Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä helvetti teitä ihmiset vaivaa? Jos teidät kutsutaan johonkin, niin sinne mennään paikalle
02.03.2022 |
Jos ei päästä ja ollaan estyneitä vain äärimmäisessä hätilanteessa, niin siitä ilmoitetaan ajoissa.
Järjestäjä on nähnyt huomattavasti vaivaa teidän eteenne! On ihan h€€€tin huonoa käytöstä olla saapumatta paikalle johonkin, mitä toinen ihminen on teille järjestänyt.
Lasten myötä olemme tavanneet tälläisiä ihmeellisiä tyyppejä, jotka viime tipassa peruvat milloin milläkin syyllä ennalta järjestettyjä ja sovittuja asioita. Ei, enkä puhu nyt sairaudesta vaan siitä että ”ei muistettu kertoo et lähdetäänkin mieluummin hiihtämään Kuopioon, iih”
Mummuni, äitimme opettivat meitä että on toisen kunnioittamista saapua paikalle toisen järjestämään tilaisuuteen. Missä h-tissä on nykyään peruskäytöstavat? Miten lapsille mitään opetetaan kun vanhemmat on tälläisiä 😱😱😱
Kommentit (120)
On kyllä myös ihmisiä, jotka tulkitsevat saaneensa myöntävän vastauksen kutsuun, vaikka kutsuttu itse ei omasta mielestään sellaista olisi antanutkaan.
Esim.
Henkilö A: "Pidän kutsut 15.3., tarjolla on ruokaa ja juomaa."
Henkilö B: "Aijaa, sepä kuulostaa kivalta!"
-> A ajattelee B:n ilmoittaneen tulevansa kutsuille, B ei ole ajatellut ilmoittautuneensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä no show-tyyppejä on jopa häissä
Meillä meni toisinpäin, pariskunta ei ilmoittanut mitään, tavoiteltiin useaan otteeseen, sitten kun vihdoin saatiin kiinni, vastaus oli "että ei varmaan tulla". Sen mukaan tein sitten pöytäkartat ja kappas, siinähän he sitten onnittelujonossa seisoi... onneksi oli tilassa vielä kaksi ylimääräistä tuolia ja vähän tilaa pöydän päässä ja pitopalvelun varasto lähellä, niin hakivat lisää astioita ja aterimia ja laseja. Ruokaa oli onneksi varattu kunnolla per nokka, niin kukaan ei jäänyt ilman.
Minä olisin varmaan omissa häissäni tehnyt näyttävän numeron niistä ylimääräisistä järjestelyistä mitä tuollaisten toopejen käytös juhlissa aiheutti, jos olisin edes päästänyt osallistumaan. Kai he tajusivat edes hävetä?
No kyllähän siitä numero tuli ihan ilmankin, kun jouduin (siis morsian) poistumaan siitä onnittelujonosta järjestelemään näille uuvateille istumapaikkaa.. tulivat siis minulle kovaan ääneen ihmettelemään, missä he istuvat kun vielä otin siinä onnitteluja vastaan. Tuskin häpesivät, eivät ole sitä sorttia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä no show-tyyppejä on jopa häissä
Meillä meni toisinpäin, pariskunta ei ilmoittanut mitään, tavoiteltiin useaan otteeseen, sitten kun vihdoin saatiin kiinni, vastaus oli "että ei varmaan tulla". Sen mukaan tein sitten pöytäkartat ja kappas, siinähän he sitten onnittelujonossa seisoi... onneksi oli tilassa vielä kaksi ylimääräistä tuolia ja vähän tilaa pöydän päässä ja pitopalvelun varasto lähellä, niin hakivat lisää astioita ja aterimia ja laseja. Ruokaa oli onneksi varattu kunnolla per nokka, niin kukaan ei jäänyt ilman.
Minä olisin varmaan omissa häissäni tehnyt näyttävän numeron niistä ylimääräisistä järjestelyistä mitä tuollaisten toopejen käytös juhlissa aiheutti, jos olisin edes päästänyt osallistumaan. Kai he tajusivat edes hävetä?
