te jotka pettäneet/olleet siihen osallisina

Olin osallisena pettämisessä. Parisuhteessa oleva poika oli ystäväni ja hänen tyttöystävänsä oli paras kaverini. Kyseessä oli hetken huuma sekä ihastus. Olen ollut kyseiseen poikaan kiinnostunut jo pitkän aikaa, mutta en mitään olisi halunnut tehdä, sillä hän on parhaankaverini kanssa ollut yhdessä monta vuotta jo. Kyseisessä tilanteessa alkoholi oli osallisena. Joimme 3 kertaa 3 kuukauden aikana samassa paikassa ja toistui nämä kyseiset kerrat. Kadun ihan älyttömästi ja jos voisin muuttaa mennyttä niin muuttaisin heti. Itse olen 18 vuotias tyttö.

Olen myös pettänyt toista kaveriani hänen poikaystävänsä kanssa. Tässä tilanteessa poika oli parempi ystävä kuin tyttö ja tilanne sattui tasan kerran ja oli vain hetken huumaa. Alkoholi oli osallisena. Kadun sitäkin.

Myös kerran alkoholia nautiskeltua petin miltein tuntemattoman pojan kanssa hänen tyttöystäväänsä. Hetken huumaa ja kadun sitäkin.

Olen myös itsekkin tullut petetyksi 2 kertaa yhden suhteen aikana. Tämä suhde oli suhde jossa menetin neitsyyteni. Tämä suhde oli ensimmäinen seksikokemukseni. Poikaystäväni nuoli exänsä kanssa ja toisella kertaa harrasti seksiä hänelle tutun, minulle tuntemattoman tytön kanssa mopoautossa minun olessa sisällä. Tässä samaisessa suhteessa minua lyötiin. Tajusin myös että pidin enemmän poikaystäväni parhaasta kaveristi ja petin hänen kanssaan poikaystävääni. Erosin poikaystävästäni ja aloin suhteeseen pettämis kumppanin kanssa. Petin häntäkin toisen kanssa.

Miksi petän? Kadun sitä joka kerta enemmän ja enemmän mutta silti olen aina osallisena uudestaa ja uudestaan. Mikä minussa on vialla?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:19"]

Jep. Ja kun noi omat miehet ymmärtäisivät pitää puolisoaan hyvänä.  Eivät varmaan käsitä, että tuollaisella kohtelulla nainen vain pikkuhiljaa katoaa maisemista..... tahtoi tai ei. Sitten ihmettelevät että mikähän sille tuli.

Nainen ei usein kovinkaan suurta meteliä pidä miehensä touhuista jos ne jotenkin vielä päivänvalon kestävät, mutta sisin myrkyttyy pikkuhiljaa, vaikkei nainen itse sitä tahtoisikaan. Sitten vain eräänä päivänä nainen huomaa olevansa niin täynnä tuota välinpitämätöntä puolisoaan, että asiat ajautuu malliin ja nainen ottaa hatkat ja lähtee toisen miehen mukaan.

MIETTIKÄÄ TÄTÄ  ULJAAT  SUOMEN  MIEHET!!

Ihan samaa tulisi naistenkin miettiä. Kuinka moni vaimo keskittyy miehensä kehumiseen ja huomioimiseen epäkohtien etsimisen sijaan? Kuinka moni on järjestänyt miehelleen ylltätyksiä ja yhteistä aikaa? Ei minun lähipiirissä yksikään. Muutaman tällaisen hiomioivan miehen tiedän, mutta valitettavan moni on samanlainen vapaamatkustaja kuin naisetkin. Miksi se on kuitenkin mies, jota tästä syytetään?

Nimenomaan. Tiedän vain pari tällaista huomioivaa vaimoa, miehiä useammankin. Itsekin yritin aiemmin panostaa, mutta en taida enää viitsiä. Onkohan vaimo kaksi kertaa muistanut hääpäivän. Oikein onnittelut sain, ystävänpäivinä en sitäkään. Syntymäpäivälahjojakaan en ole vuosiin saanut. Kaikkia merkkipäiviä enemmän masentaa se, että nykyään kaikki läheisyys (seksistä puhumattakaan) tapahtuu minun aloitteesta.

Vierailija kirjoitti:

Tässä pohdin itsekseni että mikä tilanteeseen johti?

Oliko tuttu vaiko tuntematon?

Hetken huuma vaiko pitkäaikainen ihastus?

Jäikö yhteen kertaan vai toistuiko?

Oletko katunut?

Oletko mies vai nainen?

moraalinvartijat voivat jatkaa seuraavaan ketjuun että saadaan vastauksia.

Ei kukaan vastaa, jos viestiä toisen olijälkeen pukkaa negatiivista kommenttia.

Kaikki tietävät että asia on väärin, nyt haetaan tilannetta joka siihen johti.

Ne joilla kerrottavaa olisi, olkaa hyvät.

Pitkäaikainen ihastus, sinnittelin vastaan puolitoista vuotta. Panimme kuin kanit pari kuukautta, monta kertaa illassa. Mies on edelleen ihoni alla. Muistan varmaan kuolemaani asti ensisuudelman, tuntui että avaruus räjähtää (niin kornilta kuin se kuulostaakin). Miten tuollaista voisi katua.