Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotko miehellesi asioita, joita et saisi kertoa kenellekään?
23.07.2015 |
Kerro myös miksi teet kuten teet.
Aloitan. Minä en kerro. Asiat kerrottaisiin miehelleni suoraan, jos haluttaisiin, että hän ne tietäisi.
Minulla on huonoja kokemuksia. Asioitani on kerrottu puolisolle silloinkin, kun olen erikseen ääneen sanonut, että "älä sitten kerro Matillekaan". Loukkaavaa ja noissa ystävyyssuhteissa ei uskalla enää puhua eikä viestitellä oikein mitään arempaa asiaa.
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:18"]
Mä kyllä kerron. Jos on erikseen pyydetty, etten kerro, en ole kertonut, mutta jos ei ole pyydetty, niin kerron, jos arvioin itse, että asian voi kertoa. En tajua, miten kertominen voisi vahingoittaa, mieheni on ymmärtäväisin ihminen maailmassa, jonka tiedän ja itse en jaksa kantaa läheisille sattuneita ikäviä asioita yksin.
Minulle ei kannata uskoutua, jos asia on niin valtionsalaisuus, että sekin häiritsee, että mieheni tietää. Emme kerro asioita kuitenkaan eteenpäin, eikä meillä ole yhteisiä ystäviä.
Äskettäin eräs henkilö sanoi minulle, että älä kerro kellekään, kysyin, saanko kertoa miehelleni ja sain luvan. Muille ei mun tarttiskaan kertoa, mutta joku varaventtiili on itsellä oltava. Mutta jos minua on pyydetty ei-kertomaan niin tähän asti olen voinut luvata etten kerro. Kannattaa sanoa ENNEN kertomista, että ethän kerro kellekään, jos haluaa saada mun lupaukseni, koska jos jo tiedän asian ja se painaa minua paljon, niin pakkohan mun on siitä jollekin puhua.
[/quote]
Miten jollakin voi olla noin mätä moraali kuin sinulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:39"]En kerro, jos asia ei kosketa myös mua henkilökohtaisesti. Mä ja mun mies ollaan kaksi eri ihmistä. Olis todella noloa, jos mies juoruaisi kavereidensa asioita mulle. Tuskin kukaan edes kertoo salaisuuksiaan sille, joka juoruaa ne puolisolleen. [/quote] Me kerrotaan kaikki toisillemme. Mistä ne kaverit saisivat sen selville? [/quote] Itse sain selville nimenomaan kun kaverin mies sen paljasti.
[/quote]
Mä ainakin tiedän, ettei mun mies kertoisi asioita ikinä eteenpäin tai asianosaiselle ainakaan loukkaamistarkoituksessa. Eikä nyt mitenkään, koska ei vietä aikaa näiden ihmisten kanssa.
[/quote]
Ihan sama missä tarkoituksissa sen kertoo eteenpäin
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:42"]Miksi pettäisin ystävieni luottamuksen? Mies voi vaihtua, ystävät pysyvät.
[/quote]
Mä jaksan aina ihmetellä millainen on suhde jossa ystävät menevät miehen/vaimon edelle? Minun mieheni on minun paras ystäväni ja menee aina muiden ystävieni edelle. Minä ainakin ajattelen juurikin toisinpäin, että ystävät voivat vaihtua, mies pysyy.
Yleensä en kerro. Mieheni saattaisi lipsauttaa jotain ja on itse myös aika kova juoruamaan. Joskus on siskollensa puhunut jotain, mitä tämä sisko on luottamuksellisesti minulle kertonut. Niinpä on vaan helpompi olla kertomatta.
Joskus kuitenkin on ihan pakko purkaa miehelle jotain, joka itseä häiritsee. Jos joku kertoo minulle jotain niin "ahdistavaa", että siitä on pakko puhua miehen kanssa niin en jotenkin miellä sitä juoruiluksi. Toivon että mieskin osaa pitää suunsa kiinni tällaisissa tapauksissa. Tästä esimerkkinä se, kun hyvä ystävä paljasti suhteensa alkaneen salasuhteena ja miehen sittemmin jättäneen vaimon ja lapset hänen takiaan. Oli ahdistunut olo monta päivää kunnes juttelin miehen kanssa ja vatvoin asiaa.
