Millaista on olla lähes viisikymppinen lapseton nainen, jolla ei oo miestä?

Vierailija kirjoitti:

Tätini on ollut lapseton omasta halustaan. Nyt 82 vuotiaana on pahasti masentunut ja menettänyt täysin elämän halun. Kuulema vääriä valintoja aikoinaan tehnyt. Elämä olisi voinut mennä toisin. On kirjeissä avautunut minulle.

Lapset sitten kannattaisi tehdä vaikka niitä ei halua, siltä varalta että 82-vuotiaana alkaa masentaa ja kaduttaa?

Näinä aikoina helpottavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätini on ollut lapseton omasta halustaan. Nyt 82 vuotiaana on pahasti masentunut ja menettänyt täysin elämän halun. Kuulema vääriä valintoja aikoinaan tehnyt. Elämä olisi voinut mennä toisin. On kirjeissä avautunut minulle.

Lapset sitten kannattaisi tehdä vaikka niitä ei halua, siltä varalta että 82-vuotiaana alkaa masentaa ja kaduttaa?

Täti varmaan katuu ettei alkanut luksushuoraksi ja vietä nyt aikaansa Sveitsissä miljonäärinä. On vaan hieman nyt tulkittu omiaan tädin puheista.

No ei sitä tarvi pelätä, että tulee Tapetuksi tai Jopa murhatuksi ( ja vielä jos on niin taitava ettei ois saanu syytteitä pääsisi kuin Auer koira veräjästä tai osaisi heittäytyä näyttelee Syyntakeetonta tai osaisi olla Niin ammattimainen salaliiton teoria äijjien joku

saakerin Veljeskuntaan kuuluvaan , Ettei häntä ja kavereita Pystyttäisiin saaman kiinni Hyvin suuniteltusta Murhasta , eikä paljastuisi koskaan veis Kavereina kanssa synkän salaisuuden Hautaan pesisi niin kuin kädet Hyvin suunniteltulsta murhasta)

Jos lapsensa äiti tämän ukon Oma vaimo oisi päässyt saanut selville , Oman ukon Rikollisista teoista ja kertonut siitä!

Juu ei ollu aloituksessa mitään tämmöistä.

Mutta olen syvällinen ja perusteellinen Realistinen Ajattelia.

, Että , omalla huonolla tuurilla ties, vaikka olisi sattunut rikollinen ensin ollu ihana , ja olla perheen isä.

Sitten muuttunut kun yhä oudommaksi ja väkivaltaiseksi.

Vaaralliseksi.

Kyllähän näitä ikäviä tapauksia on Maailmalla tapahtunut , että ihana rakastava perheen isä olikin , paljastunut hirveäksi rikolliseksi!

On ollu monella naisella ja lapsella hirveä kohtalo.

, Että henki on mennyt

Itseklleni on sattunut petollinen ukko , ei sitä semmoisen kanssa. Voi ruveta mihinkään ikäväähän on ettei ole lasta.

Näin tänään.

Itselläni on yksi tällainen kaveri, joka kohta 50v, ei miestä tai perhettä. Reissaa todella, todella paljon, on paljon mielenkiintoisia harrastuksia, ollut töissä ulkomailla ympäri maailman ja puhuu montaa kieltä sujuvasti. Hänen elämänsä vaikuttaa vauhdikkaalta, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, ettei siihen oikein edes mahtuisi perhettä tai parisuhdetta. Silti rivien välistä olen lukenut, että hän todellisuudessa olisi ehkä halunnutkin perheen ja tietyllä tavalla tuo todella vauhdikas elämäntyyli liittyy myös siihen, että haluaa "unohtaa" tämän. Kerran esim. lapsista ja perheestä juteltaessa hän sanoi jotenkin surumielisesti, että se juna on häneltä jo valitettavasti mennyt. Hänellä myös ollut ilmeisesti vaikeampi parisuhde taustalla, joka vaikeuttanut myöhemmin parisuhteen muodostamista. Eli jollain tavalla säälin häntä, vaikka hän vaikuttaakin elämäänsä tyytyiseltä. Ehkä se johtuu siitä, että itselleni perheen perustaminen on aina ollut se tärkein asia elämässä.

Onnellisen elämän saa kun osaa olla tyytyväinen ja elää hyvin omassa tilanteessaan, eikä jää haikailemaan sen perään kuinka elämä olisi voinut mennä. Kaikkea ei voi saada, valintoja pitää tehdä ja kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.

Hyvältä tuntuu. Itsenäinen omannäköinen elämä, tein ihan oikean ratkaisun omalla kohdallani kun valitsin lapsettomuuden, vaikka siinä oli oma surunsa. En osaa tuota katua. Hienoa, että nykyään lastenteko on aidosti oma valinta.

