Ystävä jätti 15v yksin kotiin.
Lähti muiden 4 lapsensa ja miehensä kanssa kesämökilleen lappiin. Satojen kilometrien päähän. Jätti 15v tyttären yksin viikoiksi n 5 viikoksi heidän isoon omakotitaloonsa. Mummo ja pappa asuvat n 250 metrin päässä. Onko teistä tämä ok?
Kommentit (255)
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
Lopetin aikanaan koulut peruskouluun ja lähdin heti koulun loputtua töihin. Olin siis vielä 15 v. 16 vuotiaana muutin asumaan omilleni ja kävin kokoaika töissä. Aikanaan sitten opiskelin ammatin ja menin naimisiin ja sain lapset. Mut kait nämä tän päivän teinit on sitten tosi onnettomia ja vanhempien pitää paapoa 18-22 vuotiaaks asti. Niin se maailma näyttää muuttuvan :D :D Ilmankos tässä ollaan syöksykierteessä talodellisestikin, kun kaikki on niin tarkoin säädeltyä, jopa alle 18 vuotiaan työtunnit.
Tyttäreni olisin uskaltanut jättää poikaani en ikimaailmassa.
Olisi ollut täysin ok meidän tyttären kanssa, mutta tyttäriä on tietysti monenlaisia.
Teini on "hylätty" yksin isoon omakotitaloon? Eli miten tämä käytännössä tapahtui: vanhemmatko hipsivät yön pimeydessä autolle, pakkasivat teinin sisarukset ja kamppeet pirssiin ja hurauttivat pois. Vai olisko kotivahti-järjestelystä sittenkin sovittu ihan fiksusti kommunikoimalla teinin kanssa ja käymällä säännöt ja velvollisuudet huolella läpi.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Ei teiniä varmasti kiinnostakaan mutta voi silti huomata jossain vaiheessa olevansa yksinäinen ja kokea olonsa hylätyksi. Vaikka ei sitä myöntäisi/näyttäisi. On hyvä että tuon ikäinen saa olla yksinkin kotona mutta viisi viikkoa on liikaa.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin 0 päivää tai viisi viikkoa siellä mökillä? Ei mitään siltä väliltä?
Kun olin 15 vanhempani lähtivät kolmeksi viikoksi Italiaan. Kotiin jäi mun kanssa 12-vuotias pikkuveli. Hienosti sujui arki, kun vanhemmat olivat jättäneet käteistä kotiin ruokaa ja mahdollisia hätätilanteita varten, naapurin puhelinnumero oli valmiina sun muuta. Kauppaankin oli kiva mennä skootterilla, pikkuveli tarakalla reppu selässä ja saatiin valita mitä ruokaa ostettiin ja yhdessä kokattiin. Vanhemmat kyllä soittivat melkein joka päivä ja tarkastivat, että kaikki oli ok ja antoi neuvoja jos tuli ongelmia esim lämmityksen kanssa kun isossa omakotitalossa asuimme.
Vanhempani kasvattivat minut ja veljeni omatoimisiksi ja tiesivät, että meihin voi luottaa. Pyykkienpesu, kokkaus, siivous, lemmikkien hoito... Kaikki sujui ja sujuu vieläkin ilman ongelmia. Olimme todella ylpeitä tuon kokemuksen johdosta, sillä sai tietää, kuinka paljon vanhemmat luottavat meihin. Ja nyt olen parikymppisenä todella kiitollinen vanhemmilleni, sillä heidän kasvatuksen ja luoton takia tiedän että pärjään.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Ei teiniä varmasti kiinnostakaan mutta voi silti huomata jossain vaiheessa olevansa yksinäinen ja kokea olonsa hylätyksi. Vaikka ei sitä myöntäisi/näyttäisi. On hyvä että tuon ikäinen saa olla yksinkin kotona mutta viisi viikkoa on liikaa.
[/quote]
Kun tuntee olonsa yksinäiseksi, kipaisee vieressä sijaitsevaan mummolaan?
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin 0 päivää tai viisi viikkoa siellä mökillä? Ei mitään siltä väliltä?
[/quote]
Mistäs sitä tietää, onko muuta vaihtoehtoa? Voihan olla, että tytön kanssa on sovittu, että jos tuntuu tylsältä, yksinäiseltä tai ahdistavalta yksinään kotona niin voi hypätä junaan ja matkustaa muun perheen luo mökille.
