Lue keskustelun säännöt.
Ketään 40+ -ihmistä, jolla sama tilanne?
18.07.2015 |
Eli lasteni isä lähti ja jätti perheensä 25 vuoden jälkeen. En ole sen jälkeen halunnut olla kenenkään kanssa vakavasti, vaikka ottajia varmaan olisikin. Onko kukaan tehnyt sellaista valintaa, että onkin vaan yksin loppuelämänsä, ettei joutuisi pettymään. Meillä lapset jo aikuisia ja kotoa pois muuttaneet, asun siis yksin.
Voisiko työelämä, vapaus ja hyvät harrastukset korvata sen, että väen väkisin ottaisi jonkun miehen, jota ei kuitenkaan rakasta, kuten sitä elämän rakkautta?
Kokemuksia. Meidän erosta aikaa nyt 1.5 vuotta.
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 40 jotain ja toisessa avioliitossani onnellisempi kuin koskaan ennen. En ymmärrä miksi ette antaisi onnelle mahdollisuutta. Ei yksi huono suhde tarkoita että samaa paskaa se olisi jatkossakin.
Itse ajattelen aika lailla niin, etten välttämättä halua enää ainakaan sellaista parisuhdetta jossa asutaan yhdessä. Omasta erosta lasten isästä on jo kuusi vuotta ja arki lasten kanssa soljuu tosi kivasti. Eron jälkeisessä epätoivossa etsin kovasti uutta parisuhdetta mutta viime vuosina se on laantunut. Olin jo päättänyt että ei ketään ennen eläkeikää. :D Nyt on mieli muuttunut sen verran että ottaisin tapailusuhteen kyllä mielelläni mutta totuus on että pyörin jatkuvasti samoissa pienissä ympyröissä enkä tapaa ketään -ainakaan uusia ihmisiä.
En ole noin vanha mutta täydellinen suhde koettu ja muuta en halua. Yksin on hyvä olla.
Minulla mies teki saman 22 vuoden jälkeen. Nyt olen tosin uudestaan naimisissa. Alkuun väitin, että ei ikinä enää, mutta kolmen vuoden päästä tapasin miehen, joka vei jalat alta. Se oli menoa se. Mutta kyllä fakta on, että parempi olla yksin kuin parisuhteessa "jonkun ihan kivan" kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kuusi vuotta sitten viimeksi parisuhteessa. Useita parisuhteita takana, mutta viihdyn paremmin yksin. Nyt teinin kanssa eletään kahdestaan ja pari vuotta eteenpäin, niin hänkin lähtee omilleen. En ole valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistani enkä myöskään tekemään kompromisseja. Näin on hyvä.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
[/quote]
ylläoleva vissiin tarkoitti, ettei kaikki parisuhteet ole kiukuttelevia ja manipuloivia. Ja jos et uskalla yrittää uutta parisuhdetta, niin sinulta jää tietämättä millaisen tyydytyksen terve parisuhde ihmiselle antaa.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
[/quote]
ylläoleva vissiin tarkoitti, ettei kaikki parisuhteet ole kiukuttelevia ja manipuloivia. Ja jos et uskalla yrittää uutta parisuhdetta, niin sinulta jää tietämättä millaisen tyydytyksen terve parisuhde ihmiselle antaa.
[/quote]
Kaikissa ystävieni parisuhteissa on samoja oireita. Ihan ihmeellisiä kummallisuuksia, naisten puolelta - ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 50+ ja 25v suhteen jälkeen olen ollut yksin 10v eli tavattiin ensimmäisenä päivänä lukiossa. Jostain kumman syystä minulle ei edes jätetyksi tulon jälkeen ollut tarvetta näyttää kenellekään että kelpaan vielä jollekin, olisi kyllä kelvannut, ihan kotoa käytiin kysymässä.:), tosin silloin kyselyt vain loukkasivat, ymmärrän hyvin kun tämä entinen tangokuningatar sanoi että loukkaa kun miehet ottavat yhteyttä että olisivat saatavilla kun toinen on erosta sekaisin.