Miksi kertoisin miehelle ystävieni gynekologisista vaivoista? Välivuodoista ym., myoomista ja endosta, niiden hoitovaihtoehdoista ja mitä tunteita ne herättävät... kuka mies haluaa kuulla / tietää tällaista tuntemistaan naisista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro. En kerro ystävieni luottamuksellisia asioita (tai juuri muutenkaan heidän asioitaan; jostain arkipäiväisestä saatan mainita), ei tulisi mieleenkään. Aivan selviö minulle.
En voi sietää sitä, että kaikki vuodetaan eteenpäin puolisolle. Hyi hemmetti mitä "ystäviä".
Kamalia lärppiä jotkut. Puolison ei todellakaan kuulu tietää asioita, joita luottamuksella on kerrottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minulle sanotaan, että älä kerro tätä kenellekään ja erittäin luottamuksellisesti, niin sitten pidän asian vain iyselläni. Joskus saatan kertoa puolisolleni joistain ystävien asioista, jotka vaikuttavat minuun jollain tasolla ja samoin puoliso kertoo vastaavista jutuista minulle. Eli en oikeita salaisuuksia kerro kenellekään, jos niin on erikseen pyydetty.
Hmm. Kavereiden asioita en juorua eteenpäin, mutta miehen kanssa saatetaan jutella jos joku juttu vaivaa tai esim. yhdessä miettiä miten voitais auttaa. Kaverit tietää että jutellaan miehen kanssa monista asioista ja erikseen osaavatkin sanoa jos eivät jotain asiaa halua puolisoni tietoon (enkä silloin tietenkään kerrokaan). Jotain tosi arkaluontosia asioita jätän kertomatta, vaikkei erikseen olis pyydettykään ja toisaalta monia sellasia juttuja, jotka tiedän ettei miestä kiinnosta tai joiden puhuminen ei mullekaan ole tarpeen.
Joskus miehen kanssa juttelu on avannut asioita enemmän ja mies on saattanut saada mut paremmin ymmärtämään omaa ystävääni, joten juttelusta on sattunut olla etua ystävänkin näkökulmasta.
Juorunäkökulmasta miestä tuskin edes hirveesti kiinnostaa mun kaverieni asiat (ei tunne heitä kovinkaan hyvin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla ole mitaan salaisuuksia tai kukaan kerro salaiseksi luokiteltuja asioita minulle. Mieheni kuulee siis kaiken kokonaisuudessaan. Tyoasioista en hiisku liikesalaisuuksista joiden on pysyttava yhtion tyontekijoiden tiedossa, mutta viela tiimin sisapuolisista julkistamattomista asioista puhun kylla miehen kanssa. Naissa on kyse aina siis omasta tyostani, joka muutenkin tulisi julkiseksi kunhan aika koittaa. Mies saa vain 'sneak preview'n', ja pomomme on sanonut erikseen etta kaikesta saa puhua ulkopuolisille paitsi asiakkaiden nimista ja budjetti/raha/hinta-asioista. :)
En kerro, kunnioitan siinä toista ihmistä ja itseäni. Kannattaa miettiä aina kaksi kertaa tiedon levittämisen motiivi?!
Jos juoruaisin tuntisin sen jälkeen pahaa oloa ja itseni hyvin heikoksi reppanaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 14:07"]En kerro, kunnioitan siinä toista ihmistä ja itseäni. Kannattaa miettiä aina kaksi kertaa tiedon levittämisen motiivi?!
Jos juoruaisin tuntisin sen jälkeen pahaa oloa ja itseni hyvin heikoksi reppanaksi.
[/quote]Olet harvinaisen fiksu ja hieno ihminen!
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:18"]
Mä kyllä kerron. Jos on erikseen pyydetty, etten kerro, en ole kertonut, mutta jos ei ole pyydetty, niin kerron, jos arvioin itse, että asian voi kertoa. En tajua, miten kertominen voisi vahingoittaa, mieheni on ymmärtäväisin ihminen maailmassa, jonka tiedän ja itse en jaksa kantaa läheisille sattuneita ikäviä asioita yksin.
Minulle ei kannata uskoutua, jos asia on niin valtionsalaisuus, että sekin häiritsee, että mieheni tietää. Emme kerro asioita kuitenkaan eteenpäin, eikä meillä ole yhteisiä ystäviä.
Äskettäin eräs henkilö sanoi minulle, että älä kerro kellekään, kysyin, saanko kertoa miehelleni ja sain luvan. Muille ei mun tarttiskaan kertoa, mutta joku varaventtiili on itsellä oltava. Mutta jos minua on pyydetty ei-kertomaan niin tähän asti olen voinut luvata etten kerro. Kannattaa sanoa ENNEN kertomista, että ethän kerro kellekään, jos haluaa saada mun lupaukseni, koska jos jo tiedän asian ja se painaa minua paljon, niin pakkohan mun on siitä jollekin puhua.