No kyllähän siitä numero tuli ihan ilmankin, kun jouduin (siis morsian) poistumaan siitä onnittelujonosta järjestelemään näille uuvateille istumapaikkaa.. tulivat siis minulle kovaan ääneen ihmettelemään, missä he istuvat kun vielä otin siinä onnitteluja vastaan. Tuskin häpesivät, eivät ole sitä sorttia ihmisiä.
Olisit sanonut, että hakekaa tuolit jostain itse, ja menkää minne sovitte. Kai niillä kädet ja jalat oli itsellään. Inhoon tommosii vieraita, joita pitää erityisesti erikseen palvella, ja vielä vaaditaan morsianta tekemään se.tsiisus mitä pellejä🤡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lähtökohta on se, että erinäiset kekkerit, vaikka sitten vain saunailta ystäväporukalla/ystäväperheen kanssa, ovat jotain, mitä ihmiset haluavat arkeensa mahduttaa. Jos saapumatta jättämisiä on paljon ja/tai toistuvasti, pitäisi sinun, ja kenen tahansa, osata päätellä, että tuttavasi käyttävät vähän vapaa-aikansa mieluiten harrastuksiin tai lepoon, ei osallistumalla kaikenkarvaisiin kissanristiäisiin ja koirannimiäisiin.
Minä kuulun sukupolveen, jolle on opetettu käytöstavat, joten en peru osallistumisia viime tipassa ilman painavaa syytä (sairastuminen, onnettomuus jne.) ja osallistun ns. pakollisiin juhliin, kuten lähisuvun juhlat, vaikka oikeasti tekisin mieluummin mitä tahansa muuta viikonloppuisin kuin kärvistelisin jossain miehen mummin nimipäivillä.
Aloittaja ja kaltaisensa kieltäytyvät ymmärtämästä, että kaikki ihmiset eivät nauti oman perheen ulkopuolisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaan kokevat ne teidän mielestänne kivat tilaisuudet lähinnä rasitteena. Jos ihmisten jääminen pois järjestämistänne tilaisuuksista ärsyttää, voitte yrittää ajatella niin, ettette olisi edes halunneet juhliinne vieraita, jotka tulevat sinne vain, koska hyviin tapoihin kuuluu ottaa kutsu vastaan, ellei ko. ajankohdalle ole muita suunnitelmia. Miksi kukaan haluaisi juhliinsa vieraan, joka oikeasti olisi mieluummin vaikka kaivamassa ojaa kuin siellä teidän pippaloissa?
Ehkä on vain hyväksyttävä, että kutsut ja juhlimiset kuuluvat menneisyyteen. Ketään ei enää kiinnosta juhlia muita millään tavoin. Kaikilla on ne omat ihanat harrastukset ja perheet ja muut ovat vain rasitteita.
Se mikä ennen nähtiin ihanana mahdollisuutena tavata ihmisiä, syödä hyvin, tanssia, tavata mahdollinen puoliso jne. on nykyisin vain rasite ja on lähes inhottava asia, kun kotiin saapuu kutsu.Lopetin kutsujen järjestämisen jopa lapsilleni. Ostamme jotain kallista heille lahjaksi sen sijaan ja viemme matkalle. Kaikilla on hyvä mieli.
Minä entinen ekstrovertti olen muuttunut kunnon introvertiksi. Millään eikä kenelläkään muulla kuin omalla perheelläni ole merkitystä enää, enkä järjestä ulkopuolisille enää yhtään mitään enää koskaan.On tämä kyllä tylsää sun lapsille 🥺
Ei mitään verrattuna siihen, kun järjestät lastenjuhlat ja kukaan tai ehkä vain yksi saapuu paikalle. Olen alkanut keskittymään täysin perheeseeni ja se kannattaa. Aina on seuraa ja kun järjestää kivoja asioita heille, he ovat onnellisia ja minä olen onnellinen. Entiset kaverit ja tutut ovat minulle nykyisin ilmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta kovin yleiseltä ongelmalta. En osaa ottaa kantaa kun ei ole kokemuksia. Ehkä sä vaan et ole kovin tärkeä ja suosittu tuttava, että sun vuoksi viitsittäisiin vaivautua. Ehkä olet ärsyttävä valittaja?
