Lue keskustelun säännöt.
Haluan erota mutta ei ole varaa - mitä tehdä?
28.02.2022 |
Olen aivan pulassa ja umpikujassa. Minulla on kaksi maailman ihaninta lasta ja maailman hirvein aviomies. Olen suunnitellut avioeroa jo useamman vuoden ajan, mutta se ei ole onnistunut. Olen yrittäjä ja tulot ovat vain vuosi vuodelta pienentyneet.
Mies on agressiivinen, lyhytpinnainen ja arvaamaton. Muuttunut vuosien saatossa aina vain pahemmaksi. Jos hänen käytöksestään huomauttaa hän heittäytyy marttyyriksi. ”Tällainen mulkku minä sitten olen.” ”Mitäs menit kusipään kanssa naimisiin.” ”Tottakai tiedän että olen ihan paska isä.”
En jaksa enää. Fyysiset oireet ovat alkaneet pahentua miehen lähellä. Tuntuu etten pysty enää olemaan kauaa ilman että romahdan täysin. Olin viikonlopun poissa esikoisen kanssa ja tuntui että maailma oli hetken aikaa kaunis ja kaikki mahdollista.
Miehen luokse paluu oli kuin ryömimistä takaisin kylmään ja pimeään luolaan lämmöstä ja valosta.
Kommentit (79)
Ap kannattaa muistaa ettei pidä lapsia repiä mukaan. Mies suuttuu varmasti ja kuitenkin miehellä on oikeus lapset ottaa luokseen tapaamisiin. Paras keino on, kun annat miehen päättää lasten asiat ja todeta itse ettei jaksa lapsia huoltaa. Et edes voi tehdä lasten muuttoilmoitusta ilman isän suostumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko talo velaton? Tilanteessasi nyt vain asunto- ja avioerohakemus eteenpäin. Asuntoja voi hakea vuokrayhtiöiltä ja yksityisiltä.
Kysy mieheltä miten haluaa lasten asumisen järjestää. Erittäin todennäköisesti, kun mies ei lapsia halua, mutta anna hänen tehdä päätös, sillä muuten hän voi alkaa hankalaksi. Voi olla, että aluksi haluaakin olla lähihuoltaja ja anna kokeilla. Ei lyhytpinnainen jaksa kauaa.
Puolet on maksettu, velkaa vielä siis jäljellä.
Mies on todellakin sanonut jo aiemmin, että jos eroamme niin lapset jää hänelle. Tottakai hän niin sanoo ja kuvittelee selviävänsä. Hän ei selviäisi viikkoakaan sekoamatta siinä rumbassa, esikoinen soittelee koulun jälkeen ja hänen aikatauluaan on koko ajan säätäminen harrastuksen takia. Pienemmän vienti ja haku päiväkodista on ollut aina minun vastuulla. Ne tapahtuvat miehen työaikaan klo 8.30 ja klo 16.00. Kaikkien läksyjen, harrastuskamojen ja vientien keskellä hän selviäisi max. kaksi viikkoa. Sitten kiukuttelisi jo minulle asiasta. Mies oli kotona etätöissä kolme viikkoa ja sinä aikana ehti yhden ainoan kerran viedä pienimmän päiväkotiin.
Tässä on syy, miksi tuloni ovat tippuneet sillä en pysty yksin olemaan sekä yrittäjä että äiti, kun vastuu pienistä lapsista on niin suuresti minulla. Teen lasteni vuoksi kyllä mitä vaan, kunhan vain pärjäisin edes jotenkuten.
Kuulostaa siltä, että sinulla on pienten lasten lisäksi taakkana myös aikuinen lapsi. Sitä on ehkä vaikeaa nähdä nyt, mutta jos saat rohkeutta lähteä, tulet huomaamaan, että arjesta on pudonnut yksi riippakivi pois ja voit keskittyä olennaiseen ilman ylimääräistä taakkaa. Tsemppiä! Lähdön jälkeen on varmasti hetken vaikeaa, mutta pian alkaa jo helpottaa --asioilla on tapana järjestyä ja yllättävistäkin paikoista löytyy tukea tiukan paikan tullen. Sitten alatkin jo miettiä, kuinka olisi pitänyt lähteä jo aikaisemmin kun elämästä poistui se suurin vaikeus.