Miehiä on ollut ja uhrasin liikaa aikaa heidän ongelmiinsa. Yksinolo on oman läheisriippuvuuden selvittelyä ja siinä olenkin edistynyt, koska elän oikein hyvää elämää nyt. Rima miesten suhteen on noussut. Aika näyttää, löytyykö vielä joku, jonka kanssa voisi syntyä jotain aivan uudenlaista. Tietyt suhdekuviot on jo niin nähty.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on yksi tällainen kaveri, joka kohta 50v, ei miestä tai perhettä. Reissaa todella, todella paljon, on paljon mielenkiintoisia harrastuksia, ollut töissä ulkomailla ympäri maailman ja puhuu montaa kieltä sujuvasti. Hänen elämänsä vaikuttaa vauhdikkaalta, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, ettei siihen oikein edes mahtuisi perhettä tai parisuhdetta. Silti rivien välistä olen lukenut, että hän todellisuudessa olisi ehkä halunnutkin perheen ja tietyllä tavalla tuo todella vauhdikas elämäntyyli liittyy myös siihen, että haluaa "unohtaa" tämän. Kerran esim. lapsista ja perheestä juteltaessa hän sanoi jotenkin surumielisesti, että se juna on häneltä jo valitettavasti mennyt. Hänellä myös ollut ilmeisesti vaikeampi parisuhde taustalla, joka vaikeuttanut myöhemmin parisuhteen muodostamista. Eli jollain tavalla säälin häntä, vaikka hän vaikuttaakin elämäänsä tyytyiseltä. Ehkä se johtuu siitä, että itselleni perheen perustaminen on aina ollut se tärkein asia elämässä.

Tämän kirjoittajan täytyy todella olla hänelle kateellinen. Vähävarainen, rääkyvä pentuja räntäsateessa, painavat ostoskassit kärryistä keinuen, sodan uhka yllä..

Päivääkään en vaihtaisi pois ! Kauniit vaatteet, uusi auto, huvivene, hirsitalo järven rannassa, metsää, vesiskootteri, eläimiä, rahaa, omaa aikaa, rakkaita ystäviä.. -Ja ihana mies. Ja vanhana voin ostaa palveluja joita haluan. Elämä ei voisi ihanammin olla ! Tältä tuntuu, kiitos kysymästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on yksi tällainen kaveri, joka kohta 50v, ei miestä tai perhettä. Reissaa todella, todella paljon, on paljon mielenkiintoisia harrastuksia, ollut töissä ulkomailla ympäri maailman ja puhuu montaa kieltä sujuvasti. Hänen elämänsä vaikuttaa vauhdikkaalta, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, ettei siihen oikein edes mahtuisi perhettä tai parisuhdetta. Silti rivien välistä olen lukenut, että hän todellisuudessa olisi ehkä halunnutkin perheen ja tietyllä tavalla tuo todella vauhdikas elämäntyyli liittyy myös siihen, että haluaa "unohtaa" tämän. Kerran esim. lapsista ja perheestä juteltaessa hän sanoi jotenkin surumielisesti, että se juna on häneltä jo valitettavasti mennyt. Hänellä myös ollut ilmeisesti vaikeampi parisuhde taustalla, joka vaikeuttanut myöhemmin parisuhteen muodostamista. Eli jollain tavalla säälin häntä, vaikka hän vaikuttaakin elämäänsä tyytyiseltä. Ehkä se johtuu siitä, että itselleni perheen perustaminen on aina ollut se tärkein asia elämässä.

Tämän kirjoittajan täytyy todella olla hänelle kateellinen. Vähävarainen, rääkyvä pentuja räntäsateessa, painavat ostoskassit kärryistä keinuen, sodan uhka yllä..

Mistä päättelit perheeni olevan vähävarainen? Olemme huomattavasti varakkaampia kuin tämä ystäväni, mutta tietenkin lasten kanssa ei ole samanlaista vapautta matkustaa tai harrastaa kuin tällä ystävälläni, jolla ei ole perhettä. Itse en silti vaihtaisi paikkaa hänen kanssaan, koska itselleni perheen perustaminen oli aina suurin ja tärkein tavoite elämässä (koulutuksen ja uran ohella, jota molemmat olemme myös luoneet tässä sivussa). En sillä, en usko, että hänkään haluaisi vaihtaa paikkaa kanssani, vaikka välillä selvästi sureekin sitä, ettei koskaan tule saamaan lapsia. Jos olisin itse hänen tilanteessaan, tuntisin varmasti suurta surua lapsettomuudesta, mutta varmasti tämä toimii myös toisinpäin. Riippuu niin paljon siitä, mikä on arvomaailma ja tavoitteet elämässä. En väitä, etteikö hän voisi olla onnellinen omassa elämäntilanteessaan ja varmasti kyseessä on ollut tietoinen valinta olla hankkimatta lapsia.

