Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä kadotit tyttömäisen iloisuutesi?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Poikamainen iloisuus kuoli jo ylästeella koulukiusatuksi joutumisen takia eikä se ole enää koskaan palannut.
Olen pahoillani. Kiusaaminen on aina väärin. Iloa voi yrittää etsiä vielä aikuisena ja jopa elää lapsuuttaan tai nuoruuttaan uudelleen. Terapia auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli kateissa ruuhkavuosissa 32-40v. Mutta nyt näin 43-vuotiaana, se on palannut takaisin!
Kiitos, annoit mulle vähän toivoa. N33
38-vuotiaana kun jäin kolmen lapsen yksinhuoltajaksi maksamaan isoa asuntolainaa miehen halutessa ”oman elämän”.
Vuosien paineessa ja stressitilassa eläminen jätti päälle sellaisen väsymyksen etten usko selviäväni tästä koskaan.
Hyvässä jemmassa. En aio kadottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä iässä, kun menin päiväkotiin töihin. Rankka työ ja surkeat järjestelyt imivät kaiken leikillisyyden minusta, ironista kyllä.
Sama juttu🤔
30-vuotiaana. Parin kuukauden sisällä elämäni paras työpaikka meni konkurssiin, parisuhde loppui väkivaltaisesti ja paino alkoi nousta holtittomasti, vaikka söin ja liikuin kuten ennenkin. Ei ole enää sen jälkeen ollut niin helppoa ja hauskaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan sitä kadottanutkaan. Minussa on muutenkin lapsenmielisyyttä. Ei tarkoita vastuuttomuutta tai tyhmyyttä. Mä olen tällainen, se on osa sisintä.
Olin aika surullinen lapsi ja nuorenakin oli vaikeaa. Aikuisuuden kynnyksellä ilo löytyi ja sitä on jatkunut. Nyt 45 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän tässä kuussa syödä niin edullisesti kuin koskaan osaan. Haluan testata miten kannattavaa se on. Olen suunnitellut jo seuraavia ruokia: jauhenlihakeitto, itse tehty pizza (vaikken pizzasta erityisesti pidä, mutta ruokaa sekin on ja nimenomaan ruokana menee silloin tällöin, herkuksi en sitä miellä), liha-makaronilaatikko. Sen enempää en ole vielä keksinyt ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuorena olin aika ajoittain vakava, nyt mennään paljon naurun voimalla ja huumorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikoulun kun aloitin. Siitä lähtien on ollut suurimmaksi osaksi myrkyllisiä ihmisiä vaan.
M28
Vierailija kirjoitti:
Se oli kateissa ruuhkavuosissa 32-40v. Mutta nyt näin 43-vuotiaana, se on palannut takaisin!
Kauheata kun vanha yrittää olla nuori.
Siis minkä? Voisitko vähän enemmän kertoa mitä se on?
En ole kadottanut. Täytän tänä kesänä 42.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kateissa ruuhkavuosissa 32-40v. Mutta nyt näin 43-vuotiaana, se on palannut takaisin!
Kauheata kun vanha yrittää olla nuori.
Ai että vanha ei voi olla iloinen? Nelikymppinen ei ole edes vanha. Mikäs mutrusuu sieltä kirjoittelee?
N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kateissa ruuhkavuosissa 32-40v. Mutta nyt näin 43-vuotiaana, se on palannut takaisin!
Kauheata kun vanha yrittää olla nuori.
Otahan lääkkeesi, voit paremmin. Miksi vanha ei saisi olla iloinen? Palsta näköjään vilisee synkkiä ihmisiä.
Nelikymppisenä. Liikaa raskaita kokemuksia ruuhkavuosina.