Suosittelen tässä tilanteessa ajattelemaan enemmän lapsiasi kuin rahaa. Omassa lapsuudessani äitini ajatteli juuri samanlailla, että ei voida lähteä ”koska ei ole varaa”. Teini-ikäisiksi asti jouduttiin kestämään aggressiivista ja pelottavaa isää. Näitä jälkiä korjaillaan vielä, kun me lapset ollaan kolmekymppisiä. Paskasta lapsuudesta johtuvien traumojen ja mt-ongelmien vuoksi ongelmia mm. opinnoissa ja työelämässä. Todennäköisesti olisi tullut loppupeleissä halvemmaksi se, että oltaisiin silloin lapsena eletty jonkun aikaa vaan vähävaraisempina.
Ja tiedoksi ap:lle myös se, että jos lapsesi joutuvat pelkäämään kotona isäänsä ja sinä et tee asialle mitään, lapsesi tulee hyvin todennäköisesti katkeroitumaan ja myös vihaamaan sinua isänsä lisäksi.
Yrittäjällä ei ole tosiaan työttömyysturvaa. Ainoastaan jos on itse liittynyt ja maksanut yrittäjäin työttömyyskassaan tarpeeksi kauan.
Työmarkkinatukea itse sain kun jouduin lopettamaan yritykseni.
Kysy Kelalta, en tiedä mikä on nykyään käytäntö ja tosiaan riippuu monesta seikasta. Jokainen tapaus on omansa.
Nämä leasing-jutut ovat lopettaessa hankalia. Joko maksaa leasingin loppuajan vaikka ei ole yritystä tai antaa tavarat pois ja maksaa kerralla erotuksen.
Hankalaa on myös se, että vaikka yrityksen tulot loppuvat niin yrityksen laskuja täytyy maksaa niin kauan kuin niitä jälkikäteen erääntyy.
Niihin tuskin saa tt-tukea, siis ei lasketa menoiksi.
Vau, aloitus kuulosti miltei mun elämältä, tosin olen tällä hetkellä 0e tuloilla, sillä sain sairasloman aikana potkut enkä tiedä, milloin saan sairaspäivärahasta päätöksen. Kestänyt yli kuukauden. En myöskään omista esim. kalusteita, olisi melko karua muuttaa asuntoon lasten kanssa, jos pitäisi nukkua lattialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vau, aloitus kuulosti miltei mun elämältä, tosin olen tällä hetkellä 0e tuloilla, sillä sain sairasloman aikana potkut enkä tiedä, milloin saan sairaspäivärahasta päätöksen. Kestänyt yli kuukauden. En myöskään omista esim. kalusteita, olisi melko karua muuttaa asuntoon lasten kanssa, jos pitäisi nukkua lattialla.
Aina löytyy joku, joka auttaa!
Vierailija kirjoitti:
Vau, aloitus kuulosti miltei mun elämältä, tosin olen tällä hetkellä 0e tuloilla, sillä sain sairasloman aikana potkut enkä tiedä, milloin saan sairaspäivärahasta päätöksen. Kestänyt yli kuukauden. En myöskään omista esim. kalusteita, olisi melko karua muuttaa asuntoon lasten kanssa, jos pitäisi nukkua lattialla.
Voi ei, meitä on siis muitakin samassa jamassa. Ajattelen sinua tänä iltana kun käyn nukkumaan, toivoen että tästä selvitään vielä. Miten sinun miehesi? Onko hän temperamenttinen, ollut aina vai muuttunut perhe-elämän myötä?
Löysin tänään tältä palstalta vuonna 2015 tekemäni aloituksen ja säikähdin itsekin miten kauan olen tätä jaksanut. Tuolloin esikoinen oli parivuotias. Mies huusi ja oli kireä jo tuolloin. Jestas tätä paskaa. Vain minun rauhallisuuteni on pitänyt tätä kasassa. Turvallinen mieshahmo on puuttunut elämästäni aivan täysin. En edes tiedä millaista olisi olla sellaisen miehen kanssa, joka tuntuu turvalliselta. Varmaan aivan ihanalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimeentulotuesta
Meillä on tilillä 20€, kaikki rahat mitä seuraavan kk aikana tulee menee pakollisiin laskuihin. Lasten tileillä on synttäri/joululahja rahat ym mitä ovat saaneet (1000-2000€/lapsi). Sairauksien takia meidän vamhempien tulot on romahtaneet. Mies ei ehkä ole fyysisesti työkykyinen vuoteen. Emme saa toimeentulotukea koska lasten tileillä on varaa elää pitempi aika, näin kelan päätöksessä. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempia kohtaan, mutta. Tässä nyt sitten pitää itte olla vähemmällä ruualla että pakkasessa olevat elintarvikkeet riittää edes lapsille. Onneksi saavat koulussa syödä. Itse palaudun töihin kevennetysti, ei vain ole rahaa bensaan ja julkisia ei maalla kulje. Saa pyöräillä 18km sivu töihin.