Tunnen useita, lähinnä työn ja kieliharrastuksen kautta. Tulevat hyvin palkallaan toimeen, matkustelevat, jotkut kiinteästi sisarusten lasten elämässä, kaikilla kivoja harrastuksia. Yksinäisiä eivät ole.

No itse olen erittäin yksinäinen, hyväpalkkainen ja varakas. Tekisin asiat aivan toisin nyt, jos voisin. Raha ei tuonut onnea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on yksi tällainen kaveri, joka kohta 50v, ei miestä tai perhettä. Reissaa todella, todella paljon, on paljon mielenkiintoisia harrastuksia, ollut töissä ulkomailla ympäri maailman ja puhuu montaa kieltä sujuvasti. Hänen elämänsä vaikuttaa vauhdikkaalta, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, ettei siihen oikein edes mahtuisi perhettä tai parisuhdetta. Silti rivien välistä olen lukenut, että hän todellisuudessa olisi ehkä halunnutkin perheen ja tietyllä tavalla tuo todella vauhdikas elämäntyyli liittyy myös siihen, että haluaa "unohtaa" tämän. Kerran esim. lapsista ja perheestä juteltaessa hän sanoi jotenkin surumielisesti, että se juna on häneltä jo valitettavasti mennyt. Hänellä myös ollut ilmeisesti vaikeampi parisuhde taustalla, joka vaikeuttanut myöhemmin parisuhteen muodostamista. Eli jollain tavalla säälin häntä, vaikka hän vaikuttaakin elämäänsä tyytyiseltä. Ehkä se johtuu siitä, että itselleni perheen perustaminen on aina ollut se tärkein asia elämässä.

Tämän kirjoittajan täytyy todella olla hänelle kateellinen. Vähävarainen, rääkyvä pentuja räntäsateessa, painavat ostoskassit kärryistä keinuen, sodan uhka yllä..

Itse olet ilkeämielinen, mutta eihän se mitään uutta ole.

Täällä ei saa koskaan kirjoittaa, että olisi halunnut lapsen, muttei saanut. Se on teidän hullujen mielestä valetta. 

Vierailija kirjoitti:

No itse olen erittäin yksinäinen, hyväpalkkainen ja varakas. Tekisin asiat aivan toisin nyt, jos voisin. Raha ei tuonut onnea.

Miksi alapeukut? En saanut onnea rahasta, en statuksesta. Kadun, etten tehnyt lapsia. Saanka kai totuuden itsestäni sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätini on ollut lapseton omasta halustaan. Nyt 82 vuotiaana on pahasti masentunut ja menettänyt täysin elämän halun. Kuulema vääriä valintoja aikoinaan tehnyt. Elämä olisi voinut mennä toisin. On kirjeissä avautunut minulle.

No jos 82 vuottaa elää hyvin ja sitten masentuu, niin paskemminkin olis elämä voinut mennä.

Onko neuvosi siis, että hänen pitäisi elää vain menneisyydessä? Nykyhetkellä ei ole merkitystä, koska on 82-vuotias?

Ap:n aloituksessa haiskahtaa kateus ja katkeruus?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olen erittäin yksinäinen, hyväpalkkainen ja varakas. Tekisin asiat aivan toisin nyt, jos voisin. Raha ei tuonut onnea.

Miksi alapeukut? En saanut onnea rahasta, en statuksesta. Kadun, etten tehnyt lapsia. Saanka kai totuuden itsestäni sanoa.

Ei täällä saa sanoa, että katuu lapsettomuutta. 

Ensi kerralla tiedät paremmin. 

Kaikki menee hyvin, kunnes ei mene. Kun sairastuu, jää työttömäksi yms. Kaikki on sitten kovin toisin. Jos ihmisistä ei välitä, niin ei ne matkassa viihdy.

Paremmalta se tuntuu, kuin olla samanikäinen yh-äiti.

Vierailija kirjoitti:

Tätini on ollut lapseton omasta halustaan. Nyt 82 vuotiaana on pahasti masentunut ja menettänyt täysin elämän halun. Kuulema vääriä valintoja aikoinaan tehnyt. Elämä olisi voinut mennä toisin. On kirjeissä avautunut minulle.

Äitini teki neljä lasta. Masentui, alkoholisoitui. Sanoi kerran että elämä olisi ollut helpompaa jos meitä lapsia ei olisi ollut. Eli ei ne lapset mitään autuutta tuo automaattisesti.