😂😂
Yhy yhy
vammaiskommentti kahdella emojilla, etkö pystynyt parempaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä no show-tyyppejä on jopa häissä
Meillä meni toisinpäin, pariskunta ei ilmoittanut mitään, tavoiteltiin useaan otteeseen, sitten kun vihdoin saatiin kiinni, vastaus oli "että ei varmaan tulla". Sen mukaan tein sitten pöytäkartat ja kappas, siinähän he sitten onnittelujonossa seisoi... onneksi oli tilassa vielä kaksi ylimääräistä tuolia ja vähän tilaa pöydän päässä ja pitopalvelun varasto lähellä, niin hakivat lisää astioita ja aterimia ja laseja. Ruokaa oli onneksi varattu kunnolla per nokka, niin kukaan ei jäänyt ilman.
Minä olisin varmaan omissa häissäni tehnyt näyttävän numeron niistä ylimääräisistä järjestelyistä mitä tuollaisten toopejen käytös juhlissa aiheutti, jos olisin edes päästänyt osallistumaan. Kai he tajusivat edes hävetä?
No kyllähän siitä numero tuli ihan ilmankin, kun jouduin (siis morsian) poistumaan siitä onnittelujonosta järjestelemään näille uuvateille istumapaikkaa.. tulivat siis minulle kovaan ääneen ihmettelemään, missä he istuvat kun vielä otin siinä onnitteluja vastaan. Tuskin häpesivät, eivät ole sitä sorttia ihmisiä.
onnittelujono kiersi kaksi kertaa korttelin ympäri vai oliko niitä molemmat kaksi isi ja äiskä?
Vierailija kirjoitti:
Yritin sopia tapaamista ystävän kanssa kahden viikon päähän, kysyin et sopiiko kyseinen päivä. Hän ei osannut sanoa sopiiko kun ei vielä tiennyt et tuleeko hänelle ”muuta tekemistä”.
Eikä ollut kyse töistä, sen toki olisin ymmärtänyt.
Ei paljon huvita enää yrittää sopia tapaamista.
Apua. En minä ainakaan pysty sitoutumaan kahden viikon päästä tapaamiseen. Voi todellakin tulla muuta.
Tämän opin, kun lupasin tavata kaveria, mutta lapsi sairastuu oksennustauti on. Kaveri suuttui, kun en jättänyt lasta yksin sairaana kotiin. Siksi en sitoudu tällaisiin lupauksiin enää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lähtökohta on se, että erinäiset kekkerit, vaikka sitten vain saunailta ystäväporukalla/ystäväperheen kanssa, ovat jotain, mitä ihmiset haluavat arkeensa mahduttaa. Jos saapumatta jättämisiä on paljon ja/tai toistuvasti, pitäisi sinun, ja kenen tahansa, osata päätellä, että tuttavasi käyttävät vähän vapaa-aikansa mieluiten harrastuksiin tai lepoon, ei osallistumalla kaikenkarvaisiin kissanristiäisiin ja koirannimiäisiin.
Minä kuulun sukupolveen, jolle on opetettu käytöstavat, joten en peru osallistumisia viime tipassa ilman painavaa syytä (sairastuminen, onnettomuus jne.) ja osallistun ns. pakollisiin juhliin, kuten lähisuvun juhlat, vaikka oikeasti tekisin mieluummin mitä tahansa muuta viikonloppuisin kuin kärvistelisin jossain miehen mummin nimipäivillä.
