Nainen, kestäisikö sinun itsetuntosi miestä...
...joka aina silloin tällöin kettuilisi ovelasti? Muuna aikana olisi tottakai ystävällinen, huomaavainen ja ihana, mutta aina välillä kettuilisi, koska se on osa miehen huumorintajua.
Esim. "se sinun kultakalasi on lihonut. Etkai ole aikeissa vaihtaa sitä laihempaan?"
Tai, "onko tämä voileipä myrkytetty? Olet ollut epäilyttävän hiljainen..."
---
Kestäisikö sinun itsetuntosi?
Kommentit (49)
Mitä ihmeen tekoa tuolla on itsetunnon kanssa? En pidä ankeuttajista, edes ilmapiirin ankeuttajista. Huumoria on meinaan myös positiivista, ei sen tarvitse olla mitään ivaamista tai piilovit***lua.
Itsetunto on just niin hyvä, että rima on korkealla seurani suhteen. Etenkin siksi, koska seura tekee kaltaisekseen ja kun hetken seurustelin tuollaisen ihme letkauttelijan kanssa, minustakin alkoi tulla inhottava.
Kyse ei ole itsetunnista vaan huumorintajusta, sinulla ei sitä näytä olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP saikin vastauksensa, suomiakoilla on umpisurkea itsetunto ja huumorintaju. Eivät kestä naljailua. Tai kritiikkiä. M26
Miten kritiikki tähän liittyy? Sehän on ihan eri asia kuin huumorintaju tai kettuilu.
Ottiko noin koville kuulla suoria vastauksia eikä piilotettua kettuilua?
Sivusta. Kritiikki liittyy näillä tämäntyyppisillä miehillä AINA kuvioon. Kyseessä on negatiivinen ihmistyyppi, joka haluaa _oikeuttaa_ v ittuilun ja arvostelemisen - sellainen miesihmistyyppi etsii koko ajan vikoja ja kritikoi ja valittaa, sitten kun nainen ei siedä sellaista kohtelua, mies voi heittää : "ei kestä kritiikkiä, ei ole huumorintajua!" Tämä on niin nähty.
Jonkinlainen empatiakyvyttömyys ja ajattelemattomuus, tunteettomuus myös mukana, kuten myös omilla aivoilla maailman ja ihmisten käsittämisen kykenemättömyys (viittaus siihen että nuo "kritiikki- huumorintaju-jne"-argumentit tulevat tietyntyyppiseltä miesryhmältä, jonka massa on omaksunut "hivemindina" ineen).
Aluksi menin minäkin halpaan, nimenomaan termin "kritiikki" osalta, koska sitähän on koulusta asti opittu pitämään ok terminä. Mutta sitten kantapään kautta ja analysoinnin ja seuraamisen kautta havahduin , että mitäs helvettiä. Tätähän käytetään naisvihaisten miesten taholta kohteiden alaspäin painamiseen ja sen oikeuttamiseen. Vikoja haetaan, halutaan aiheuttaa mielipahaa.
Red flag jos miehellä on halu päästä "arvostelemaan" ja "kritikoimaan" naista tämän tästä. Ja myös tämä, että vetoaa huumorintajuttomuuteen. Eivät vaan ota huomioon, että jos se tyyli on peetä, niin huumorintajuista ei vaan naurata. Lisäksi: toksinen meininki ON toksista.
Oppikoot olemaan, positiivisuutta ja sydämen sivistystä mukaan.
Itsetunto kestää, mutta aika rasittavaa olisi jatkuvasti kuunnella teinien höpöhöpöhuumoria aikamieheltä..
Huumorin varjolla kritisoiva mies on maksimissaan teinin tasolla henkisesti. Saattaa olla jopa eskarilaisen tasolla. Siitä seuraa paljon muitakin ongelmia.
Miten ap kuvittelee, että tommosen miehen kanssa olisi toimiva ja kuuma seksielämä?
Mitä tekemistä typerillä ”vitseillä” on itsetunnon kanssa? En katsoisi tuollaista miestä kovin kauaa.
Jos se mies olisi noin ihana kuin väität, niin kestäisi hyvin ja olisi toivottavaakin. Jos se olisi kuitenkin oikeasti sellainen kuivakka tosikko, joka ei kestäisi itseensä kohdistuvaa kuittailua, ja vielä pohjimmiltaan ilkeä, niin en hyväksyisi.
Mun kultakalan haukkuminen menee jo nii yli että äijä lentäs pihalle. Todella mautonta.
Mun läski ystävä haukkui aina koiraani läskiksi tai sanoi, että se on lihonut. Koira ei ollut mitenkään läski. En jaksanut ystäväni "huumoria" eikä ole todellakaan mikään itsetuntokysymys.
en kuuntele tollasia paskoja vitsejä sekunttiakaan
Huumoria peliin. Jos joku kysyisi onko kultakalani lihonut niin sanoisin, että juu meillä on samat eväät.