Olette te jotkut yksinkertaisia. Hylkäämistä on monenlaista, fyysistä, henkistä, emotionaalista, taloudellista..
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Ei teiniä varmasti kiinnostakaan mutta voi silti huomata jossain vaiheessa olevansa yksinäinen ja kokea olonsa hylätyksi. Vaikka ei sitä myöntäisi/näyttäisi. On hyvä että tuon ikäinen saa olla yksinkin kotona mutta viisi viikkoa on liikaa.
[/quote]
No, onneksi on ne isovanhemmat siinä ihan vieressä. Niille voi varmasti mennä vaikka yöksi jos siltä tuntuu. Ja eiköhän ne vanhemmatkin tee uudet suunnitelmat jos teini ei syystä tai toisesta pärjää kotona.
Epäilen vahvasti että tuntisi olonsa yksinäiseksi. Tietämäni älypuhelimen ja/tai tabletin omistavat teinit ovat jatkuvasti selaamassa facebookia, instagramia jne. somekanavia ja viestittelevät whatsapissa. Ajat nääs muuttuvat eskoseni.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:49"]
Mua hiukan ärsyttää tämä tekopyhäily kun otetaan esimerkikisi opiskelujen takia eri paikkakunnalle muutto vertailukohteeksi ap:n esittämälle tilanteelle.
Nyt vanhemmat ovat mielihyvin lomailemassa viisi viikkoa ilman esikoista, voi olla emotionaalisesti ja luottamuksen suhteen aika rankka juttu vaikka nuori muuta väittäisikin, opintojen takia poismuuttanutta kukaan ei ole "hylännyt" kuten -ihan totta!- tässä tapauksessa on tehty.
Terv lapseton mutta mm kehityspsykologiaa opiskellut ja sitä työssänsä käyttävä ja monenlaista nähnyt.
[/quote]
Pakotettiinko tämä teini jäämään kotiin? Vai halusiko itse jäädä? Jos itse halusi jäädä niin kokeeko hän sen silloin hylkäykseksi?
Ensin vaahdotaan kuinka lapsi jää kotiin ilman valvontaa. Sitten kun tajutaan että eihän se jäänyt (ne isovanhemmat) niin keksitään että se lapsi onkin pakotetty jäämään ja siten hyljätty. Ja se ihan varmasti saa traumoja.
Entäs jos teiniä ei vaan kiinnostanut olla mökillä 5 viikkoa putkeen, jos se tiesi ettei viihdy vaan halus olla kaupungissa. Ehkä ne traumat oliskin tulleet jos se teini olis pakotettu mökille viikkokausikis tylsistymään.
[/quote]Ei teiniä varmasti kiinnostakaan mutta voi silti huomata jossain vaiheessa olevansa yksinäinen ja kokea olonsa hylätyksi. Vaikka ei sitä myöntäisi/näyttäisi. On hyvä että tuon ikäinen saa olla yksinkin kotona mutta viisi viikkoa on liikaa.
[/quote]
Kun tuntee olonsa yksinäiseksi, kipaisee vieressä sijaitsevaan mummolaan?
[/quote]Tästä ko tytöstä (?) en tiedä, mutta vaikka minua aikoinaan pidettiin hyvin itsenäisenä ja pärjäävänä ja "tukijoukot" olivat lähellä koin salaa valtavaa surua siitä että vanhemmilleni oli kovin helppoa ja hauskaa viettää pitkiä aikoja erossa minusta. En ikinä olisi osannut/uskaltanut sitä kenellekään myöntää.
Tunsin itseni hylätyksi ja yksinäiseksi, olisin kaivannut nimenomaan omilta vanhemmiltani kokemusta että olen tärkeä. Enkä ulkopuolinen omassa perheessäni.
En tosin osannut analysoida mikä minua vaivaa enkä edes antanut itselleni lupaa kaivat heitä, aikuisena sitä tajuaa monet asiat tosiin kuin kehittymätömänä teininä.
Pärjäsin toki ruoan ja pyykin yms suhteen mutta sisäisesti kärsin. Epäluottamus ihmisiin ilmeni myöhemmin suhtautumisessani muihin ihmisiin ja kyvyttömyydessä luottaa kehenkään.
Kaikki ei vain aina ole sitä miltä ulospäin näyttää.
