Pelossa elävien vertaistuki 27.2

Vierailija kirjoitti:

Maailman tapahtumista saa ahdistua. On täysin normaalia tuntea surua ja pelkoa, kun näkee karmivia kuvia sodasta. 

Mutta ei se herranen aika ole nornaali reaktio kääntää tällaisia tapahtumia noin vahvasti itseensä, ei suomalaisilla ole nyt se hätä vaan siellä Ukrainassa. Jos ukrainalaisten hätä aiheuttaa tollasta minäminäminunturvallisuuus-hysteriaa ja tärinää, niin on kyllä läpeensä itsekäs ja kaiken päälle vielä ihan helvetinmoinen nyhverö. Surkaa sitten sitä Ukrainaa jos on pakko päästä mässäilemään, mutta lopettakaa tuo oksettava itsekkyys.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa rukoilla. Jeesus haluaa antaa sitä pyytävälle uskon, toivon ja sisäisen rauhan. Silloin ei tarvitse pelätä.

Joo, Jeesus auttoi ihanasti niitä ukrainalaisia jotka ovat nyt kuolleet :) jumala rakasti heitä niin paljon että antoi venäjän paskoa koko valtion päälle :) kyllä rukoilu taas kannatti!

Ylimieliset kylmäpäät on uskomattomia. Jos itse olet niin ylivoimainen, älä pilkkaa täällä niitä joita pelottaa ja ahdistaa. Tää voi olla ainut paikka jossa voi kertoa omasta pahasta olosta nyt.

Vierailija kirjoitti:

Asiaa helpottaa se, että ajattelette näin.

Jos ydinsota alkaisi maailmalla ja puhutaan siitä, että ydinaseet lentää ees taas malien välillä, niin Suomi on itseasiassa yksi turvallisimmista maista asua. Ydinohjukset ohjataan usein niihin maihin, joissa on ydinohjuksia ja muita vahvoja armeijavarusteita ja meillä Suomessa ei näitä ole. Me emme siis saisi ydinohjusta meidän nurkkiin, joten olisimme turvassa.

Myöskin on todella epätodennäköistä, että Venäjä olisi enää hyökkäämässä Suomeen. Ukraina on kyennyt todella vahvasti sotimaan Venäjää vastaan, ja vaikka Ukraina ei ole EU:ssa tai Natossa, niin sille annetaan jatkuvasti tukea. Suomi ON EU:ssa ja vaikka se ei ole sotilas/puolustusliitto, niin ei meitä yksin jätettäisi. Siksi on hyvin epätodennäköistä, että Venäjä Suomeen olisi hyökkäämässä.

Ainoa asia, mitä pitäisi nyt murehtia on se, miten nuo pakotteet vaikuttavat meihin ja keksiä uusia tapoja ja asioita, miten kyetä ylläpitämään omaa taloutta.

Jos Venäjä alkaa ydinaseilla hyökätä, niin totta kai muut ydinaseita omaavat maat iskevät takaisin ja pamauttavat Venäjälle ydiniskun. Ja me ollaan tässä vieressä, kärsimässä kaikki syövät, sikiöiden epämuodostumat ja muut meillekin leviävästä säteilystä syntyvät taudit.

Kyllä NATO on ainoa toivo ja pelastus, että saataisiin edes joku pelote Venäjälle. Sen takiahan se Putin nyt pelottelee, koska yrittää epätoivoisesti estää sen että Suomikin liittyisi natoon. Siinä menee viimeinen mahdollisuus valloittaa Suomi itselleen, joten senhän se tietenkin yrittää estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko te tosissanne?

Tämän minäkin haluaisi tietää. Onko tää joku todella huonon maun vitsailuketju vai onko oikeasti ihmisiä jotka on noin heikkoja minäminä-tyyppejä, että tässäkin tilanteessa alkaa ekana hyperventiloida OMAN turvallisuutensa puolesta? Kun tilanne Suomessa on tämä ja Ukrainassa taas se?

Jos teillä on lapsia niin kiireellisesti terapiaan, noin itsekkäiden ja hysteeristen vanhempien kasvattamana se lapsi ei tule pärjäämään elämässään. Ei kaikesta voi ruveta tekemään henkilökohtaista tragediaa, voi herranjestas miten itsekkäitä nyhveröitä.

Ei pelkästään oman turvallisuuden puolesta vaan maailman ja Ukrainan ihmisten puolesta. Minua surettaa ne venäläiset nuoret miehetkin, jotka sotilaina tilannetta tietämättä vietiin sotimaan. Niin hirveää elämän haaskausta kaikilla rintamilla

Minuakin on pelottanut. Totuus vain on se, ettei nämä asiat ole omissa käsissä. Omalla kohdallani olen miettinyt, että pakonomainen uutisten selaaminen kumpuaa ehkä siitä, että kun en itse pysty kontrolloimaan tätä tilannetta, epätoivoisesti etsin jotain merkkiä, että joku olisi osannut sanoa tai tehdä jotain, millä asiat saadaan kääntymään parhain päin. Toivottavasti niin vielä tapahtuukin, mutta toistaiseksi olen aina todennut, että ei, edelleen on uutisissa vain ikävää. Siinä kohtaa päästän irti ja pystyn tekemään muutakin, koska ratkaisua ei ole löytynyt enkä minäkään voi asialle mitään.