Sille joka sanoi ettei Suomessa nähdä nälkää on pahasti väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuesta
Meillä on tilillä 20€, kaikki rahat mitä seuraavan kk aikana tulee menee pakollisiin laskuihin. Lasten tileillä on synttäri/joululahja rahat ym mitä ovat saaneet (1000-2000€/lapsi). Sairauksien takia meidän vamhempien tulot on romahtaneet. Mies ei ehkä ole fyysisesti työkykyinen vuoteen. Emme saa toimeentulotukea koska lasten tileillä on varaa elää pitempi aika, näin kelan päätöksessä. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempia kohtaan, mutta. Tässä nyt sitten pitää itte olla vähemmällä ruualla että pakkasessa olevat elintarvikkeet riittää edes lapsille. Onneksi saavat koulussa syödä. Itse palaudun töihin kevennetysti, ei vain ole rahaa bensaan ja julkisia ei maalla kulje. Saa pyöräillä 18km sivu töihin.
Sille joka sanoi ettei Suomessa nähdä nälkää on pahasti väärässä.
Tämä on totta, prosessit on tahmeita, hitaita ja hankalia. Kyllä Suomessa voi syöksyä ihan pää edellä yhteiskunnan edessä. Monella tapaa, taloudellisesti nyt ainakin.
OnnekI ette sentään eroa suunnittele, on se hyvä parisuhdekin jonkun arvoinen juttu. Toivotaan että tilanne paranee teillä. Monella tavalla tiukilla ihmiset kyllä onkin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nykyajan miehet ovat tuollaisia hirveitä uhriutuja draamaqueenejä?
Ositus ja tasinko + elatustukia. Ei huolen häivää. Tutustu lakiin. E
Ai niin, olen keski-iän ylittänyt mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nyt syy ettei ole varaa vai se, että mies suuttuu. Miksi mies suuttuisi? Olette jo ongelmista puhuneet. Nyt vain sitten sanot mikä mättää ja mikä on mielestäsi ratkaisu.
Mun mielestä pahinta näissä kuvioissa on se, että näillä aggressiivisella isilläkin on vahvat oikeudet tavata lapsia. Ymmärrän hyvin, jos joku ei uskalla erota sen vuoksi, että ei halua laittaa lapsia siihen tilanteeseen että ovat yksin isällään. Olen työni puolesta sivusta seurannut/kuullut näistä, että vaikka viranomaisten tiedossa on tyyliin isän alkoholismi ja perheväkivalta niin silti ne lapset joutuu antamaan isälle viikonlopuiksi ja jos on valvotut tapaamiset, niin nekin on vain aikansa ja jos menevät seurantajakson ajan hyvin niin sinne vaan taas lapset kahdestaan epävakaan aikuisen seuraan valvomatta. Minusta se on kauheaa, että vaikka eroamalla voi ns. pelastaa itsensä niin lapsia ei välttämättä voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vau, aloitus kuulosti miltei mun elämältä, tosin olen tällä hetkellä 0e tuloilla, sillä sain sairasloman aikana potkut enkä tiedä, milloin saan sairaspäivärahasta päätöksen. Kestänyt yli kuukauden. En myöskään omista esim. kalusteita, olisi melko karua muuttaa asuntoon lasten kanssa, jos pitäisi nukkua lattialla.
Jos olet naimisissa, ei ole mitään väliä, kuka huonekalut on maksanut, nekin ovat yhteistä omaisuutta. Samoin ihan kaikki kodin tavarat ja koneet, joten kenenkään ei ole pakko lähteä kodistaan ihan tyhjin käsin. Voi olla, että joudut hakemaan tavarasi jonkun turvallisen ihmisen kanssa, mutta ei pidä suostua siihen, että kodin irtaimisto arvioidaan rahallisen arvon mukaan, koska ovat käytettyjä tavaroita, joiden arvo on vähäinen. Saat niistä vain minimaalisen korvauksen. Paras vain pitää puolensa ja ottaa mukaansa muuttokuormaan kohtuullinen määrä eli puolet yhteisestä irtaimistosta. Näin itsekiin tein.
Juristimus kirjoitti:
Ositus ja tasinko + elatustukia. Ei huolen häivää. Tutustu lakiin. E
Ai niin, olen keski-iän ylittänyt mies.
Nämä eivät tapahdu hetkessä. Jos mies haluaa olla hankala ja vitkutella niin talon myymistä kuin aloittajan osuuden maksamista, ositusta ja tasinkoa.
