Suomalaiset Euroopan huonoimmat matematiikassa!
Suomi on Euroopan huonoin yhdessä Kosovon kanssa Matikassa. Maailmanlaajuisesti olemme vasta sijalla 82.
Mitä väliä sitten? Eihän matematiikka ole muuta kuin tieteellisen kielenkäytön pohja ja perusta.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Tuohon kilpailuun valitaa osallistujat siis Päivölän kansanopistosta eikä mistään valtakunnan tason karsinnasta.
Ei pidä paikkaansa. Joukkueen valmennukseen kutsuttavat henkilöt valitaan lukion matematiikkakilpailujen perusteella, johon voi osallistua missä tahansa lukiossa, jos vain matematiikan opettaja on halukas järjestämään mahdollisuuden. Valmennus on kyllä osittain Päivölässä, ja joukkueen lopulliset jäsenet karsitaan valmennuksen yhteydessä. Esimerkiksi vuoden 2016 joukkueesta vain puolet oli Päivölästä ja kolme muuta Suomen joukkueen jäsentä tuli kolmesta muusta lukiosta.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lukioluokassani oli useampi itäeuroopan maista tullut mamu. Erot matematiikan osaamisessa olivat huimat. Venäläinen kertoi abivuoden materiaalin olevan tuttua yläasteelta. Pyysin ja sain toistuvasti tukiopetusta puolalaiselta, joka osasi kaikki tehtävät samalla varmuudella kuin itse osaan yksinkertaiset yhteenlaskut. En tiedä miten paljon enemmän aikaa Varsovan liiton maissa käytettiin ja käytetään matematiikan opiskeluun, mutta jotain siellä selvästi tehdään eri tavalla. Ja meillä mennään valitettavasti väärään suuntaan eli ilmeisesti mm. insinöörikoulutuksen matematiikan vaatimustasoa on laskettu ihan merkittävästi.
Opiskeluaikanani juttelin Jugoslaviasta (siihen aikaan se oli vielä olemassa) tulleen opiskelijatytön kanssa. Kysyin, kuinka paljon hänellä oli koulussa matematiikkaa viikossa. Hän kertoi sitä olleen 10-11 tuntia. Minulla oli suomalaisessa lukiossa pitkää matematiikkaa 4-5 tuntia viikossa. Ei ole mikään ihme, jos osaamistaso on eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon kilpailuun valitaa osallistujat siis Päivölän kansanopistosta eikä mistään valtakunnan tason karsinnasta.
Ei pidä paikkaansa. Joukkueen valmennukseen kutsuttavat henkilöt valitaan lukion matematiikkakilpailujen perusteella, johon voi osallistua missä tahansa lukiossa, jos vain matematiikan opettaja on halukas järjestämään mahdollisuuden. Valmennus on kyllä osittain Päivölässä, ja joukkueen lopulliset jäsenet karsitaan valmennuksen yhteydessä. Esimerkiksi vuoden 2016 joukkueesta vain puolet oli Päivölästä ja kolme muuta Suomen joukkueen jäsentä tuli kolmesta muusta lukiosta.
Mitä toi kilpailu kertoo matikan tasosta kun meillä lukiossa ei vielä opiskella yliopistontasno matikkaa. Ei yhtään mitään.
Suomessa on kyllä hyviä matemaatikkoja ihan omiksi tarpeiksi.
Kysyä voisi miksi se huikea älykkyys ei näy näiden romanioiden, bulgarioiden ja muiden yhteiskunnissa?
Aikanaan pojan lukiossa sai 6 oppilasta teknologiasäätiön 1000 € stipendin. Olihan se kiva raha pojalle. Pääsi sinne minne halusi.
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan pojan lukiossa sai 6 oppilasta teknologiasäätiön 1000 € stipendin. Olihan se kiva raha pojalle. Pääsi sinne minne halusi.
pitkästä matematiikasta
Vierailija kirjoitti:
Jokainen koulunsa Suomessa käynyt tietää mistä kiikastaa. Matematiikka kun on niitä harvoja aineita, jotka on ihan oikeasti opittava. Ei voi antaa tyylipisteitä ja nostaa niillä numeroa, jos laskut on väärin. Tämän takia matematiikka ei ole tasa-arvoista ja sen takia sitä on pitänyt helpottaa. Niinpä luotiin lyhyt matematiikka, joka on sellainen muka-aine. Ei siitä mitään hyötyä ole kenellekään, mutta sen avulla laiskimmat ja tyhmemmätkin saadaan koulusta läpi kunnialla.
