Olenko hirveä nipo? ov
Olemme muuttaneet omakotitaloon saadaksemme oman pihan ja oman rauhan. Naapurissa asuu perhe, joka ei pidä mitään rajoja lapsilleen. Kaksi tyttöä (noin 6- ja 8-vuotiaat) tulevan meidän pihalle ihan miten heitä huvittaa. Meillä on poika, 11 v., jonka kavereita nämä tytöt eivät ole ja poikamme haluaa olla rauhassa (tai omien kavereidensa kanssa) pihassamme. Nämä tytöt tunkevat monta kertaa päivässä aidan läpi meidän pihallemme ja silppuavat minun kesäkukkiani ja muuten vain oleilevat meidän pihalla.
Olen sanonut heille kauniisti, että tämä on meidän piha ja että tänne voi tulla, jos pyydetään, mutta muuten voidaan olla kaikki omissa pihoissamme. Silti nämä tytöt tunkevat pihaamme jatkuvasti.
Nyt sanoin tiukkaan sävyyn, kun taas yksi tyttö hortoili pihallamme, että "Mitä sinä täällä teet?! Sinulla ei ole tänne mitään asiaa. Voit mennä omaan pihaasi heti." Siihen tyttö sanoi, että hän tuli vain tervehtimään. Minä taas en ole pätkääkään kiinnostunut siitä, että naapurin lapset tulevat monta kertaa päivässä tervehtimään. Minä haluan viettää oman lomani omassa pihassani rauhassa. Haluan lukea kirjoja ja ottaa aurinkoa, ilman, että koko ajan joku on häiritsemässä.
Millaiset käytännöt teillä muilla omakotiasujilla on? Käyttävätkö naapurin lapset pihaanne kuin yleistä puistoa?
Kommentit (21)
Rasittavaa. Meillä oli tuollaista ongelmaa ensimmäisenä kesänä omakotitalossa. Sanoin hyvin nopeasti naapurien lapsille, että meidän piha ei ole yleinen leikkipaikka ja se joka vielä talloo pensasaidan taimia, tulee istuttamaan uudet. Onneksi uskoivat. Omille lapsilleni näytin heti muuttoa seuraavana päivänä tonttimme rajat. Kaksivuotiaskin ymmärsi, eikä mennyt naapureille. Omani ja naapurien lapset olivat siis niin eri ikäisi, etteivät leikkineet yhdessä. Nyt tuosta on jo vuosia aikaa ja hyvin on naapurisopu säilynyt.
Ap:lle suosittelen lisäaitaa, jos ei nyt ihan piikkilankaa.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 13:23"]
Rasittavaa. Meillä oli tuollaista ongelmaa ensimmäisenä kesänä omakotitalossa. Sanoin hyvin nopeasti naapurien lapsille, että meidän piha ei ole yleinen leikkipaikka ja se joka vielä talloo pensasaidan taimia, tulee istuttamaan uudet. Onneksi uskoivat. Omille lapsilleni näytin heti muuttoa seuraavana päivänä tonttimme rajat. Kaksivuotiaskin ymmärsi, eikä mennyt naapureille. Omani ja naapurien lapset olivat siis niin eri ikäisi, etteivät leikkineet yhdessä. Nyt tuosta on jo vuosia aikaa ja hyvin on naapurisopu säilynyt. Ap:lle suosittelen lisäaitaa, jos ei nyt ihan piikkilankaa.
[/quote]
Jep, olen miettinyt, pitääkö hommata rautaportti. On vaan niin kallis kapistus, että jotenkaan en viitsisi muiden toiminnan takia sellaista ostaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 13:23"]
Rasittavaa. Meillä oli tuollaista ongelmaa ensimmäisenä kesänä omakotitalossa. Sanoin hyvin nopeasti naapurien lapsille, että meidän piha ei ole yleinen leikkipaikka ja se joka vielä talloo pensasaidan taimia, tulee istuttamaan uudet. Onneksi uskoivat. Omille lapsilleni näytin heti muuttoa seuraavana päivänä tonttimme rajat. Kaksivuotiaskin ymmärsi, eikä mennyt naapureille. Omani ja naapurien lapset olivat siis niin eri ikäisi, etteivät leikkineet yhdessä. Nyt tuosta on jo vuosia aikaa ja hyvin on naapurisopu säilynyt. Ap:lle suosittelen lisäaitaa, jos ei nyt ihan piikkilankaa.
[/quote]
Kyllä pienetkin lapset ymmärtävät oman pihan rajat, kun ne heille selitetään ja sanotaan, ettei ole hyvän tavan mukaista mennä muiden alueelle. Se on vanhemmista kiinni, osaavatko pitää rajoja ja opettaa lapsilleen tapoja. Harmi kyllä, monilla vanhemmilla on kasvatusmenetelmät ihan hukassa.