Voileivän myrkytysepäilyyn vastaisin myöntävästi. Normaalia huumoria. Tylsää, asiallista keskusteluako pitäisi olla? ei kiitos.
Siis anteeksi, mutta mikä tuossa on kettuilua? Minulta taitaa mennä nyt jotain ohitse, kun noissa ei mielestäni ole mitään loukkaavaa.
EI SAA Kettuila ollenkaan! Pitäisin kävelee!
Jep. Kuvitellaanpa rakasteleminen "kritiikkiä" perusoikeutenaan pitävän miehen kanssa. Kuvitellaanpa.
Mies on onnistunut jotenkin saamaan arahkon mutta häneen ihmeellisesti ihastuneen naisen suhteeseen, sitten eräänä iltana tähdet ovat kohdallaan, mies ja nainen ovat suudelleet ja nainen katsoo luottaen mieheen. Vähitellen ollaan sängyssä.
Sitten mies valtansa tunnoissa ja tyylilleen uskollisena katsoo haavoittuvaisesti alasti edessään olevaa naista ja sanoo "Olen kyllä parempia nähnyt, no, lähinnä pornoelokuvissa (nauraa omalle huumorilleen ja alkaa rentoutua, miehestä tuntuu, hänellä on homma hallussa)! " Nainen on lamaantunut, kaikki on pilalla. "Mikäs nyt tuli, otatko mieluummin suuhun, älä sitten käytä hampaita. " Nainen pakenee itkien vessaan eikä tule enää takaisin.
Mies menee nettiin ja kirjoittaa, että naiset ovat hulluja, eivät kestä kritiikkiä eivätkä neuvomista! Nainen kerää rohkeutta vessassa ja tulee lopulta väristen sanomaan silmät punaisina "Sinä olet ilkeä ja satuttava, sinun kannattaa mennä vaikka terapiaan. Lisäksi sinulla on tuppi muna. Pahoittelen että koskaan pidin sinusta, se oli arviointivirhe. Nyt. Lähde vetämään."
Tämä ei paras kuvitelma, mutta juttu lähti lentämään, niin annoin mennä eteenpäin.
Pointti siinä, että arvostelevan miehen kanssa elämä on ikävää. Ei onnea. Arvostelevan miehen kannattaa tiedostaa, että se ei ole God given ominaisuus ja jumalainen oikeus tökkiä ja kritikoida ja pilata tunnelmaa ja päteä, se on toksista meininkiä.
Ja jos naisella on mitään itsetunnon rippeitä, niin hän ei jää kohteeksi. Suhteessa on tärkeää se, että on hyvä olla. Siinä salaisuus, siinä kaikki. 🤍
Olen naimisissa nörtin kanssa. Kestän mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Huumoria peliin. Jos joku kysyisi onko kultakalani lihonut niin sanoisin, että juu meillä on samat eväät.
Voileivän myrkytysepäilyyn vastaisin myöntävästi. Normaalia huumoria. Tylsää, asiallista keskusteluako pitäisi olla? ei kiitos.
Onneksi paska huumori ja tylsä, asiallinen keskustelu eivät ole ainoita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi, mutta mikä tuossa on kettuilua? Minulta taitaa mennä nyt jotain ohitse, kun noissa ei mielestäni ole mitään loukkaavaa.
Oikeasti kysyn, kun en tajua. Voisiko joku kertoa. Ensimmäisessä mielestäni mies heittää kommentin kultakalasta ja tekee siitä vitsin, joka viittaa stereotypiaan, jossa puoliso vaihdetaan hoikempaan. Toisessa taas kysytään hiljaisuuden syytä ja kevennetään tilannetta selkeän yliampuvalla arvauksella. Vai onko tässä taustalla nyt joku tarina, joka pitäisi nyt vain tietää?
Risiiniöljyllä leivottua leipää ja raakaa retiisimehua aamupalaksi niin oppii pelle olemaan.
Minusta ap:n esimerkeissä ei ollut mitään kritiikkiä, pahaa tai kettuilua. Minusta ihan huumoria. Noihin saa väännettyä nasevia vastauksia, jos on itsekin huumorintajuinen. Tosikot ei osaa.
Olen sen verran tosikko, että otan vittuilun vittuiluna. Huumorikin on vähän niin ja näin,jos se on jotain keljuilua ja piruilua. Sensijaan kunnon mustahuumori ja tilannekomiikka yhdessä, ei kumpaakaan kohti, uppoaa. Myötätunto ja välittäminen pitää olla matkassa, ei kummankaan piikittely eikä nälviminen kuulu mun ihmissuhteisiin.