Energiaa ei tarvitse laittaa mielen eikä tunteiden kontrollointiin, vaan sallia, ja päästää irti. Pelottaa, mieli yrittää etsiä ratkaisua, jota ei vielä ole, en voi asialle mitään, päästän irti. Tätä kun olen toistanut tarpeeksi usein, huomaan, että kun se paniikki iskee ja tekee mieli mennä katsomaan uutisia, entistä nopeammin alkaa tulla ajatus, että enpäs menekään, koska ei siitä ole mitään apua. Tai että vilkaisen vain, jaahas, ei mitään uutta, jatkan sitten omia hommiani. Onhan sekin totta, että mitä paremmin itse voi, sitä paremmin pystyy vastaamaan, jos tuleekin myös itselle aika toimia. Siinä mielessä hyvä, jos löytää tiensä ulos sieltä paniikin syövereistä, jotta pystyy huolehtimaan itsestään sekä läheisistään. Ja jos miettii, mitä järkeä missään enää on, kun voi tulla maailmanloppu, niin elämä voi päättyä itse kultakin millä tahansa sekunnilla. Silti teemme asioita päästäksemme elämässä eteenpäin. Niin kauan eletään, kun ollaan elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on viisi vuotias poika. Ihme kyllä, mutta otan tämän tilanteen melko hyvin. Tosin aamulla aikaisin katselin asuntoautoja sillä silmällä jos sota syttyy niin pääsee sellaisella pakoon. Nyt kuitenkin mieli taas vähän rauhoittunut joten palaan maanpinnalle ja jätän asuntoauton ostamatta. Sitä sitten tiedä etukäteen millä täältä pois pääsee.

Suomessa on maanpuolustusvelvollisuus ihan kaikilla. Myös naisilla.

Eikö ukrainassa sitten ole kun kaikki pakenevat sieltä?

No mä itse synnyttänyt juuri 24. päivän aamuna, ja ei ollut kiva lukea ensimmäistä kertaa uutisia synnytyksen jälkeen päivällä. Vaikka en juuri ehtinyt(onneksi) uutisia sinä päivänä lukemaan, meinas ne uutiset ja hormonit yhdessä olla vähän liikaa. Itkeskelen vähän väliä, kun ajattelin että minkälaiseen maailman minun rakas pienokainen joutu syntymään :( Itketti myös lasten tulevaisuuden puolesta, samalla kun katselin omaa täydellistä ja viatonta lasta, joka on onneksi vielä tietämätön maailman pahuudesta. Minulla myös siis kolme muuta lasta.

Perjantaiaamuna tein päätöksen, että en seuraa uutisia, lakkasin facessa seuraamasta kaikkia sivustoja, jotka tuuttasivat uutisia ja pelkoa. Nyt saatan välillä vilkaista jotain uutisia tai keskusteluja, ja onneksi sellaseen ei ole edes aikaa. Eikä se edes aiheuta samanlaista ahdistusta, kuin alkuun. Suhtaudun asiaan erillä tavalla.

Se mitä minä itse voin tässä tilanteessa tehdä eniten, on se että olen läsnä perheelleni ja suojelen heitä tältä pelolta.

Elämä jatkuu normaalina niin kauan kuin jatkuu ja tieto vaan lisää tuskaa. Nyt nautimme pienestä vauvasta, auringosta, linnun laulusta ja luonnon heräämisestä pikkuhiljaa kevääseen.

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.

Ukrainassa on äitejä vastasyntyneine vauvoineen KESKELLÄ POMMITUKSIA. Sinä olet turvassa. Kummalla on syytä kauhuun ja pelkoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on viisi vuotias poika. Ihme kyllä, mutta otan tämän tilanteen melko hyvin. Tosin aamulla aikaisin katselin asuntoautoja sillä silmällä jos sota syttyy niin pääsee sellaisella pakoon. Nyt kuitenkin mieli taas vähän rauhoittunut joten palaan maanpinnalle ja jätän asuntoauton ostamatta. Sitä sitten tiedä etukäteen millä täältä pois pääsee.

Suomessa on maanpuolustusvelvollisuus ihan kaikilla. Myös naisilla.

Eikö ukrainassa sitten ole kun kaikki pakenevat sieltä?

No ilmeisesti ei ole kuin ukrainalaisten miesten asevelvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko te tosissanne?

Valitettavasti.  Itken aina surullisia elokuvia katsoessanikin ja tämä on todellisuutta.

Niin itken minäkin. Olen myös itkenyt viime päivinä näitä uutisia lukiessa. Silti ihan normaalisti olen töitä tehnyt tänäänkin, syönyt, nukkunut ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.

Ukrainassa on äitejä vastasyntyneine vauvoineen KESKELLÄ POMMITUKSIA. Sinä olet turvassa. Kummalla on syytä kauhuun ja pelkoon?