[/quote]
Miten jollakin voi olla noin mätä moraali kuin sinulla?
[/quote]
Kuinka niin? Voisitko hieman perustella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:18"]
Mä kyllä kerron. Jos on erikseen pyydetty, etten kerro, en ole kertonut, mutta jos ei ole pyydetty, niin kerron, jos arvioin itse, että asian voi kertoa. En tajua, miten kertominen voisi vahingoittaa, mieheni on ymmärtäväisin ihminen maailmassa, jonka tiedän ja itse en jaksa kantaa läheisille sattuneita ikäviä asioita yksin.
Minulle ei kannata uskoutua, jos asia on niin valtionsalaisuus, että sekin häiritsee, että mieheni tietää. Emme kerro asioita kuitenkaan eteenpäin, eikä meillä ole yhteisiä ystäviä.
Äskettäin eräs henkilö sanoi minulle, että älä kerro kellekään, kysyin, saanko kertoa miehelleni ja sain luvan. Muille ei mun tarttiskaan kertoa, mutta joku varaventtiili on itsellä oltava. Mutta jos minua on pyydetty ei-kertomaan niin tähän asti olen voinut luvata etten kerro. Kannattaa sanoa ENNEN kertomista, että ethän kerro kellekään, jos haluaa saada mun lupaukseni, koska jos jo tiedän asian ja se painaa minua paljon, niin pakkohan mun on siitä jollekin puhua.
[/quote]
Miten jollakin voi olla noin mätä moraali kuin sinulla?
[/quote]
eletään löyhän moraalin aikoja, jossa ihmisellä ei ole arvoa...
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:39"]En kerro, jos asia ei kosketa myös mua henkilökohtaisesti. Mä ja mun mies ollaan kaksi eri ihmistä. Olis todella noloa, jos mies juoruaisi kavereidensa asioita mulle. Tuskin kukaan edes kertoo salaisuuksiaan sille, joka juoruaa ne puolisolleen. [/quote] Me kerrotaan kaikki toisillemme. Mistä ne kaverit saisivat sen selville? [/quote] Itse sain selville nimenomaan kun kaverin mies sen paljasti.
[/quote]
Mä ainakin tiedän, ettei mun mies kertoisi asioita ikinä eteenpäin tai asianosaiselle ainakaan loukkaamistarkoituksessa. Eikä nyt mitenkään, koska ei vietä aikaa näiden ihmisten kanssa.
[/quote]
Ihan sama missä tarkoituksissa sen kertoo eteenpäin
[/quote]
Ei eteenpäin, vaan sille, jonka asia se alunperin oli. Onhan sillä merkitystä, missä tarkoituksessa mainitsee kuullensa. Haluaako itsekin ilmaista tukensa jos toinen avautuu vaikkapa miehelleni, joka silloin ehkä saattaisi sanoa että on kuullut asian minulta jo. Eikä tässä ole kysymys sellaisista asioista, joita on nimenomaan pyydetty etten kerro, vaan sellaisista, joita ei asianosainen varmasti halua kaikkien tietävän, mutta mieheni saattaisi antaakin tietää. Vaikka on puhunut vain minulle. On minullakin asioita, joita kerron näille ihmisille, enkä jaksa aina toitottaa, että älä kerro kellekään ja jos he kertoo puolisoilleen, niin miksi se minua haittaisi? Sanon siinä tapauksessa, jos haittaisi.
Ihmisen pitää ajatella, että toimii päivänvalonkestävästi. Vaikkei kaikkea kaikille aktiivisesti kertoisikaan. Niin ei mua ainakaan haittaa, jos joku tietää. Oon tehnyt mm. abortin, kerroin äidilleni, ihan sama, jos hän kertoo ystävättärilleen.