Aloittaja ja kaltaisensa kieltäytyvät ymmärtämästä, että kaikki ihmiset eivät nauti oman perheen ulkopuolisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaan kokevat ne teidän mielestänne kivat tilaisuudet lähinnä rasitteena. Jos ihmisten jääminen pois järjestämistänne tilaisuuksista ärsyttää, voitte yrittää ajatella niin, ettette olisi edes halunneet juhliinne vieraita, jotka tulevat sinne vain, koska hyviin tapoihin kuuluu ottaa kutsu vastaan, ellei ko. ajankohdalle ole muita suunnitelmia. Miksi kukaan haluaisi juhliinsa vieraan, joka oikeasti olisi mieluummin vaikka kaivamassa ojaa kuin siellä teidän pippaloissa?
Ehkä on vain hyväksyttävä, että kutsut ja juhlimiset kuuluvat menneisyyteen. Ketään ei enää kiinnosta juhlia muita millään tavoin. Kaikilla on ne omat ihanat harrastukset ja perheet ja muut ovat vain rasitteita.
Se mikä ennen nähtiin ihanana mahdollisuutena tavata ihmisiä, syödä hyvin, tanssia, tavata mahdollinen puoliso jne. on nykyisin vain rasite ja on lähes inhottava asia, kun kotiin saapuu kutsu.Lopetin kutsujen järjestämisen jopa lapsilleni. Ostamme jotain kallista heille lahjaksi sen sijaan ja viemme matkalle. Kaikilla on hyvä mieli.
Minä entinen ekstrovertti olen muuttunut kunnon introvertiksi. Millään eikä kenelläkään muulla kuin omalla perheelläni ole merkitystä enää, enkä järjestä ulkopuolisille enää yhtään mitään enää koskaan.On tämä kyllä tylsää sun lapsille 🥺
Ei mitään verrattuna siihen, kun järjestät lastenjuhlat ja kukaan tai ehkä vain yksi saapuu paikalle. Olen alkanut keskittymään täysin perheeseeni ja se kannattaa. Aina on seuraa ja kun järjestää kivoja asioita heille, he ovat onnellisia ja minä olen onnellinen. Entiset kaverit ja tutut ovat minulle nykyisin ilmaa.
Ei voi olla totta tämä ketju!
Meillä ihan samanlainen kokemus tältä kuulta 😱😱😱
Koronasta huolimatta kaikki ovat rokotettuja, koronan jo sairastuneita ja etukäteen kysytty: pääsettekö/ haluatteko saapua lastenjuhliin meille? Kyllä, kyllä halutaan! Ok, tilaan kalliit ja hienot tarjoilut.
Juhlat siis la. Ke-to maissa alkaa tulla viestejä. Ei halutakaan tulla, kun lähdettiin hiihtämään 🙈 Ei haluta sitten kuitenkaan tulla, mitään järkevää syytäkään ei ole 😁 Juhlat ovat riski meidän perheen lomasuunnitelmille, mutta tulisitko kuitenkin ma kahville (wtf!)
Ollaan suu auki miehen kanssa seurattu näitä perujia. Noloa, noloa ja noloa käytöstä. Ei mitään käytöstapoja oikeesti 😱
Ei ole enää halua olla sellaisen perheen kaveri, jolla on näin huono hankintakyky🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
In your dreams!! Ketään ei kiinnosta sun p@skat pippalot, anna ihmisten elää ja yritä vetää henkeä migreenikohtaustesi välissä. Miksi edes yrität pakottaa muita hyppimään oman pillisi mukaan? Kasva aikuiseksi ja herää tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Kutsun ap:n hyppäämään kaivoon.
💛❤️
Voimia sulle pahaan oloosi! Toivottavasti sua ja lapsiasi joskus kutsutaan johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
In your dreams!! Ketään ei kiinnosta sun p@skat pippalot, anna ihmisten elää ja yritä vetää henkeä migreenikohtaustesi välissä. Miksi edes yrität pakottaa muita hyppimään oman pillisi mukaan? Kasva aikuiseksi ja herää tähän päivään.
