoito, työllistyminen jne. Kehitysvammainen on oikeutettu eläkkeeseen, tuettuun asumiseen jne. Entä kun et enää ole lapsesi asioita hoitamassa? Kehitysvammadiagnoosi on henkivakuutus.

Vierailija kirjoitti:

Särähti korvaan tuo "kyseessä on kuitenkin loppuelämän diagnoosi"-heittosi...

Niin, lapsellasi on jokin asia mikä loppuelämän "vaiva" ja haaste, loppuelämän asia mikä vaikeuttaa asioita ja tilanteita ja niistä selviämistä ja suoriutumista?!

Ja silti et HALUA hänelle diagnoosia, VAIKKA se olisi tie sille, että lapsen saama apu ja tuki lisääntyisi ja helpottuisi!!

Miksi sinulla on oikeus evätä kaikki se mahdollinen lapsen elämää helpottava apu ja tuki? Ei se että olet hänen vanhempansa oikeuta siihen, nyt EI ole kysymys SINUSTA vaan LAPSESTASI ja hänen elämästään ja sitä tukevista mahdollisuuksista ja avuista.

Kaikki joilla on erityistä tukea jollakin tavalla kaipaavia lapsia/nuoria tietävät sen byrokratia-ja paperiviidakon ja kuinka asioista saa taistella, ihan sen diagnoosinkin kanssa, saati ilman.

Joitakin diagnooseja voidaan purkaa, jos katsotaan kuntoutuneen. Lapsellani ei enää katsota olevan verbaalista dyspraksiaa, kun puhe toimii vuosien puheterapian jälkeen. Uusimpana "diagnoosina" on luki-häiriö. Minusta hänellä on ollut se aina, mutta ei sitä aikaisemmin ole kirjattu, kun on ollut erityisen tuen tarve kielellisistä syistä. Kirjoituksiin saa sitten lisäajan, mutta on toinen juttu, onko siitä lisäajasta paljon hyötyä, kun ei "näe" itse, mikä siinä omassa tekstissä heittää.

Puhutko siis henkilökohtaisesta avustajasta, vai koulunkäynnin ohjaajasta? Koulunkäynnin ohjaajia ei oikeastaan ole yhden oppilaan mukana luokassa kuin äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa, lapsen etu ei siihen todellakaan riitä. Täytyy olla turvallisuus vaarassa. Erityisluokat ovat erikseen. Henkilökohtaisen avustajan kriteereistä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Autismin kirjo

Ei kerro mitään.

Autismin kirjoon kuuluu jossakin tavalla varmaan 7/10 ihmistä, se voi ilmetä vaikka vain siten, että on todella introvertti luonne eikä "ikinä" kaipaa muiden seuraa. Tai niin, että on jokin spesifi mielenkiinnon kohde josta tietää hyvin paljon. Tai erityisen hyvänä muistina varsinkin jonkin itse kiinnostavan asian suhteen.

Ei noilla kriteereillä edes yhdessä saisi avustajaa, saati yksin.

Ja olen työskennellyt yläkoulussa ns erityisluokalla jossa oli aivan klassinen asperger-oppilas jonka oireet olivat todella selkeitä ja vahvoja, ne vammauttivat hänen kaikki mahdollisuutensa ns normaaliin elämään ja kanssakäymiseen muiden kanssa, älykäs, mutta itseään aivan ylivertaisena muihin nähden pitävä nuori joka myös sanoitti sen itse. Jopa puhetyyli kertoi hänen erityisyydestään. Ja ei avustajaa.

Kehitysvammadiagnoosi olisi monen pelastus. Ilman sitä aikuisen oletetaan selviävän kaikista yhteiskunnan haasteista ihan normaalisti. Siis vaikka olisi mitä pulmia tahansa.