Enää en varmaa kelpaisikaan, enkä todella ole enää valmis tekemään kompromisseja arjessa, ihanaa lukea rauhassa aamunlehteä ja miettiä mitä sitä tänään, taidan mennä takaisin nukkumaan, näin lomalla tuntuu että joka päivä joku ystävä soittaa kun ajattelee että olen yksinäinen ja minä lähden sinne ja tänne ja tuonne, oikeastaan ihan mielelläni, mutta yhtä paljon nautin vihdoin saavutetusta itsenäisyydestä, nuorin lapsista muutti kotoa viime syksynä eli asun käytännössä ensimmäistä kertaa eläissäni yksin 54v.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
[/quote]
ylläoleva vissiin tarkoitti, ettei kaikki parisuhteet ole kiukuttelevia ja manipuloivia. Ja jos et uskalla yrittää uutta parisuhdetta, niin sinulta jää tietämättä millaisen tyydytyksen terve parisuhde ihmiselle antaa.
[/quote]
Kaikissa ystävieni parisuhteissa on samoja oireita. Ihan ihmeellisiä kummallisuuksia, naisten puolelta - ei kiitos.
[/quote]
En sentään ole noin katkeroitunut miehiin vaan näen että parisuhde on kahden kauppa ja varmasti ex-mieskin jotain hyvää parisuhteesta löysi kun heti uuteen meni.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
[/quote]
ylläoleva vissiin tarkoitti, ettei kaikki parisuhteet ole kiukuttelevia ja manipuloivia. Ja jos et uskalla yrittää uutta parisuhdetta, niin sinulta jää tietämättä millaisen tyydytyksen terve parisuhde ihmiselle antaa.
[/quote]
Kaikissa ystävieni parisuhteissa on samoja oireita. Ihan ihmeellisiä kummallisuuksia, naisten puolelta - ei kiitos.
[/quote]
mitä nämä "oireet" ovat? Kertoisitko tarkemmin, jotta itse pystyisin välttämään ne?
Mä olen vasta eroamassa mutta haaveilen loppuelämästä ilman miehiä. En edes suunnittele eläväni ilman miehiä siksi "etten joutuisi pettymään" - en yksinkertaisesti kaipaa enää miestä elämääni.
Olisi mukavaa joskus välillä ihastua ja harrastaa seksiä, mutta en enää ikinä halua olla siinä tilanteessa että olen velvollinen antamaan säännöllisesti seksiä samalle miehelle vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Enkä varsinkaan halua enää olla kodinhoitajana miehille.
Ja joo, tajuan että jotkut onnellisessa parisuhteessa olevat eivät koe sitä velvollisuutena, mutta se ei liity minuun mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni teki noin ja eli tyytyväisenä elämänsä loppuun asti. Kerran ohimennen mainitsi minulle, että ottajia olisi kyllä ollut, mutta jostain syystä, jota ei kertonut, ei huolinut heistä. Itse olen ollut hyvässä, yhdessä liitossa mieheni kanssa jo yli pari vuosikymmentä ja jos hän kuolee, en ainakaan ota huonompaa tilalle; toisin sanoen todennäköisesti eläisin loppuelämäni yksin, mikä on parempi valinta kuin kituuttaa hankalan ihmisen kanssa. Luulen, että sinäkin olet onnellisin ajattelemalla eläväsi yksin ilman mitään paineita tai hätää pariutumisesta, ja jos sitten joku superyksilö yllättäen sattuukin tiellesi ja haluaa sinut, säädät vain ajatuksesi ja purjeesi uudelleen. Hyviä tuulia ja kaunista ulappaa; nauti vapaudestasi viisaasti!
Itsekin tulin jätetyksi puolitoista vuotta sitten ja vakavissani olen harkinnut olevani loppuelämäni yksin. Ikävöin ex-miestäni joka päivä ja en koe mitään kiinnostusta muihin miehiin. Joskus tuntuu, että seksiä olisi kiva saada, mutta pienellä paikkakunnalla sekin on vaikeaa.