Voi luoja miten typerä kommentti! Olisikohan parempi, että menet oksentamaan ihmisvihaasi jonnekin muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko te tosissanne?

Tämän minäkin haluaisi tietää. Onko tää joku todella huonon maun vitsailuketju vai onko oikeasti ihmisiä jotka on noin heikkoja minäminä-tyyppejä, että tässäkin tilanteessa alkaa ekana hyperventiloida OMAN turvallisuutensa puolesta? Kun tilanne Suomessa on tämä ja Ukrainassa taas se?

Jos teillä on lapsia niin kiireellisesti terapiaan, noin itsekkäiden ja hysteeristen vanhempien kasvattamana se lapsi ei tule pärjäämään elämässään. Ei kaikesta voi ruveta tekemään henkilökohtaista tragediaa, voi herranjestas miten itsekkäitä nyhveröitä.

Onko sinulla kaikki hyvin?

Varmasti pelottaa jos ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Tosiasia kuitenkin on että ihmisillä ei ole kykyä poistaa kaikkea pahaa täältä vaan se on isommissa käsissä.

Ja näin tulee tapahtumaan, siitä kannattaa ottaa selvää.

Fakta kuitenkin on että nyt on ”kriittisiä aikoja joista on vaikea selvitä”, ennustukset täyttyy. Ihan normaalia olla stressaantunut. Mutta toivoa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko te tosissanne?

Tämän minäkin haluaisi tietää. Onko tää joku todella huonon maun vitsailuketju vai onko oikeasti ihmisiä jotka on noin heikkoja minäminä-tyyppejä, että tässäkin tilanteessa alkaa ekana hyperventiloida OMAN turvallisuutensa puolesta? Kun tilanne Suomessa on tämä ja Ukrainassa taas se?

Jos teillä on lapsia niin kiireellisesti terapiaan, noin itsekkäiden ja hysteeristen vanhempien kasvattamana se lapsi ei tule pärjäämään elämässään. Ei kaikesta voi ruveta tekemään henkilökohtaista tragediaa, voi herranjestas miten itsekkäitä nyhveröitä.

Onko sinulla kaikki hyvin?

Huoh. Olihan tuo aika pahasti sanottu, mutta johan taas tätä patikointia on mässytetty koko pitkä viikonloppu. Että jonkun se oli pakko sanoa.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu ja minullakin kaksi pientä lasta, joista toinen vasta vauva. Pää muutenkin hormonihöyryissä ja nyt tällainen perusturva vetäistään jalkojen alta. Yritän pitää perusarkea koossa, mutta kehosta huomaa pelon. En saa unta ja sydän hakkaa. Tsemppiä kaikille, olemme tässä yhdessä.

Ukrainassa on äitejä vastasyntyneine vauvoineen KESKELLÄ POMMITUKSIA. Sinä olet turvassa. Kummalla on syytä kauhuun ja pelkoon?

Voi luoja miten typerä kommentti! Olisikohan parempi, että menet oksentamaan ihmisvihaasi jonnekin muualle.

Tervejärkinen tasapainoinen ihminen on tällä palstalla välittömästi ihmisvihaaja, kun ei lähde mukaan joukkohysteriaan. Oli kyse sitten koronasta tai vaikkapa tästä.

Ei ahdista eikä pelota. Tiedän, että en voi oikeastaan vaikuttaa, että mitä tulee tapahtumaan. Se on mitä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailman tapahtumista saa ahdistua. On täysin normaalia tuntea surua ja pelkoa, kun näkee karmivia kuvia sodasta. 

Mutta ei se herranen aika ole nornaali reaktio kääntää tällaisia tapahtumia noin vahvasti itseensä, ei suomalaisilla ole nyt se hätä vaan siellä Ukrainassa. Jos ukrainalaisten hätä aiheuttaa tollasta minäminäminunturvallisuuus-hysteriaa ja tärinää, niin on kyllä läpeensä itsekäs ja kaiken päälle vielä ihan helvetinmoinen nyhverö. Surkaa sitten sitä Ukrainaa jos on pakko päästä mässäilemään, mutta lopettakaa tuo oksettava itsekkyys.

Tuo sun reaktio vaikuttaakin hyvin normaalilta. Vai onko sittenkin niin, että ymmärrys ei riitä näkemään isompaa kuvaa tai jos riittää, se on liian pelottava kohdattavaksi. Sitten täytyy tulla tänne ja yrittää tampata pelko piiloon, ettei se vaan riko omaa kuplaa.

Mässäillään pelolla mässäillään

Ahistaa ahistaa ahistaa

Taon kymmeniä viestejä minuutissa palstalle

Kyttään kuolinlukuja kouristuksenomaisesti

Ja välillä vollotan peiton alla

Palaan linkittämään, mitä karmeimpia uutisjuttuja

...

Tyypillistä "tervettä" menoa palstalla

Ahdistaa ja surettaa täälläkin EIKÄ ITSENI vaan ukrainalaisten puolesta :(. Surettaa ne miljoonat ihmiset joita tämä koskee, ne perheet jotka joutuneet iseistään eroon ja surevat lapset yms.