Mitä ajattelette ihmisestä jolle on tehty plastiikkakirurgiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista nykyaikana. Ei mitään mistä tarvitsisi muille mainita. En itsekään ole koskematon. Usein se parantaa elämänlaatua ja on paljon tehokkaampaa kuin terapiassa ramppaaminen jotta oppisi hyväksymään itsessään jonkin häiritsevän vian. Mitä ei opi ikinä hyväksymään koska vika on vika eikä se aivopesulla muuksi muutu.

Kyllä vika on päässä jos iso nenä häiritsee niin paljon että elämä ei suju.

Onhan se nenäkin päässä

Ihan sama mitä kukin itselleen tekee, mutta useinkaan se ei luonnolliselta ja kauniilta näytä vaikka toimenpiteissä kävijät niin tuntuvan luulevan. Suurin osa huulitäytteistä on irvokkaita.

Se ajatus ärsyttää, että onnettomuuksien jälkiä tms olisi hyväksyttävämpää korjailla kuin huonoa tuuria geenilotossa. Olen samaa mieltä siitä, että ulkonäköni kohtuuttoman keskeisessä osassa. En silti ole valmis kärsimään ja tulemaan itse sivutetuksi vain siksi, että parasta ennen päiväykseni on mennyt ja paikat alkaa roikkua. Elämää on vielä jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama mitä kukin itselleen tekee, mutta useinkaan se ei luonnolliselta ja kauniilta näytä vaikka toimenpiteissä kävijät niin tuntuvan luulevan. Suurin osa huulitäytteistä on irvokkaita.

Tai sitten sä huomaat vain ne epäonnistuneet. Myös meikillä voi saada huulet näyttämään aika irvokkaalta.

Niinhän se on että onnistuneita korjauksia ei huomaa, jollei ole tuntenut henkilöä aiemmin. Eikä välttämättä siltikään, kukaan ei ole vielä huomannut että olen käyttänyt botoxia vuosia, sitä kun on niin vähän että naama liikkuu edelleen. Vaikkei se nyt varsinaisesti plastiikkakirurgiaa olekaan.

Ei mitään hävettävää. Tosin se ei auta pitemmän päälle. Luin joskus aikoinaan artikkelin jossa kerrottiin tutkimuksesta jossa kerrottiin kuinka paljon operoidut ihmiset tekivät paljon itsemurhia ( jenkeissä), siitä on 30 vee aikaa ja ihmettelin sitä yhteyttä mutta nyt kun ittellenikin on tehty näitä niin ymmärrän ettei se muuta mitään siitä alemmuuden tunteesta mikä tulee ihan lapsesta asti. Tekisin kyllä enemmänkin mutta olen liian laiska ja vanha jo. Ja kun tietää ettei se vie henkisesti eteenpäin.

Kukaan ei huomaa, että minulle on tehty plastiikkakirurginen operaatio. Mutta voin taata, että ihmiset kohtelevat minua sata kertaa paremmin sen jälkeen.

"Plastiikkakirurgia tarkoittaa korjaavaa kirurgiaa, jolla muokataan kehon epämuodostumia tai kehoon tulleita vammoja mahdollisimman normaaleiksi ja toimiviksi. Plastiikkakirurgia jaetaan kahteen alueeseen. Rekonstruktiiviseen plastiikkakirurgiaan, jolla pyritään palauttamaan ruumiinosan toiminta mahdollisimman normaaliksi ja samalla myös normaalin näköiseksi, ja kosmeettiseen tai esteettiseen kirurgiaan, jolla pyritään muuttamaan ruumiinosan toiminta tai ulkonäkö asiakkaan toiveiden mukaiseksi."

Riippuu siitä tarkoitatko ns. kauneusleikkauksia vai esimerkiksi kasvojensiirtoa onnettomuuden jälkeen..

Ei haittaisi, jos olisi ilmankin kaunis, mutta haluaa "viilata" piirteitä vielä paremmaksi. Sen sijaan haittaisi, jos on luonnostaan ruma ja yrittää huijata tekemään rumia lapsia. Ilman lapsia voisi kelvata panopuuksi joskus. Ehdoton ei taas on mielenvikaiset ihmiset, jotka muuttuvat todella rumiksi mutanteiksi jonkin pakkomielteisen pinttymän takia. Siinä ei mikään auta, koska geeneissä on pakko olla vikaa, vaikka olikin kaunis aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista nykyaikana. Ei mitään mistä tarvitsisi muille mainita. En itsekään ole koskematon. Usein se parantaa elämänlaatua ja on paljon tehokkaampaa kuin terapiassa ramppaaminen jotta oppisi hyväksymään itsessään jonkin häiritsevän vian. Mitä ei opi ikinä hyväksymään koska vika on vika eikä se aivopesulla muuksi muutu.