Kyllä kehitysvammadiagnoosin ehtii saada myöhemminkin, liian ajoissa en sitä pienelle lapselle vielä aseta, se on haasteellista purkaa. Mikäli on vaihtoehto, eli että lapsellasi on jo joku muu diagnoosi.  Usein dg f83 palvelee hyvin, sillä siinä saadaan lisäaikaa osoittaa mahdollisten lisädg tarve. Ei tarvitse olla valmista diagnoosia vielä kouluunmennessä.

t. lääkäri

Lapsellani on diagnoosi, ei ole autismia.

En tosiaan tiedä näistä systeemeistä vielä hirveästi, mutta haluaisin olla kartalla eri mahdollisuuksista. Siksi en näe tätä naiviiutena tms. kuten yllä sanottiin, vaan etsin tietoa. Kaupungilta sitä on ollut haasteellista saada.

Jos täältä vaan mitään vertaistukea tai esimerkkejä omista ratkaisuistanne (miten teillä siis asiat ratkenneet) saisi, olisin monta kokemusta viisaampi.

Pahaa mieltä ja lisästressiä en täältä itselleni hae, sitä saa nyt maailmasta muutenkin.

ap

nostan

Hyvä sinä, jos lapsesi on 5 vuotias ja olet jo huolissasi tulevasta.  Elä tätä päivää, ole paljon lapsesi kanssa.  Ei kukaan voi ennustaa,  oletpa todella tyhmä-  Ja luultavasti lapsi tehty yksin?

Oman ekaluokkalaisen kohdalla kävi niin, että hänellä vaihtui opettaja 3 kertaa: ensimmäinen halvaantui, toinen sairastui syöpään ja kolmas kuoli. Mistä luulet saavasi niitä avustajia, ei niitä kasva puun oksalla.

Sinulle on ap vastattu jo varsin monipuolisesti ja laajasti ja ilmeisesti myös asioista jotain tietävän ja käytäntöä tietävien taholta.

Ja onhan se nyt myös naiivia, jos edes luulee, että ihan henk.koht avustajan voisi saada ellei ole vaikeasti kehitysvammaisen diagnoosia tai liikuntarajoitteinen. Ellet sitten ole elänyt pullossa nykymaailman resurssi ym uutisoinnissa.

Jos haluat lapsesi parasta koulunkäynnin suhteen ja hänellä on oman, vierellä olevan aikuisen tarvetta koulussa selvitäkseen, niin hanki vahvat diagnoosit, silloin asialle on edes pieni mahdollisuus ja toivo, muuten ei. Luokkakoot on suuria, 20-28 lasta/opettaja ja jokaisessa luokassa on keskimäärin 3-4 lasta joilla jonkinlaista tuen tarvetta, levottomuutta, tunne-elåmän haasteita ja ties mitä ja heidänkin on vain selvittävä, koska ei rahaa, ei resursseja.

Se, että olet diagnoosivastainen ei lastasi auta, ei nyt eikä varsinkaan myöhemmin elämässä, päinvastoin! Diagnoosivastaisuus ei myöskään paranna lastasi.

Ap, juuri nämä avustaja-ja pienluokka-asiat tapetilla työssäni, kuten joka alkuvuosi ja kevät.

Lapsi jolla on suuriakin tunne-elämän ongelmia ja haasteita sosiaalisissa suhteissa, ei saanut varhaiskasvatuksessa henkilökoht.avustajaa eikä saanut sitä kouluunkaan. Hän sai paikan ns pienluokasta jossa 15 oppilasta.

Mutta hänenkään haasteensa eivät riittäneet omaan aikuiseen, ei vaikka haasteet moninaiset ja rampauttavat ja jopa uhkaavia hyvinvoinnille silloin kun "tilanne" kunnolla ns päällä.

Tämä on nykyaikaa, vain kaikkein graavimmat "tapaukset" vahvoilla diagnooseilla monialaisten asiantuntijatutkimusten-ja palaverien ja hakemusten jälkeen priorisoidaan avustajatarpeisiksi, muut saavat pärjätä yleisellä ja erityisellä tuella, ehkä, jos hyvin käy, ryhmäkohtaisella avustajalla varhaiskasvatuksessa ja koulussa sitten pienluokalla, aina ei edes niin.

Helsinki ja Vantaa omat työalueeni

.