Tää on vähän sama kun naapuriin muutti perhe onka likka kävi aina rivarin rapussa herättämässä mun tytön päiväunilta "koska halusi leikkiä". Kyttäsin oven raossa kytiksellä aina, koska se likka tulee ja ainakin 10 kertaa sanoin silloin joak päivä ihan nätisti. Sitten napsahti kun vieläkin tuli, sanoin tosi napakasti enkä enää pyytänyt kauniisti. Hänellä on aika kipakka isä itsellään ja sanoinkin myös että jutellaan tästä isäsi kanssa seuraavalla kerralla. Ei ole enää tullut tähän.
Lapsille ei auta sanoa kauniisti jos homma jatkuu vaan. Mikään ei mene perille.
Onneksi asun kerrostalossa. Ei tarvi elää ap:n ja monen vastaajan kaltaisten naapureiden mukaan. Ymmärrän kyllä, että toisten pihoille ei noin vain voi tulla aikaa viettämään, mutta että valvontakamerat ja piikkilangat:-O
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 14:09"]
Onneksi asun kerrostalossa. Ei tarvi elää ap:n ja monen vastaajan kaltaisten naapureiden mukaan. Ymmärrän kyllä, että toisten pihoille ei noin vain voi tulla aikaa viettämään, mutta että valvontakamerat ja piikkilangat:-O
[/quote]
Siis mitä! Oletko hieman omaan napaasi tuijottaja? Et halua elää ap:n kaltaisten mukaan? Haluat siis omia muidenkin tilat omaan käyttöösi, kaikki naapurin tavarat itsellesi, vaikka et edes ole osallistunut kustannuksiin mitenkään? Mikä sua vaivaa?
Kun minä ja kaksi sisarustani olivat pieniä, naapuriin muutti vallaton suurperhe, jonka alakouluikäisillä lapsilla ei ollut minkäänlaista kuria. Heillä oli suuri, mutta ryteikköinen tontti, joten totta kai heidän tenavansa pyrkivät meidän yhtä suurelle mutta viihtyisälle tontillemme leikkimään. Se leikki oli valitettavasti lähinnä rikkomista ja sotkemista, joten vanhempamme ja naapurin vanhemmat sopivat keskenään, että saisimme vapaasti leikkiä keskenämme tonttien ulkopuolella. Haja-asutusalueella tilaa riitti, ja koska tontit olivat selvärajaisia (meillä myös aidattu lemmikkien vuoksi), lapsille ei jäänyt epäselväksi, milloin oltiin sallituilla paikoilla ja milloin ei. Järjestely toimi erittäin hyvin niin kauan, kun sitä tarvittiin, siis vuosia.
Neuvoni siis on: mene sopimaan rajoista naapurisi kanssa.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 14:51"]
Kun minä ja kaksi sisarustani olivat pieniä, naapuriin muutti vallaton suurperhe, jonka alakouluikäisillä lapsilla ei ollut minkäänlaista kuria. Heillä oli suuri, mutta ryteikköinen tontti, joten totta kai heidän tenavansa pyrkivät meidän yhtä suurelle mutta viihtyisälle tontillemme leikkimään. Se leikki oli valitettavasti lähinnä rikkomista ja sotkemista, joten vanhempamme ja naapurin vanhemmat sopivat keskenään, että saisimme vapaasti leikkiä keskenämme tonttien ulkopuolella. Haja-asutusalueella tilaa riitti, ja koska tontit olivat selvärajaisia (meillä myös aidattu lemmikkien vuoksi), lapsille ei jäänyt epäselväksi, milloin oltiin sallituilla paikoilla ja milloin ei. Järjestely toimi erittäin hyvin niin kauan, kun sitä tarvittiin, siis vuosia.
Neuvoni siis on: mene sopimaan rajoista naapurisi kanssa.
[/quote]
Olet oikeassa. Varmaan minun pitäisi mennä taas uudelleen puhumaan asiasta ja tehdä se hyvin selkokielellä, mutta rauhallisessa tunnetilassa. Nämä lapset ovat vaan sellaisia vänkääjiä, ettei mikään mene perille. Eivät usko omia vanhempiaan. Sieltä kuuluu jatkuva isän huuto, mutta sen seurauksena mikään toiminta ei jälkikasvulla muutu. Luulen, etteivät vanhemmatkaan saa kuria lapsiinsa. Olen sanonut, että meidän trampoliinille ei tulla ilman lupaa hyppimään, niin joku kesä sitten tytöt katsoivat syyttävästi ja sanoivat: "Meidän pihalle saa tulla kuka vaan leikkimään." Ehkä heillä on avoimet ovet koko ajan, mutta meillä ei ole.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 19:17"]
Tuo on kyllä ärsyttävää. Meilläkin rivitalossa naapurin lapset oli aluksi koko ajan tulossa meidän pihalle. Välissä ihan korkea puuaita ja päädyssä pensasaitaa. En käsitä miksi lasten vanhemmat ei kiellä menemästä naapurin pihalle tuosta vaan ja koko ajan. Eihän kukaan jaksa viihdyttää toisten lapsia. Ja juuri tuo mitä aloittaja sanoo että haluaa olla rauhassa ja lukea jne ja joku vääntää ns tervehtimään. No sanoin sen verran rumasti etteivät enää tule.
