Millaista on olla lähes viisikymppinen lapseton nainen, jolla ei oo miestä?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on yksi tällainen kaveri, joka kohta 50v, ei miestä tai perhettä. Reissaa todella, todella paljon, on paljon mielenkiintoisia harrastuksia, ollut töissä ulkomailla ympäri maailman ja puhuu montaa kieltä sujuvasti. Hänen elämänsä vaikuttaa vauhdikkaalta, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, ettei siihen oikein edes mahtuisi perhettä tai parisuhdetta. Silti rivien välistä olen lukenut, että hän todellisuudessa olisi ehkä halunnutkin perheen ja tietyllä tavalla tuo todella vauhdikas elämäntyyli liittyy myös siihen, että haluaa "unohtaa" tämän. Kerran esim. lapsista ja perheestä juteltaessa hän sanoi jotenkin surumielisesti, että se juna on häneltä jo valitettavasti mennyt. Hänellä myös ollut ilmeisesti vaikeampi parisuhde taustalla, joka vaikeuttanut myöhemmin parisuhteen muodostamista. Eli jollain tavalla säälin häntä, vaikka hän vaikuttaakin elämäänsä tyytyiseltä. Ehkä se johtuu siitä, että itselleni perheen perustaminen on aina ollut se tärkein asia elämässä.
Tämän kirjoittajan täytyy todella olla hänelle kateellinen. Vähävarainen, rääkyvä pentuja räntäsateessa, painavat ostoskassit kärryistä keinuen, sodan uhka yllä..
Mistä päättelit perheeni olevan vähävarainen? Olemme huomattavasti varakkaampia kuin tämä ystäväni, mutta tietenkin lasten kanssa ei ole samanlaista vapautta matkustaa tai harrastaa kuin tällä ystävälläni, jolla ei ole perhettä. Itse en silti vaihtaisi paikkaa hänen kanssaan, koska itselleni perheen perustaminen oli aina suurin ja tärkein tavoite elämässä (koulutuksen ja uran ohella, jota molemmat olemme myös luoneet tässä sivussa). En sillä, en usko, että hänkään haluaisi vaihtaa paikkaa kanssani, vaikka välillä selvästi sureekin sitä, ettei koskaan tule saamaan lapsia. Jos olisin itse hänen tilanteessaan, tuntisin varmasti suurta surua lapsettomuudesta, mutta varmasti tämä toimii myös toisinpäin. Riippuu niin paljon siitä, mikä on arvomaailma ja tavoitteet elämässä. En väitä, etteikö hän voisi olla onnellinen omassa elämäntilanteessaan ja varmasti kyseessä on ollut tietoinen valinta olla hankkimatta lapsia.
Kuulostaa vähän siltä, että haluat jostain syystä ajatella hänen olevan kateellinen sinulle. Oletko sittenkään täysin sinut omien valintojesi kanssa?
Jäävätkö ne rumimmat naiset ilman perhettä?
Mun elämä on kylläkin erittäin hauskaa lapseni kanssa. Hän on ekaluokkalainen ja minä täytän ensi vuonna 50. Joka ilta laulamme kovaan ääneen yhdessä ja lapsi soittaa kitaraa samalla. Mukavaa opettaa hänelle kaikenlaista tästä maailmasta. Lapsi puhuu neljää kieltä ja itsellä seitsemän kieltä hallussa. Koen elämäni mielekkääksi. Iltamenoja ei voi harrastaa, mutta eihän tässä mene kuin muutamia vuosia näin. En muutenkaan jaksaisi riekkua jossain öisin.