Sulla onkin huono päivä tänään. Voimia 😂
Inhottava ilmiö. Viime vuonna jätin pyöreät juhlimatta, kun olisi kuitenkin tullut edellisenä päivänä peruutuksia ja rakkaudella tehdyt herkut menneet suurimmaksi osaksi biojätteeseen. Tällaista semifeidaamista sukulaisilta on tullut jo monta vuotta ennen koronaa, oltiin aiemmin hyvinkin läheisiä. Ei tämä muuten tuntuisi missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu äidin puolen suku on tällästä. Monet kerrat synträrikahveelle kutsuttu, lupaavat tulla, mutta ketään ei näy. Äidin veljiä pyydettiin hautajaisiin kantajiksi ja lupautuivat. No hautajaisissa ei veljiä näkynut ja piti sitten äkkiä etsiä joku muu kantamaan.ja kyseessä on ihan aikuiset ihmiset eivät ole mitään teinejä. Mielestäni on ihan helvtin törkeetä, onko niin vaikee ilmottaa ettei pääsekään tulemaan😡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lähtökohta on se, että erinäiset kekkerit, vaikka sitten vain saunailta ystäväporukalla/ystäväperheen kanssa, ovat jotain, mitä ihmiset haluavat arkeensa mahduttaa. Jos saapumatta jättämisiä on paljon ja/tai toistuvasti, pitäisi sinun, ja kenen tahansa, osata päätellä, että tuttavasi käyttävät vähän vapaa-aikansa mieluiten harrastuksiin tai lepoon, ei osallistumalla kaikenkarvaisiin kissanristiäisiin ja koirannimiäisiin.
Minä kuulun sukupolveen, jolle on opetettu käytöstavat, joten en peru osallistumisia viime tipassa ilman painavaa syytä (sairastuminen, onnettomuus jne.) ja osallistun ns. pakollisiin juhliin, kuten lähisuvun juhlat, vaikka oikeasti tekisin mieluummin mitä tahansa muuta viikonloppuisin kuin kärvistelisin jossain miehen mummin nimipäivillä.
Aloittaja ja kaltaisensa kieltäytyvät ymmärtämästä, että kaikki ihmiset eivät nauti oman perheen ulkopuolisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaan kokevat ne teidän mielestänne kivat tilaisuudet lähinnä rasitteena. Jos ihmisten jääminen pois järjestämistänne tilaisuuksista ärsyttää, voitte yrittää ajatella niin, ettette olisi edes halunneet juhliinne vieraita, jotka tulevat sinne vain, koska hyviin tapoihin kuuluu ottaa kutsu vastaan, ellei ko. ajankohdalle ole muita suunnitelmia. Miksi kukaan haluaisi juhliinsa vieraan, joka oikeasti olisi mieluummin vaikka kaivamassa ojaa kuin siellä teidän pippaloissa?
Ehkä on vain hyväksyttävä, että kutsut ja juhlimiset kuuluvat menneisyyteen. Ketään ei enää kiinnosta juhlia muita millään tavoin. Kaikilla on ne omat ihanat harrastukset ja perheet ja muut ovat vain rasitteita.
Se mikä ennen nähtiin ihanana mahdollisuutena tavata ihmisiä, syödä hyvin, tanssia, tavata mahdollinen puoliso jne. on nykyisin vain rasite ja on lähes inhottava asia, kun kotiin saapuu kutsu.Lopetin kutsujen järjestämisen jopa lapsilleni. Ostamme jotain kallista heille lahjaksi sen sijaan ja viemme matkalle. Kaikilla on hyvä mieli.