Kyllä vika on päässä jos iso nenä häiritsee niin paljon että elämä ei suju.

Se ei useimmiten edes isonenäisiä itseään häiritse niin paljon kuin ihmisiä ympärillä. Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa ja aikuisiällä jatkuu parisuhteen muodostamisen vaikeuksina. Ei kukaan halua ehdoin tahdoin rumaa puolisoa jos kauniitakin on tarjolla. Eikä jokainen ruma voi olla myöskään luonteeltaan se superhyvä tyyppi, jonka luonne kompensoi ulkonäön puutteita. Helpompaa ja usein elämänlaadun pelastavaa on käydä operaatiossa korjaamassa se vika.

Njaaa… en minä näe sitä sen turhamaisempana kuin kampaajalla käyntiäkään. Hiuksetkin leikkautetaan ihan vaan ulkonäön vuoksi, joten miksi se sitten olisi hyväksyttävämpää? Jos itse haluaa kirurgisen toimepiteen ja itse sen maksaa, niin ei se ole keneltäkään mitään pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista nykyaikana. Ei mitään mistä tarvitsisi muille mainita. En itsekään ole koskematon. Usein se parantaa elämänlaatua ja on paljon tehokkaampaa kuin terapiassa ramppaaminen jotta oppisi hyväksymään itsessään jonkin häiritsevän vian. Mitä ei opi ikinä hyväksymään koska vika on vika eikä se aivopesulla muuksi muutu.

Kyllä vika on päässä jos iso nenä häiritsee niin paljon että elämä ei suju.

Sanoo hän, jolla on pieni nenä. Itselläni on iso nenä, ja olen monesti ajatellut sen leikkauttamista. Elämä kyllä sujuu täälläkin tuulenhalkojalla, mutta oikeasti on ärsyttävää, kun ihmiset huomauttelee asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tissit duunattu ja olen niihin erittäin tyytyväinen. Myös miehet näyttävät pitävän niistä. Saan jatkuvasti kehuja ulkonäöstäni niin miehiltä kuin naisiltakin. Jokainen tyylillään. Miksi plastiikkkirurgiasta ylipäätään pitäisi olla mitään mieltä.

Sekö on elämän tarkoitus, että miehet näyttää pitävän :DDDD

Missä on itsetuntosi? Siis se alkuperäinen, eikä nykyinen feikattu?

Multa on korjattu nenä joka tavallaan menee kahteen osaan tosta nenänpäästä, siitä on aikaa, mua häiritsi tuskin muita. Kun on vähemmän kaunis niin leikkauksen hyöty on ollut varmaan hyödyllinen lähinnä psyykkisesti, ennen sitä eikä sen jälkeen kukaan ole ollut kiinnostunu musta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista nykyaikana. Ei mitään mistä tarvitsisi muille mainita. En itsekään ole koskematon. Usein se parantaa elämänlaatua ja on paljon tehokkaampaa kuin terapiassa ramppaaminen jotta oppisi hyväksymään itsessään jonkin häiritsevän vian. Mitä ei opi ikinä hyväksymään koska vika on vika eikä se aivopesulla muuksi muutu.

Kyllä vika on päässä jos iso nenä häiritsee niin paljon että elämä ei suju.

Minä olin kiusattu useammastakin eri ulkonäköasiasta lapsena ja nuorena. Mieluummin olisin ollut kiusattu esim. älystä ja koulussa menestymisestä. Minulla olisi ollut rahaa nuorena aikuisena leikkauksiin, mutta siinä vaiheessa se oli myöhäistä.

Hyvä, että sinä olet selvitynyt ulkonäköösi kohdistuvasta kiusanteosta ilman seurauksia ja olet täysin sinut ison nenäsi kanssa. 

(eri)

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hävettävää. Tosin se ei auta pitemmän päälle. Luin joskus aikoinaan artikkelin jossa kerrottiin tutkimuksesta jossa kerrottiin kuinka paljon operoidut ihmiset tekivät paljon itsemurhia ( jenkeissä), siitä on 30 vee aikaa ja ihmettelin sitä yhteyttä mutta nyt kun ittellenikin on tehty näitä niin ymmärrän ettei se muuta mitään siitä alemmuuden tunteesta mikä tulee ihan lapsesta asti. Tekisin kyllä enemmänkin mutta olen liian laiska ja vanha jo. Ja kun tietää ettei se vie henkisesti eteenpäin.