Tietenkään tämän ei pitäisi suoraan vaikuttaa matematiikkakilpailuihin koska niihin ei varmasti lähetetä kuin matematiikkaan panostavia oppilaita, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri heijastuu laajemminkin. Jos toisen ryhmän oppilailta vaaditaan minimi, niin ei toiseltakaan oikein voi maksimia vaatia. Vähän sama kuin olisi kaksi kirjallisuuden ryhmää.
Omassa lukioluokassani oli useampi itäeuroopan maista tullut mamu. Erot matematiikan osaamisessa olivat huimat. Venäläinen kertoi abivuoden materiaalin olevan tuttua yläasteelta. Pyysin ja sain toistuvasti tukiopetusta puolalaiselta, joka osasi kaikki tehtävät samalla varmuudella kuin itse osaan yksinkertaiset yhteenlaskut. En tiedä miten paljon enemmän aikaa Varsovan liiton maissa käytettiin ja käytetään matematiikan opiskeluun, mutta jotain siellä selvästi tehdään eri tavalla. Ja meillä mennään valitettavasti väärään suuntaan eli ilmeisesti mm. insinöörikoulutuksen matematiikan vaatimustasoa on laskettu ihan merkittävästi.
Tätä olen juuri sanonut. Suomalaiset on tyhmiä ja korkeampaan loogiseen ajatteluun kykenemättömiä.Tämä näkyy kaikessa ympärillämme, kun ymmärtää katsoa.
Matematiikan ponteva opettelu ei korvaa mitään. Vähän sama kuin papukaijalle opettaisi lisää sanoja.
Läksyjä matikasta annetaan liian vähän (3-5 pientä tehtävää), joka ei monellekaan riitä taitojen ja rutiinin vahvistamiseen.
Perusmatematiikka on suurimmaksi osaksi RUTIINIA. Ja sitä rutiinia ei opi kuin laskemalla ja laskemalla ja vielä kerran laskemalla. Toiset tarvitsevat enemmän toistokertoja, toiset vähemmän.
Osa tehtävistä vaatii alkupäättelyä, mutta nekin pelkistyvät lopulta kaavoiksi ja rutiineiksi.
... ja lähes kaikki "matemaatikot" reputtivat testin, jossa siis testattiin, ymmärretäänkö yksinkertaisia päivämäärämerkintöjä.
Olen koulutukselta insinööri/DI ja suorastaan vihaan matematiikkaa - olen mielestäni hyvin keskinkertainen kyseisessä aineessa vaikka lukiossa kirjoitinkin pitkästä matikasta L:n (nykyään olisi E). Peruslaskut tosin tulee nopeasti päässä, hiljattain yhdessä testissä jouduin tekemään jokseenkin peruskoulun ysiluokan tasoisen matikantestin ja en OSANNUT laskea peruslaskutoimituksia _paperilla_, sen sijaan päässä laskien ne onnistuivat heittämällä. Joitakin miinuspisteitä tuli koska en ollut osannut kötöstää laskujen välivaiheita paperille...
Sen sijaan olen jossain määrin fysiikka-friikki, erityisesti sähkö/aalto-oppiin ja rakennelujuuteen liittyen. Tämän vuoksi joudun myös "sietämään" matematiikkaa ja pitämään edes jonkinlaista taitoa yllä jotta erinäiset pakolliset laskuoperaatiot onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Läksyjä matikasta annetaan liian vähän (3-5 pientä tehtävää), joka ei monellekaan riitä taitojen ja rutiinin vahvistamiseen.
Mitäs siellä tunnilla sitten tehdään? Ai niin, opiskellaan ruotsia.
Itsellä LAAJALLA kurssilla joskus 80-luvulla oli kieltämättä sen verran läksyjä, että aina ei ihan kaikkia ehtinyt 10 min linja-automatkan aikana tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen koulunsa Suomessa käynyt tietää mistä kiikastaa. Matematiikka kun on niitä harvoja aineita, jotka on ihan oikeasti opittava. Ei voi antaa tyylipisteitä ja nostaa niillä numeroa, jos laskut on väärin. Tämän takia matematiikka ei ole tasa-arvoista ja sen takia sitä on pitänyt helpottaa. Niinpä luotiin lyhyt matematiikka, joka on sellainen muka-aine. Ei siitä mitään hyötyä ole kenellekään, mutta sen avulla laiskimmat ja tyhmemmätkin saadaan koulusta läpi kunnialla.