Minä entinen ekstrovertti olen muuttunut kunnon introvertiksi. Millään eikä kenelläkään muulla kuin omalla perheelläni ole merkitystä enää, enkä järjestä ulkopuolisille enää yhtään mitään enää koskaan.Mikä tuollaisen muutoksen on aiheuttanut?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Olen syntynyt 1961. Omassa lapsuudesani ei tosiaankaan ollut karkkipäivää joka viikko. Karkkia sai omilla ja kavereiden synttäreillä sekä pääsiäisenä ja jouluna. Siihen aikaan asuttiin kerrostaloissa aika ahtaasti, joten synttäreille ei ollut mahdollista kutsua esim koko luokkaa. Vain parhaat kaverit kutsuttiin. Ja niiden parhaiden kavereiden synttäreille sai itsekin kutsun. Synttäreitä (omat mukaanlukien) oli siis max kuudet vuodessa ja sen vuoksi olivat todella odotettuja juhlia. Jossain vaiheessa tuli aika, jolloin lapset alkoivat saada tosi paljon synttärikutsuja. Myös sellaisten lasten synttärille, jotka eivät olleet edes kavereita vaan ainoastaan samalla luokalla tai samassa päiväkodissa. Synttärit kokivat eräänlaisen inflaation.
Elintason nousu noin yleensäkin on muuttanut tilannetta. Voit ostaa kotiisi haluamiasi tavaroita ja haluamaasi syötävää ja juotavaa. Kauppojen valikoimat ovat moninkertaistuneet sitten oman lapsuuteni. Ravintoloista saat ruokaa kotiinkuljetuksella, jos haluat olla vain kotona ja katsella Netflixiä. Monet myös kokkailevat itse parempaa ruokaa kuin mitä - varsinkaan isommissa - juhlissa on tarjolla. Lapsuudessani oli juhlissa sellaisia herkkuja, mitä kotona ei arkisin ollut. Omat lapseni taas söivät arkisin kotona sellaista ruokaa, mitä minä söin lapsena juhlissa. Ja varmaan tämän päivän lapset syövät arkena sellaista ruokaa kuin omat lapseni söivät parikymmentä vuotta sitten juhlissa. Koitan siis selittää, että se, mitä juhlilla on tarjottavana, on yksinkertaisesti vain arkipäiväistynyt. Ja lisäksi ihmisillä on vapaa-ajalleen harrastuksia yms. Myöskin työelämä on muuttunut ja yhä useamman työ on jotain muuta kuin ma-pe klo 8-16.
Mä järjestän pienimuotoisia juhlia useamman kerran vuodessa, mutta vain lähisuvulleni. Nämä juhlat (esim itsenäisyyspäivän päivällinen) ovat jo meidän suvussa perinteitä. Kaikki tietävät jo nyt, että 10 vuoden päästä joulukuun 6. päivä klo 18 tarjoan päivällisen. Mikäli olen siis silloin vielä elossa tai siinä kunnossa, että mitään juhlia järjestän. Ne tulevat, jotka pääsevät.
Aika hyviä pohdintoja.
Noiden lisäksi pitää ottaa huomioon se, että sitä mukaa kun netin käyttö on lisääntynyt arkielämässämme, aitojen ihmisten kohtaaminen ”livenä” on muuttunut monille koko ajan vaikeammaksi.Kun on oltu paljon neljän seinän sisällä, moni on lihonut ulos siisteimmistä vaatteistaan ja muutenkin kanssakäyminen on ollut vähäistä, ihmisille on tullut kauhea kynnys lähteä mihinkään muiden seuraan.
Arkuus näkyy monella muullakin tapaa. Vielä 1980-luvulla lapsetkin vastasivat reippaasti ja rohkeasti puhelimeen tietämättä, kuka siellä soittaa. 2000-luvulla moni aikuinenkaan ei enää uskalla tai pysty puhumaan puhelimessa lainkaan, vaan kaikki asiat on hoidettava viestein.
Tuokin pitää paikkansa. Mulle tuli vielä mieleeni sekin, että somen ansiosta voit yhden päivän aikana pitää yhteyttä useampaan ihmiseen (jopa samaan aikaan), kun taas livenä tapaat sitten sitä yhtä kerrallaan. Jopa puhelimessa puhuminen lienee vähentynyt, koska se sitoo sinut yhteen ihmiseen kerrallaan. Et voi puhua puhelimessa kolmelle ihmiselle samaan aikaan, mutta viestitellä voit.