Älkää haukkuko ap:ta, muutenhan kukaan ei uskalla kysyä täältä neuvoa! Hän yrittää lapsensa parasta!

Kyllä täytyy ihmisillä olla paha olo. 

t. erityisen äiti

Vierailija kirjoitti:

Sinulle on ap vastattu jo varsin monipuolisesti ja laajasti ja ilmeisesti myös asioista jotain tietävän ja käytäntöä tietävien taholta.

Ja onhan se nyt myös naiivia, jos edes luulee, että ihan henk.koht avustajan voisi saada ellei ole vaikeasti kehitysvammaisen diagnoosia tai liikuntarajoitteinen. Ellet sitten ole elänyt pullossa nykymaailman resurssi ym uutisoinnissa.

Jos haluat lapsesi parasta koulunkäynnin suhteen ja hänellä on oman, vierellä olevan aikuisen tarvetta koulussa selvitäkseen, niin hanki vahvat diagnoosit, silloin asialle on edes pieni mahdollisuus ja toivo, muuten ei. Luokkakoot on suuria, 20-28 lasta/opettaja ja jokaisessa luokassa on keskimäärin 3-4 lasta joilla jonkinlaista tuen tarvetta, levottomuutta, tunne-elåmän haasteita ja ties mitä ja heidänkin on vain selvittävä, koska ei rahaa, ei resursseja.

Se, että olet diagnoosivastainen ei lastasi auta, ei nyt eikä varsinkaan myöhemmin elämässä, päinvastoin! Diagnoosivastaisuus ei myöskään paranna lastasi.

Tässähän ei kukaan ole ollut diagnoosivastainen, vaan ainoastaan kysynyt ja varautunut. Lapsihan ei vielä ole kouluikäinen. Lääkärikin tuossa ylempänä jo otti tähän diagnoosiasiaan kantaa.

-ohis

Omassa koulussa sanottiin että henk.koht. avustajan nimikettä ei yleensä käytetä, vaan ryhmäavustajan. Oman lapsen kohdalla sama ryhmäavustaja on lapsen tukena kaikissa tilanteissa, myös välitunneilla. Lapsi on pienryhmässä jossa 6 lasta ja 2 ryhmäavustajaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, tässä yhteiskunnassa on paljon parempi olla kehitysvammainen kuin heikkolahjainen. Jälkimmäiset ovat väliinputoajaryhmä, joka jää vaille tukea ja apua. Yleensähän heiltä ei onnistu omien asioiden hoito, työllistyminen jne. Kehitysvammainen on oikeutettu eläkkeeseen, tuettuun asumiseen jne. Entä kun et enää ole lapsesi asioita hoitamassa? Kehitysvammadiagnoosi on henkivakuutus.

Lapseni kaveri on tutkitusti heikkolahjainen. Siis laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Hän luki ysiluokalla vielä matikassa ja enkussa viitosluokan kirjoja.

Peruskoulun jälkeen meni johonkin hatko opintoihin valmentavaan ryhmään. Sieltä opiskelemaan lähihoitajaksi. Nyt vakituinen paikka lähihoitajana palvelutalossa.

Myönnän, että vähän hirvittää. Teininä teki monenlaisia rötöksiä. Ei pahoinpitelyjä sentään.

Mihin tästä ketjusta on hävinnyt tietoa antavat, ihan asialliset, kommentit? Aika v tun surullista, että sellaisetkin poistetaan, kun faktoista voi tulla jollekin "paha mieli". Elämä on, pellet!!!

.

Jos lapselle saadaan päätettyä pidennetty oppivelvollisuus, niin ainakin meidän kunnassa täytyy sellaisen oppilaan luokkaan järjestää ohjaaja.

Hirvittävän vaikeaahan se on noita resursseja saada. Jos eskariryhmä on hyvä ja pienempi, niin kannattaa suosiolla miettiä lapselle eskarivuoden tuplaamista.

Entäs jos lapsi on jo kaksivuotisessa eskarikokeilussa? Saako pidennetyllä kolmannen vuoden vai miten?