anoreksiaa sairastan

Voimaa, tsemppiä ja terveyttä sinne <3

Sairaalassa toivon mukaan olet. Tuttu menehtyi samaan sairauteen kolme vuotta sitten, pituus ja painokin samaa luokkaa. Sydän ei enää jaksanut

kiitos <3

Olen kyllä avohoidossa, muttei minua sairaalaan osastolle olla pakotettu???

Käyn puhumassa nättejä hoitajan kanssa kerran viikossa, jossa minut punnitaan aina.

Ikävä kuulla numero viisi =(! En itse halua kuolla. Mutta tunnen itseni liian läskiksi jos yli 40kg....

Minkä ikäinen olet ja kuinka kauan olet sairastanut?

7 jatkaa, mitä syöt kun syöt?

olen nyt 21v. sairastuin 3 vuotta sitten abivuonna. Laihdutin 58kg:sta....

Kirjoititko hyvin? Oletko panostanut paljon koulunkäyntiin? Oletko tunnollinen? Opiskeletko/oletko töissä nyt? Miten perheesi suhtautuu sairauteesi?

Ei tällainen pullukka (167 cm, 93 kg) kaiken ruuan ystävä voi ymmärtää, että joku voi kuolla siihen, ettei syö.

:D

aamupalaksi yleensä puuro veteen, ja teetä. Lounaaksi salaattia, jossa kurkkua, tomaattia,paprikaa ja muuta kevyttä ja vielä fetaa vähän tai kananmuna tai tonnikalaa. juomana vesi. päivällisenä pieni lautasellinen kotiruokaa ja vesi. Iltapalaksi hedelmä ja jogurtti/rahka. Joskus syön kyllä pullaa aamulla vielä, tai pizzaa päivällisellä tai semmosta. Kunhan kalorit ei mene överiksi.

Kirjoitin ihan hyvin, vaikka kyllä luulen laihtumiseni vaikuttaneen jaksamiseeni ja keskittymiskykyyni. Kirjoitin M ja L väliltä kaikki aineet. Pidän opiskelua tärkeänä, ja yritän aina panostaa siihen. Opiskelen nyt siis lääketieteellisessä.

Vanhempani ovat hyvin pettyneitä minuun, ja haluaisivat minun "yksinkertaisesti" syövän. He tarkkailevat ruokamääriäni ja sanovat aina että tuossako kaikki, syö enemmän!. Heistä huokuu huolestuneisuus ja he kommentoivat minua luurangon näköisenä =(. Sisarukseni tukevat minua ja yrittävät auttaa aina, he ovat parhaita <3

Oletko koskaan ahminut ja oksentanut?

Onko sinulla poikaystävää tai ystäviä jotka tukevat sinua? Voimia! :*

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 01:36"]

Kirjoitin ihan hyvin, vaikka kyllä luulen laihtumiseni vaikuttaneen jaksamiseeni ja keskittymiskykyyni. Kirjoitin M ja L väliltä kaikki aineet. Pidän opiskelua tärkeänä, ja yritän aina panostaa siihen. Opiskelen nyt siis lääketieteellisessä.

[/quote]Voi luoja, kaikkia sitä lääkikseen päästetäänkin!

Minäkin tykkään kovasti siis ruuasta, mutten saa syödä sitä paljon =(, muuten ahdistaa ja kovasti...Olen kaikenlaisen ruuan ystävä.

AP

Voi. Mä toivon koko sydämestäni sulle voimaa parantumiseen. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Liian monta nuorta ihmistä kuollut tuon sairauden takia. Ole vahva.

niin 17? Mitä tarkoitat?

Pääsin heti lukiosta lääkikseen ensi yrittämällä. Olen kaksi vuotta pärjännyt opinnoissani mainiosti. Arvosanat ovat olleet 3-5 luokkaa.

AP

Onko opiskelukaverisi kommentoineet painoasi? Tai opettajasi?

Asutko kotona? Oletko parisuhteessa?

Oletan että ymmärrät itse miten epäterveellistä ja vaarallista anoreksia on, vieläkin paremmin jos lääketiedettä opiskelet. Etkö saisi parempaa apua jostakin kuin hoitajan kanssa kerran viikossa jutustelusta? Jonkin näköinen intensiivinen ja pitkäjänteinen terapia olisi kyllä paikallaan.

Enkä usko että vanhempasi ovat pettyneitä sinuun, olet sairas etkä sinä sille mitään voi. Tottakai he ovat huolissaan sinusta, mutta ehkä eivät tiedä miten tukea sinua parhaimmalla tavalla.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 01:08"]36kg, 171cm
[/quote]

Painat saman verran kun meidän 10v 145cm poika..

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 01:40"]

niin 17? Mitä tarkoitat?

Pääsin heti lukiosta lääkikseen ensi yrittämällä. Olen kaksi vuotta pärjännyt opinnoissani mainiosti. Arvosanat ovat olleet 3-5 luokkaa.

AP

[/quote]Tottahan sitä opinnoissa anorektikkokin pärjää. Mutta ei käytännön lääkärinä.