Olen syntynyt -64. Silloin oli niin erilaista. Oli vain lankapuhelin ja televisio. Kun tuli kutsu jonnekkin, se oli kivaa, kun pitkästä aikaa tapasi ihmisiä. Niihin mentiin seurustelemaan.
Minustakin on tullut laiskempi, kun suomen ja kännykän vuoksi kuulee enemmän kuulumisia ja ei tarvitse erikseen lähteä kylään tai kutsuille. Huono tapa tosin kylläkin.
Mutta aikoinaan ne kutsut oli juhlaa, kun näki ihmisiä ja sai jutella ja tavata niitä, joista ei ollut kuullut aikoihin.
Nykyään ihmisistä kuulee kotiin FB.n yms kautta niin, että on jo ähky niistä kuulemista. Lisäksi muutenkin vapaalla on mahdollisuus tehdä enemmän asioita kuin ennen, jolloin oli vain lauantaitanssit ja sauna.
Myönnän, että itsekkin mielellään jään kotiin, kun se on niin helppoa ja en jaksaisi pukeutua ja lähteä seurustelemaan juhliin, ellei syynä ole oikeasti tärkeä syy eli syntymäpäivät ja häät yms
En jaksa lukea kommentteja, mutta tuo "lasten myötä" maininta viittaisi ehkä siihen että kyse on lapsille järjestetyistä jutuista? Jos olet järjestänyt vaikka lapsen synttärijuhlat hiihtolomaviikolle, niin se on aika ennustettavaa että moni jättää tulematta, koska kaverisynttäreiden vuoksi ei jätetä mökkivarausta hyödyntämättä.
Vierailija kirjoitti:
Inhottava ilmiö. Viime vuonna jätin pyöreät juhlimatta, kun olisi kuitenkin tullut edellisenä päivänä peruutuksia ja rakkaudella tehdyt herkut menneet suurimmaksi osaksi biojätteeseen. Tällaista semifeidaamista sukulaisilta on tullut jo monta vuotta ennen koronaa, oltiin aiemmin hyvinkin läheisiä. Ei tämä muuten tuntuisi missään.
Kurja tilanne. Mäkin täytin viime syksynä pyöreitä ja ensin ajattelin, että en koronan vuoksi juhli synttäreitäni ollenkaan. Mutta koska kuitenkin oltiin jo päätetty, että vietetään sukujoulua (14 henkilöä) kuten ennenkin (jouluna 2020 ei vietetty koronan vuoksi), päätin viettää. Ja kaikki tulivat. Lapsia lukuunottamatta kaikilla oli jo 2. rokotekin otettuna ja kaikista oli myös mukavaa pitkästä aikaa olla yhdessä. Mutta kyseessä oli tosiaan ihan vain lähisuku, 10 vuotta sitten juhlin isommin eli mukana oli myös serkkujani, ystäviäni ja työkavereitani.
En tiedä, itse ihmettelen samaa. Jotain on 2010-luvulla käynyt. Kaverit laittaa pokkana "haittaako jos en tulekaan vaan menen Liisalle sittenkin kun sitä ja tätä " JOO haittaa itseasiassa, olen järjestellyt kaiken sovitun mukaan, joskus siihen on mennyt jopa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä entinen ekstrovertti olen muuttunut kunnon introvertiksi.
Et sinä ole muuttunut, olet vain tajunnut että voit tehdä asiat niin kuin itse haluat, eikä sinun tarvitse esittää tekososiaalista.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on ihan samanlainen kokemus! Kyseiselle ihmiselle ei myöskään sopinut tavata minua päivänä x, koska hän oli menossa seuraavana päivänä kampaajalle.
En ole enää tekemisissä hänen kanssaan.