[/quote]
Tämä kirjoittaja on tavoittanut oman kokemukseni hyvin. Olen rauhaa rakastava ja haluan olla pihallani bikineissäni, mutta en kaipaa siihen mitään lapsia viihdytettäväksi ja juttuseuraksi.
Joillekin muille tiedoksi vielä. Olen sanonut asiasta itse asiassa jo monta kertaa kauniisti aiempina kesinä. Kuten joku yllä olevista kirjoittajista totesi, luulin itsekin neljä vuotta sitten, että tämä on vain yhden kesän ongelma. Mutta tämä on jatkunut ja jatkunut. Joka kesä olemme sanoneet kauniisti ensin. Yhtenä kesänä mieheni hermostui ja kutsui naapurin rouvan paikalle keskustelemaan asiasta, mutta tämä vain totesi, että lapset ovat lapsia, minkä niille voi. Ettei niitä voi koko ajan vahtia. Silloin lapset olivat noin 2 ja 4. Kun vanhemmat eivät opeta lapsilleen mitään rajoja, ilmeisesti se on tässä kohtaa meidän tehtävämme. Ärsyttää enkä itsekään halua olla inhottava naapuri, mutta raivostuttaa, ettei tämä asia mene jakeluun millään.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 19:06"]
Juu, puhu vanhemmille. En tosin ole ihan varma miten sanotaan "pitäkää kakaranne kurissa" niin ettei se haittaa naapurisuhteita. Toivottavasti keksit jotain diplomaattista, niin tulevaisuudessa on kivempi siellä asustella.
[/quote]
Jotenkin minusta tuntuu, ettei tähän ole hyvää vaihtoehtoa. Naapurin mielestä olemme varmasti outoja, kun emme suvaitse muita lapsia pihassamme. Osa naapureista suvaitsee ja yksi vanhuspariskunta mielellään juttelee lasten kanssa. Erilaisia siis ollaan. Mutta toivoisin, että vanhemmat opettaisivat lapsilleen rajoja sen suhteen, mikä on toisen omaa.
ap
Kai nyt jotakin kommentteja voisitte laittaa tähän?
ap
Toimit aivan oikein, jos aluksi sanoit nätisti eivätkä uskoneet.
Sanot vanhemmille samat asiat mitä kirjoitit ekaan kappaleeseen, eiköhän jokainen täysjärkinen ihminen ymmärrä.
Ei tietenkään tulla toisten pihoille hyppimään!
Kiva naapuri olet. Tuo vaihe kestäisi maksimissaan tämän kesän, jonka jälkeen tyttöjä tuskin kiinnostaa teidän piha. Olisi ehkä ollut myös fiksumpaa käydä sanomassa ko. lasten vanhemmille että " voitaisiinko sopia että pihoille ei tulla ilman kutsua?" kuin räjähtää lapsille.
Juu, puhu vanhemmille. En tosin ole ihan varma miten sanotaan "pitäkää kakaranne kurissa" niin ettei se haittaa naapurisuhteita. Toivottavasti keksit jotain diplomaattista, niin tulevaisuudessa on kivempi siellä asustella.
Mellä on pensansaidan vieressä omalla tontilla piikkilanka-aita estämässä spontaania aidanläpi saapumista. Ja todella rumasti olen naapurin lapsille joutunut sanomaan. Ensin sanoin, että sovin erikseen äitisi kanssa, milloin meillä sopii tulla käymään (meillä vauva, naapurissa noin 5v ja 8v tytöt) ja kun tyttö/tytöt palasivat uudestaan ja uudestaan niin sanoin, että meidän pihaan ei ole tulemista, pysykää kotipihassa. Ja sitten laitettiin se piikkilanka, johon naapurin tytöiltä repesi ensin muutamat housut ja paita ennen kuin äitinsä uskoi, että meille ei tulla.
Meillä naapurin lapset todella yrittää käyttää pihaa kuin yhteistä puistoa, koska meillä on paljon erilaisia kiipeilyjuttuja ja rakennelmia. On alusta asti sanottu, että tänne saa tulla vain erikseen kutsuttuna, mutta ei auttanut. Kun oltiin poissa, naapuruston kakarat piti "juhliaan" ja sotki paikkoja. Lopulta laitettiin kameravalvonta ja sitten käytiin lähiseudun lapsiperheen läpi videon kanssa ja näytettiin, että tässä teidän tyttö hajottaa tuolin ja tässä teidän poika kaivertaa seinään puumerkkiään. Tehtiin rikosilmoitus jokaisesta, joka ei suostunut maksamaan.
juu