Tietenkään tämän ei pitäisi suoraan vaikuttaa matematiikkakilpailuihin koska niihin ei varmasti lähetetä kuin matematiikkaan panostavia oppilaita, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri heijastuu laajemminkin. Jos toisen ryhmän oppilailta vaaditaan minimi, niin ei toiseltakaan oikein voi maksimia vaatia. Vähän sama kuin olisi kaksi kirjallisuuden ryhmää.
Omassa lukioluokassani oli useampi itäeuroopan maista tullut mamu. Erot matematiikan osaamisessa olivat huimat. Venäläinen kertoi abivuoden materiaalin olevan tuttua yläasteelta. Pyysin ja sain toistuvasti tukiopetusta puolalaiselta, joka osasi kaikki tehtävät samalla varmuudella kuin itse osaan yksinkertaiset yhteenlaskut. En tiedä miten paljon enemmän aikaa Varsovan liiton maissa käytettiin ja käytetään matematiikan opiskeluun, mutta jotain siellä selvästi tehdään eri tavalla. Ja meillä mennään valitettavasti väärään suuntaan eli ilmeisesti mm. insinöörikoulutuksen matematiikan vaatimustasoa on laskettu ihan merkittävästi.
Tätä olen juuri sanonut. Suomalaiset on tyhmiä ja korkeampaan loogiseen ajatteluun kykenemättömiä.Tämä näkyy kaikessa ympärillämme, kun ymmärtää katsoa.
Matematiikan ponteva opettelu ei korvaa mitään. Vähän sama kuin papukaijalle opettaisi lisää sanoja.
Joku ylä-asten/ lukiotason matematiikka ei kerro mitään matemattikan osaasmisesta. Sitä voisi kutsu laskennoksi, ulkoa opettelua. Miksi opettaa kaikille lapsille asioita joita ne ei tarvi missään?
Vierailija kirjoitti:
Perusmatematiikka on suurimmaksi osaksi RUTIINIA. Ja sitä rutiinia ei opi kuin laskemalla ja laskemalla ja vielä kerran laskemalla. Toiset tarvitsevat enemmän toistokertoja, toiset vähemmän.
Osa tehtävistä vaatii alkupäättelyä, mutta nekin pelkistyvät lopulta kaavoiksi ja rutiineiksi.
Ei ole mitään mieltä opettaa kaikille perustason matematiikan ylittäviä asioita rutiinin saavuttamiseksi. Rutiininomaisen tason opetus kaikille opiskelijoille voisi olla perusteltua yhteen-, vähennys- jako- kerto- ja prosenttilaskuissa. Kaikki muu on ihan turhaa.
Lisäksi keskitason suomalainen kaiken lisäksi unohtaa nämä perustasonkin matikkakykynsä.Esim, unohtaa kuinka laskea prosentteja.Ei ymmärrä kaupoissa hinnoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
... ja lähes kaikki "matemaatikot" reputtivat testin, jossa siis testattiin, ymmärretäänkö yksinkertaisia päivämäärämerkintöjä.
Loogisesti ajatellen olet väärässä.
Ap:n linkkaama uutinen oli vuodelta 2015. Iloksenne voin kertoa, että vuonna 2016 Suomen joukkue oli jo sijalla 55. Jos kehitys jatkuu tätä tahtia, niin kahden vuoden päästä voimme olla jo kolmen parhaan joukossa. No joo, eihän se tietenkään ihan niin mene tässä ketjussa kerrotuista syistä.
Itsekkin noihin kisoihin osallistuneena voin sanoa että suomalaisen peruskoulun matematiikkaopetus oli täysin ala-arvoista. Vasta yläasteella tuli ekaa kertaa vastaan asioita joita en osannut ennen peruskoulun aloittamista. Ensimmäiset kuusi vuotta hyvää opiskeluaikaa siis meni täysin hukkaan kun kuuntelin luokkakavereiden jankkaavan niita 1+2 = 3 tasoisia tehtäviä. Jos valitti tylsyydestä niin opettajalta sai lisätehtäviksi uuden nipun niitä samoja 1 +2 = 3 laskuja.