Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luovutin munasoluja
27.09.2006 |
ja keräys oli eilen. Täytyy sanoa että kuulemieni juttujen perusteella pelkäsin toimenpidettä todella paljon, mutta aikaslailla turhaan. Pientä kipua tunsin lääkityksen läpi, mutta se kesti vain sekunnin murto-osan. Kaikki piikitykset ennen keräystä, eli ne hormonihoidot, olivat minusta hurjan jännittäviä :) Tuli hyvä mieli kun lääkäri tuli keräyksen jälkeen kertomaan, että yhteensä munasoluja saatiin talteen 23, ja näyttivät oikein hyviltä. Niinkuin että olen ollut jollekin isoksi avuksi. Menen takuulla uudemmankin kerran luovuttamaan, ja suosittelen kaikille, jotka ovat asiaa miettineet.
Kommentit (38)
et ole minun. Itse asiassa olen unohtanut koko jutun. Muistan sen aina näin, kun asia tulee puheeksi.
Luovuttaminen oli prosessina mielenkiintoinen. Pelkäsin keräämistä kovin, mutta ei se mikään kummoinen juttu loppujen lopuksi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se riippuu aivan siitä, milloin hoito on tehty ja missä. Laki näistä asioista on vasta tulossa.
Kun minä sain omat lapseni luovutetuilla siittiöillä, luovuttajan ei ollut mahdollista reksiteröityä. Se tarkoittaa, että lapseni eivät koskaan tule saamaan selville luovuttajan henkilöllisyyttä. Ainoa tilanne, jossa viranomaiset ottaisivat sen selville, on se että lapsella olisi vakava sairaus johon tarvittaisiin biolgisia vanhempia luovuttajiksi esim luuydinluovuttajiksi.
Kun itse luovutin munasolujani, luovuttaja sai joko rekisteröityä (jolloin lapsi täysi-ikäisenä halutessaan saa yhteystiedot) tai olla rekisteröitymättä (jolloin lapsi ei saa halutessaankaan tietoja).
kyselee luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneen erityislapsen äiti
Vierailija:
Adoptiolapsesta ei tiedä, millaiset ovat olleet odotusajan olosuhteet ja syntymänjälkeiset. Usein huonot ja lapsi onkin ns erityislapsi. Sitten vielä luovutetuilla munasoluilla on kumminkin isä usein biologinen.
Eli bisnestä ei soluillaan voi tehdä.
" Miksi käyttää toisen munasoluja (siittiöitä) kun yhtä
hyvin voisi adoptoida jo olemassa olevan lapsen??"
No, miksi käyttää sitten omiakaan sukusoluja....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse asiassa termistö menee niin että luovuttaja ei ole biologinen äiti, vaan geneettinen äiti.
Vau 23 muualla kasvanutta lastasi. Jos äitini olisi tehnyt noin, totta hemmetissä kiinnostaisi ottaa yhteyttä sisaruksiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurempi riski olla erityislapsi kuin sellaisella, jonka kohdussaoloaika ja lapsuusaika ovat olleet hyvässä ympäristössä. Ei ollut tarkoitus loukata ketään, vaan sanoa perusteluja tähän.
" En TODELLAKAAN mistään hinnasta haluaisi, että MINUN lapsia on tällä telluksella, enkä tiedä asista tai näe heitä ikinä."
Pointtihan onkin, että syntyvät lapset eivät ole luovuttajan lapsia. Se joka ei kykene sitä ymmärtämään, ei onneksi luovutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
IVF 2003, josta jäi pakkaseen 2 alkiota. Luovutimme nuo alkiot nyt keväällä. Kysyin juuri tuosta, että tuleeko joku oven taakse 18 v päästä sanomaan, että äiti ja isi. Ei pelkoa. Diacor ei luovuta tietoja kenellekään. Laki on vasta tulossa ja Diacor toimii tämän hetken lain perusteella.
Diacor ei hoida naispareja lainkaan, mutta kuitenkin biologi halusi vielä kysyä meiltä, että haluammeko että alkiot saa hetero pariskunta, tottakai vastasimme. Todella ihana paikka Diacor on. Henkilökunta ystävällistä.
Adoptiolapsilla on tosiaankin enemmän erityistarpeita - tuskin on salaisuus että jo raskausaika on näille lapsille monesti ollut terveydelle haitallinen. Hylkäämiskokemus jättää myös jälkensä lapseen, vaikka hän olisi kuinka pieni tahansa, ja " hylkäämisiä" on voinut olla jo parivuotiaalla lukuisia. Lapsi kun äidiltä tultuaan harvoin on vain yhdessä ja samassa hoitopaikassa ennen mahdollista adoptiota. Lastenkotiolosuhteet ovat myös oma lukunsa.
Itse tunnen kolme ulkomailta adoptoitua lasta, ja he ovat kyllä hurmaavia tavallaan, mutta jokaisella on Suomeen tulon jälkeen todettu jokin vamma - kahdella kehitysvamma ja yhdellä autismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä ystäväpariskuntamme on toivonut että luovuttaisin heille munasoluja..haluaisin kyllä auttaa heitä,mutta pelottaa kuinka suhtautuisin lapseen..kun kuitenkin se on osa minua...vaikee tilanne..ovat luvanneet huomattavan palkkion,en tosin sitä rahan takia tekisi,enkä luultavasti ottaisi edes vastaan..onko muita joilla ollut vastaava tilanne???
ehdota että luovutus tehdään ristiin. eli että sinä kyllä luovutat, jolloin he pääsevät jonon ohi (koska heillä on ns ." oma" luovuttaja), mutta sun solut annetaan tuntemattomalle ja he saavat myös tuntemattoman solut.
Tätä tehdään jatkuvasti. Tällä tavoin autat heitä, mutta tuo ongelmasi poistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saitko tietää tai olisitko saanut tietää syntyikö alkioistanne lapsi ? Meillä myös alkioita Diacorilla pakkasessa, ja asia saattaa tulla ajankohtaiseksi.
En kysynyt asiaa. Biologi sanoi että alkiot menevät heti käyttöön, niistä on pulaa. Jonossa on monta pariskuntaa.
eli meistä suomalaisista. Yleinen korvaus on n. 8.000dollaria.
Aika moni opiskelija luovuttaa vain rahakorvauksen vuoksi.
Mutta sitten pitääkin olla muita meriitteja, eli yliopistotutkinto, kauneuskilpailut, urheilusaavutukset ja muut kiinnostavat kovastikin luovuttajaa valittaessa.
vaan tietenkin terveydentila, ikä jne mutta nuo muut vaikuttavat sitten siihen kun vanhemmat valitsevat katalogeista sopivat geenit.
Alue: Aihe vapaa
Miten sitten estetään tilanne että mies on siittänyt tietämättään lapsen jollekin naiselle ja miehen avioliitossa siittämä lapsi menee naimisiin tämän salatun lapsen kanssa? Ihan vastaava tilanne - tämä vaan paljon yleisempi ja tätä on tapahtunut kautta aikojen.
Veikkaanpa että näissä luovutushoidoissa se riski on itse asiassa pienempi kuin perinteistä tietä...