En hyväksy. Viikko olisi ok. Teini voi tuntea itsensä hylätyksi, ja toisaalta tehdä jotain typerää ja vaarallista.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:36"]
Epäilen vahvasti että tuntisi olonsa yksinäiseksi. Tietämäni älypuhelimen ja/tai tabletin omistavat teinit ovat jatkuvasti selaamassa facebookia, instagramia jne. somekanavia ja viestittelevät whatsapissa. Ajat nääs muuttuvat eskoseni.
[/quote]Kuules nummisuutari, some ei korvaa todellista läsnäoloa. Yksinäisyys voi kohdistua johonkin tiettyyn henkilöön, ei ylipäätään jonkun ihmisen seurankaipuuseen.
Ajat muuttuvat mutta ihminen psyykkisesti ei muutu samaan tahtiin kuin teknologonen maailma.
No todellakin 15v voi jäädä jos itse haluaa ja kun isovanhemmatkin ovat noin lähellä. Itse olin jo joskus 12-13v viikon yksin kotona kun vanhemmat oli reissussa (ei mummoja tms lähellä) ja olipa mukavaa, joku kaveri oli yötä kylläkin yleensä. 16v muutin jo kotoa pois.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:36"]
Epäilen vahvasti että tuntisi olonsa yksinäiseksi. Tietämäni älypuhelimen ja/tai tabletin omistavat teinit ovat jatkuvasti selaamassa facebookia, instagramia jne. somekanavia ja viestittelevät whatsapissa. Ajat nääs muuttuvat eskoseni.
[/quote]Kuules nummisuutari, some ei korvaa todellista läsnäoloa. Yksinäisyys voi kohdistua johonkin tiettyyn henkilöön, ei ylipäätään jonkun ihmisen seurankaipuuseen.
Ajat muuttuvat mutta ihminen psyykkisesti ei muutu samaan tahtiin kuin teknologonen maailma.
[/quote]
Puhu kuule vaan omasta puolestasi, nykyajan teinit ovat syntyneet ja kasvaneet täysin erilaiseen maailmaan kuin sinä. Heillä on ihan eri meiningit kuin aikuisilla.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 15:36"] Epäilen vahvasti että tuntisi olonsa yksinäiseksi. Tietämäni älypuhelimen ja/tai tabletin omistavat teinit ovat jatkuvasti selaamassa facebookia, instagramia jne. somekanavia ja viestittelevät whatsapissa. Ajat nääs muuttuvat eskoseni. [/quote]Kuules nummisuutari, some ei korvaa todellista läsnäoloa. Yksinäisyys voi kohdistua johonkin tiettyyn henkilöön, ei ylipäätään jonkun ihmisen seurankaipuuseen. Ajat muuttuvat mutta ihminen psyykkisesti ei muutu samaan tahtiin kuin teknologonen maailma. [/quote] Puhu kuule vaan omasta puolestasi, nykyajan teinit ovat syntyneet ja kasvaneet täysin erilaiseen maailmaan kuin sinä. Heillä on ihan eri meiningit kuin aikuisilla.
[/quote]En ole tuo mutta aivan samaa mieltä. Otapa asioista selvää. Nuoret syntyvät erilaiseen maiilmaan kuin vanhempansa mutta ovat silti sisäisesti samojen lainalaisuuksien alla kuin (esi)vanhempansa.
Meinigit voivat olla erejä mutta se ei ole mikään argumentti tietynlaisten tarpeiden mukapoistumiselle.
Ah, nyt ymmärrän, taidatkin itse olla ihminen joka hoitaa vanhemmuuttaan facebookin tms kautta ja haluaa säilyttää hyvän omantuntonsa uskomalla markkinavoimia..
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:25"]
Lasu voi olla eri mieltä. Entä jos teini päättää lähteä juomaan keskustaan , sammuu ja poliisit ottaa kyytiin. Sitten soitellaan vanhemmille eivätkä olekaan kotona. Heitteille jättö..
[/quote]
Kova luotto on sulla lapseen. Jos 15-vuotias aloittaa lukion, on joutunut jo tehdä päätöksen mihin suuntaan lähtee elämäänsä rakentamaan, niin eiköhän se pärjää viikon yksin kotona. Oma lapseni oli jo tuossa iässä välillä kaksikin viikkoa poissa kotoa, jos ei kiinnostanut lähteä muun perheen mukaan. Sanoin vain, että kunhan luottamus pysyy, niin saat olla yksin. Jos luottamus menee, se loppuu siihen.