"ettei se muuta mitään siitä alemmuuden tunteesta mikä tulee ihan lapsesta asti. Tekisin kyllä enemmänkin mutta olen liian laiska ja vanha jo. Ja kun tietää ettei se vie henkisesti eteenpäin."

Tässäpä tämä pääasia näin lyhykäisyydessään.

Sinä korjaat nyt nuorena jotain pientä itsestäsi... vanhempana sitä korjattavaa tulee lisää...oletko koskaan tyytyäinen itseesi ja hyväksytkö itsesi sellaisena kun olet?

Tuskin kukaan on voinut välttyä nykypäivänä ulkonäköpaineilta. Aina on ihmisiä jotka avoimesti haukkuvat, kiusaavat ja nauravat jollekin normista poikkeavalle. Kyllä se kenelle tahansa tekee kipeää, ellei nyt ole ihan tunnekylmä luonnehäiriöinen.

Siksi musta on tekopyhää arvostella pinnallisiksi ihmisiä jotka korjauttavat ulkonäköään ja helpottavat näin oloaan.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei huomaa, että minulle on tehty plastiikkakirurginen operaatio. Mutta voin taata, että ihmiset kohtelevat minua sata kertaa paremmin sen jälkeen.

Vika ei ollut sinussa vaan NIISSÄ IHMISISSÄ JOTKA KOHTELIVAT SINUA ULKONÄKÖSI MUKAAN!

Aika monet on silti turhia.

Joku luomileikkaus on hyödyllinen, samoin jos jokin onnettomuus tapahtunut jotta pitää korjata.

Nenäleikkaus ehkä, jos on vaikea hengittää mutta siinäkin riskinsä että pienennetty kavennettu nenä jää kieroon.

Ei mitään silikoneja tai muuta myrkkyä kehoon eli rintojen tilalle eikä persposkiin, kaikesta turhasta muovista pitäisi luopua, eletään jo sentään 2020-lukua. Rintojen suurennuksissa käytetään maailmalla nykyään rasvaa, silikoneja ei enää ota lähinnä kuin aikuisviihteen parissa toimivat.

Huulisuurennukset typeriä, ruiskeista voi tulla hermovaurio tai kuolio, tai syntyä märkiviä kapseleita huulen sisään jos oma elimistö alkaa hylkimään ainetta. Huulet voi muotoilla kauniiksi kestorajauksin. Lisäksi täyteaineet aiheuttaa turhaa, ikäännyttävää arpikudota ihoon.

Mesolankakohotus saattaa myös aiheuttaa arpeutumista ja toisen puolen langat pettää jolloin toinen puoli naamasta roikahtaa monta senttiä :D

Mommy makeoverit eli joissa vatsa kiristetään monessa kerroksessa ns. sisäisellä korsetilla ja ulkoistakin joutuu pitää kauan ja vagina tiukennetaan, eli siitä tulee mieleen että oliko se lapsen hankkiminen jostain muusta kiinni kuin lapsen haluamisesta eli rikkaan miehen kiinni pitämisestä, jos pitää alkaa tuollaisin keinoin heti synnytyksen jälkeen itseä korjaamaan?

Persimplantit, siis miten niin järkyttävä asia on voitu edes mennä toteuttamaan, nehän sojottaa sivuille päin ja monille ne jää vielä eri tasoille, siinä käytät sitten kompressiosukkiksia ja -trikoita lopun iän, ellei käy poistattamassa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista nykyaikana. Ei mitään mistä tarvitsisi muille mainita. En itsekään ole koskematon. Usein se parantaa elämänlaatua ja on paljon tehokkaampaa kuin terapiassa ramppaaminen jotta oppisi hyväksymään itsessään jonkin häiritsevän vian. Mitä ei opi ikinä hyväksymään koska vika on vika eikä se aivopesulla muuksi muutu.

Kyllä vika on päässä jos iso nenä häiritsee niin paljon että elämä ei suju.

Sanoo hän, jolla on pieni nenä. Itselläni on iso nenä, ja olen monesti ajatellut sen leikkauttamista. Elämä kyllä sujuu täälläkin tuulenhalkojalla, mutta oikeasti on ärsyttävää, kun ihmiset huomauttelee asiasta.

Miksi ihmiset huomauttelevat suuresta nenästäsi? Vika on heissä. Tai periaatteessa mitä merkitystä sillä on että sanovat että sulla on iso nenä. Sä kyllä luultavasti jo tiedät että se on iso.  Miksi se satuttaa sinua jos se kerran on totta. Se on sama kun joku sanoo "hei sulla on vaaleat hiukset".

Vastaat siihen että "niin onkin".