Usein hankaloitus on esimerkiksi talon arvon arvioittamista monella eri välitysfirmalla eikä hyväksy mitään suositeltua summaa.
Elareita voi vitkutella ja olla hyväksymättä sunmaa, varsinkin kun ero ei ole edes vireillä jne.
Aloittajalla ei ole niin elareita kuin talorahojakaan sillä hetkellä kun lähtee, jos lähtee ennen kun ero on virallinen.
Osituksen voi tehdä ennen eroakin, mutta luuletteko, että tämäntyyppinen mies sen niin tekee.
Ymmärrän tyhjän päälle jäämisen pelon ainakin juuri alussa. Mutta liian pitkään ei kannata jäädä tilanteeseen.
Miten esimerkiksi tt-tuki lasketaan jos on virallisesti vielä naimisissa? Jos asuu erikseen, mutta ei ole eronnut?
Kelan kiemurat ovat ihmeelliset. Kelan vuokravakuutta kannatttaa kysyä. Kun on lapsia niin luulisi olevan asunnon saamisen helpompaa.
Kannattaa ottaa selville kaikki mahdolliset tahot miten voi saada apua ja tukea. DIakonia ja seurakunnan vuokra-asunnot yms.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pahinta näissä kuvioissa on se, että näillä aggressiivisella isilläkin on vahvat oikeudet tavata lapsia. Ymmärrän hyvin, jos joku ei uskalla erota sen vuoksi, että ei halua laittaa lapsia siihen tilanteeseen että ovat yksin isällään. Olen työni puolesta sivusta seurannut/kuullut näistä, että vaikka viranomaisten tiedossa on tyyliin isän alkoholismi ja perheväkivalta niin silti ne lapset joutuu antamaan isälle viikonlopuiksi ja jos on valvotut tapaamiset, niin nekin on vain aikansa ja jos menevät seurantajakson ajan hyvin niin sinne vaan taas lapset kahdestaan epävakaan aikuisen seuraan valvomatta. Minusta se on kauheaa, että vaikka eroamalla voi ns. pelastaa itsensä niin lapsia ei välttämättä voi.
Myös tämä on saanut itseni viivyttämään eroamista. Ajattelen lasten parasta, sillä pystyn pelastamaan heitä tilanteista joissa näen miehen tunteiden alkavan kuumentua. Lapset eivät edes välttämättä edes tajua miten täpärällä on ollut ettei ole syntynyt kohtausta. Ihan oikeasti pelkään, että jos en olisi paikalla niin ainakin kovatahtoinen esikoinen ja mies ottaisivat todella kovasti yhteen. Mies ei ymmärrä lasta tippaakaan. Kauhulla odotan murrosiän vuosia.
Ap
Osta teltta ja muuta sillan alle. silta suojaa hyvin sateelta ja ukkoselta.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen tässä tilanteessa ajattelemaan enemmän lapsiasi kuin rahaa. Omassa lapsuudessani äitini ajatteli juuri samanlailla, että ei voida lähteä ”koska ei ole varaa”. Teini-ikäisiksi asti jouduttiin kestämään aggressiivista ja pelottavaa isää. Näitä jälkiä korjaillaan vielä, kun me lapset ollaan kolmekymppisiä. Paskasta lapsuudesta johtuvien traumojen ja mt-ongelmien vuoksi ongelmia mm. opinnoissa ja työelämässä. Todennäköisesti olisi tullut loppupeleissä halvemmaksi se, että oltaisiin silloin lapsena eletty jonkun aikaa vaan vähävaraisempina.
Ja tiedoksi ap:lle myös se, että jos lapsesi joutuvat pelkäämään kotona isäänsä ja sinä et tee asialle mitään, lapsesi tulee hyvin todennäköisesti katkeroitumaan ja myös vihaamaan sinua isänsä lisäksi.
Tämä! Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tuon viimeisen kappaleen varsinkin!
Kerrot kuinka saat fyysisiä oireita mielestäsi, kuinka hän raivostuu , voi heitellä tavaroita ja olla aggressiivinen. Silti päätät antaa lastesi elää tätä lapsuuttaan näin?
Ymmärrän että tilanne on vaikea, mutta sitä En ymmärrä miksi ei ajatella lasten parasta vaan traumatisoidaan heitä tällä tavalla ?
He eivät voi lähteä yksin:
Jos et lähde pian, menetät heidätkin päihteille, mielenterveysongelmille tms.
Nyt kamat kassiin ja ulos sieltä! Tiedän mistä puhun sillä isäni oli väkivaltainen äitiäni kohtaan ja mikään ei ole tuntunut niin hyvältä kun heidän avioero.