Minä tyhmänä luotin kälyyni, ja kerroin hänelle mielipiteitäni appivanhemmista, joita en ole kertonut edes miehelleni, koska en halua tarpeettomasti häntä loukata niillä asioilla. No sittemmin selvisi, että hän oli kertonut niistä miehelleen eli mieheni veljelle, koska olisihan minun pitänyt tietää että he kertovat toisilleen kaiken! Loukkaannuin aivan älyttömästi, en todellakaan olisi halunnut mieheni veljenkään tietävän mitä mieltä olen hänen vanhemmistaan! Käly sitten sanoi tuon täälläkin näkyneen "älä kerro minullekaan jos et halua mieheni tietävän"- kommentin. No en todellakaan hänelle kerrokaan enää yhtään mitään, ja tuonkin olisin halunnut tietää ENNEN kun hänen kanssaan juttelin! Minulla on ehkä aika sinisilmäinen kuvitelma että muutkin ymmärtää pitää salaisuudet kun minäkin ymmärrän... Minä pystyn olemaan kertomatta miehelleni muiden ihmisten asioita, jotka minulle luottamuksellisesti kerrotaan.. Minustakin se on merkki yleisestä luotettamattomuudesta, jos tähän ei kykene. Arvostan miestänikin, kun hän ei kerro omien kavereidensa asioita minulle.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:18"]
Mä kyllä kerron. Jos on erikseen pyydetty, etten kerro, en ole kertonut, mutta jos ei ole pyydetty, niin kerron, jos arvioin itse, että asian voi kertoa. En tajua, miten kertominen voisi vahingoittaa, mieheni on ymmärtäväisin ihminen maailmassa, jonka tiedän ja itse en jaksa kantaa läheisille sattuneita ikäviä asioita yksin.
Minulle ei kannata uskoutua, jos asia on niin valtionsalaisuus, että sekin häiritsee, että mieheni tietää. Emme kerro asioita kuitenkaan eteenpäin, eikä meillä ole yhteisiä ystäviä.
Äskettäin eräs henkilö sanoi minulle, että älä kerro kellekään, kysyin, saanko kertoa miehelleni ja sain luvan. Muille ei mun tarttiskaan kertoa, mutta joku varaventtiili on itsellä oltava. Mutta jos minua on pyydetty ei-kertomaan niin tähän asti olen voinut luvata etten kerro. Kannattaa sanoa ENNEN kertomista, että ethän kerro kellekään, jos haluaa saada mun lupaukseni, koska jos jo tiedän asian ja se painaa minua paljon, niin pakkohan mun on siitä jollekin puhua.
[/quote]
Miten jollakin voi olla noin mätä moraali kuin sinulla?
[/quote]
eletään löyhän moraalin aikoja, jossa ihmisellä ei ole arvoa...
[/quote]
Tulee vain mieleen, että itse haluatte elää moraalittomasti ja pitää sen salassa...
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 14:15"]
Minä tyhmänä luotin kälyyni, ja kerroin hänelle mielipiteitäni appivanhemmista, joita en ole kertonut edes miehelleni, koska en halua tarpeettomasti häntä loukata niillä asioilla. No sittemmin selvisi, että hän oli kertonut niistä miehelleen eli mieheni veljelle, koska olisihan minun pitänyt tietää että he kertovat toisilleen kaiken! Loukkaannuin aivan älyttömästi, en todellakaan olisi halunnut mieheni veljenkään tietävän mitä mieltä olen hänen vanhemmistaan! Käly sitten sanoi tuon täälläkin näkyneen "älä kerro minullekaan jos et halua mieheni tietävän"- kommentin. No en todellakaan hänelle kerrokaan enää yhtään mitään, ja tuonkin olisin halunnut tietää ENNEN kun hänen kanssaan juttelin! Minulla on ehkä aika sinisilmäinen kuvitelma että muutkin ymmärtää pitää salaisuudet kun minäkin ymmärrän... Minä pystyn olemaan kertomatta miehelleni muiden ihmisten asioita, jotka minulle luottamuksellisesti kerrotaan.. Minustakin se on merkki yleisestä luotettamattomuudesta, jos tähän ei kykene. Arvostan miestänikin, kun hän ei kerro omien kavereidensa asioita minulle.
[/quote]
Niin juuri. Puhuin pahaa toisista ja vedin herneet nenään, kun se ei jäänytkään salaisuudeksi. Ja sitten mä muka olen moraaliton! En muista numeroani.
Alue: Aihe vapaa
Kerron joitain sellaisia asioita, joita en kertoisi kenellekään muulle. Mieheni on aika erakko, eikä varmasti sano niitä eteenpäin. Mutta jos on joku erityisen salainen asia tai erikseen sanotaan, että älä kerro edes miehellesi niin en kerro. Joitain juttuja kerron sitten myös nimettömänä sellaisista kavereistani, joita mieheni ei edes tunne eikä voi osata yhdistää.