Toisaalta pikkuhiljaa nautin yksinolosta, toisaalta vihaan sitä. Kaipa ottajia olisi, mutta koen kaikki lähestymiset jotenkin vastenmielisinä. En tiedä onko tämä vieläkin eron jälkeista olotilaa, vai onko loppuelämäni tällaista.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:04"]
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.
[/quote]
Mutta yksinäisenä ilman läheistä, tervetta ja henkisesti tyydyttävää parisuhdetta.
[/quote]
Onko läheinen, terve ja henkisesti tyydyttävää parisuhde mielestäsi tällainen:
kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt parisuhde
[/quote]
ylläoleva vissiin tarkoitti, ettei kaikki parisuhteet ole kiukuttelevia ja manipuloivia. Ja jos et uskalla yrittää uutta parisuhdetta, niin sinulta jää tietämättä millaisen tyydytyksen terve parisuhde ihmiselle antaa.
[/quote]
Kaikissa ystävieni parisuhteissa on samoja oireita. Ihan ihmeellisiä kummallisuuksia, naisten puolelta - ei kiitos.
[/quote]
mitä nämä "oireet" ovat? Kertoisitko tarkemmin, jotta itse pystyisin välttämään ne?
[/quote]
vähättely (eli itseasiassa haukkuminen) kahdenkesken, seurassa ja lasten edssä
asioiden hakaloittaminen, niin ettei missään tilanteessa saa hetken rauhaa ja olla onnellinen
aivan kohtuuttomia toivomuksia (kyllä, olen rikas ja varakkaista piireistä)
mielialanmuutokset (oli pakko pyytää että lopettaa hormonaalisen ehkäisyn)
mielipidemuutokset (satunnaiset)
yleinen vaikeaksi heittäytyminen mihin liittyy naivismi
seksin panttaaminen
Joustamattomuus
laiskuus ja tekemättömyys
Tuossa jotain asioita ja en ole katkera, koska lapset kuitenkin on fiksuja (tulleet äitiinsä)
Mutta ihan heti en ole hakemassa uutta "parisuhdetta"
No minä ap. taidan olla jo voiton puolella sikäli, että alan nähdä vihdoin kaikkea positiivista, mitä voin tehdä ilman tilivelvollisuutta yhdellekään miehelle. En edes kaipaa seksiä enää, ajattelen kuten lapsi tavallaan...odotan kaikkea uutta innolla, mutta miehet eivät kuulu siihen kategoriaan.
En suosittele yksin jäämistä.
Äitini jäi leskeksi kolmekymppisenä. Ei halunnut uutta suhdetta sillä avioliittonsa ei ollut ollut onnellinen.
Vieläkin, lähes 40 vuotta myöhemmin me, lapsensa olemme hänen elämänsä suurin sisältö. Ei auta harrastukset eikä mikään. Roikkuu vaan meissä. En jaksa enää viihdyttää häntä. Koen pelkkää vihaa äitiäni kohtaan sen roikkumisen ja joka asiaan sekaantumisen takia.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 20:33"]
En suosittele yksin jäämistä. Äitini jäi leskeksi kolmekymppisenä. Ei halunnut uutta suhdetta sillä avioliittonsa ei ollut ollut onnellinen. Vieläkin, lähes 40 vuotta myöhemmin me, lapsensa olemme hänen elämänsä suurin sisältö. Ei auta harrastukset eikä mikään. Roikkuu vaan meissä. En jaksa enää viihdyttää häntä. Koen pelkkää vihaa äitiäni kohtaan sen roikkumisen ja joka asiaan sekaantumisen takia.
[/quote]
Siis tossahan on syynä äitisi persoonallisuus ja tapa suhtautua elämään, ei valittu sinkkuus.
Parikymmentä vuotta kun on sitä kiukuttelua, manipulointia ja kakikenmaailman ihmeellisyyttä kestänyt , niin ihan ensimmäisenä ei ole parisuhde ollut mielessä. Itseasiassa ei ole ollut hirveesti halua olla missään tekemisissä naisten kanssa. Luulen että tulee jatkumaan loppuelämä näin, varakkaana, terveenä ja onnellisena, ilman vaikeuksia.