Vauva 4kk, en osaa kutsua häntä nimellään

Minua sekä äitini että isäni kutsuvat eri etunimillä eikä kumpikaan niistä ole virallinen nimeni :D En minä siitä miksikään ole mennyt enkä koe asiasta koskaan kärsineeni :) Eikä ole edes pienenä ollut vaikeuksia oppia kertomaan ihmisille sitä omaa, virallista etunimeäni. Jotenkin aina ollut ihan selvää, että äidillä on minulle oma hellittelynimi, samoin kuin isällä, muut tyytykööt siihen, mikä väestörekisteriin on kirjattu :) Ja olen siis kolmekymppinen kolmatta omaa lasta odottava aikuinen, yhä silti sama tilanne nimien kanssa.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 12:42"]Minua sekä äitini että isäni kutsuvat eri etunimillä eikä kumpikaan niistä ole virallinen nimeni :D En minä siitä miksikään ole mennyt enkä koe asiasta koskaan kärsineeni :) Eikä ole edes pienenä ollut vaikeuksia oppia kertomaan ihmisille sitä omaa, virallista etunimeäni. Jotenkin aina ollut ihan selvää, että äidillä on minulle oma hellittelynimi, samoin kuin isällä, muut tyytykööt siihen, mikä väestörekisteriin on kirjattu :) Ja olen siis kolmekymppinen kolmatta omaa lasta odottava aikuinen, yhä silti sama tilanne nimien kanssa.
[/quote]
Millä nimellä ajattelet itse itsesi?

Mulla oli ihan sama juttu jo esikoisen kanssa, mutta luulin sen johtuvan raskaasta vauva-ajasta, väsymyksestä, masennuksesta, siitä että en kokenut heti rakkautta vauvaa kohtaa ym. Koin ihan turhaa huonoa oma-tuntoakin asiasta. Ja myös joskus n 6-7kk iässä nimi alkoi tulla luontevasti. No nyt on uusi vauva ja tällä kertaa kaikki on mennyt tosi hyvin ja rakastuin vauvaan ensisilmäyksellä eikä ole tullut edes lievää babybluesia tai mitään. Ja silti en osaa kutsua vauvaa nimeltä. Puolivuotispäivä lähenee eli eiköhän kohta ala luonnistumaan. :)

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 10:58"]Ei tää vielä paha, mulla on ollut aina koiria, joten kun halusin kiinnittää vauvan huomioin vislasin sille.Äiti on vähän väsynyt.Onneksi tapa jäi pois, mietin jo yhdessä vaiheessa, että kas kun en kaapinut kakkoja koiran kakkapusseihin.
[/quote]

Tuttua! Minulla myös on lemmikkejä ja haen vauvan huomiota välillä samanlaisella "tisk tisk" -äänellä kuin lemmikkejä kutsun :D Vähän väsynyt äiti joo. (Mutta toimii ;)

Ap

Sama ongelma. Esikoista kutsuin aina kyllä omalla nimellä alusta asti, mutta tää kuopus. Aina vaan vauvaksi sanon. Pari kertaa ehkä tajuan kutsua nimellä, mutta useimmiten sanon vauva. Vauva nyt 4,5kk

Meillä lapsella on sellainen nimi, joka minusta on "ison ihmisen" nimi, joten nimen lausuminen ei ollut ensimmäiseen puoleen vuoteen luontevaa. Sitten helpotti. Tässä on varmaan yks syy, miksi käytetään ns lempinimeä pienille..

Niin no, isäni kutsuu minua edelleen pirpanaksi tai nutturaksi ("työnimiä"), ja olen jo 21. :D

Kuulostaa tutulta eli mulla oli sama juttu. Mutta nimeltä kutsuminen alkoi sujumaan siinä puolen vuoden ikäisenä, kun persoona alkoi tulla esiin ja lähti liikkeelle. Nyt sitten, kun ikää on jo 10kk tuleekin huudeltua vähän väliä, kun kaikenlaiset kujeilut on tulleet mukaan kuvioihin :D Kyllä se siitä pitäis helpottua :)

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 10:49"]Meillä lapsella on sellainen nimi, joka minusta on "ison ihmisen" nimi, joten nimen lausuminen ei ollut ensimmäiseen puoleen vuoteen luontevaa. Sitten helpotti. Tässä on varmaan yks syy, miksi käytetään ns lempinimeä pienille..
[/quote]

Tämäkin on sellainen aikuiselle sopiva nimi, ei siis "vauvanimi" niinkuin vaikka Veeti tms. Haluaisin kyllä kutsua vauvaa jo nimellään että identiteetti alkaisi hänelle kehittymään, mutta silti aina suusta lipsahtaa joka kerta se "äitin pieni" tai "rakas" kun vauvalle juttelen.

No vauva-aika on lyhyt. Loppuiän ehtii kutsumaan nimellä :)

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 10:53"]Kuulostaa tutulta eli mulla oli sama juttu. Mutta nimeltä kutsuminen alkoi sujumaan siinä puolen vuoden ikäisenä, kun persoona alkoi tulla esiin ja lähti liikkeelle. Nyt sitten, kun ikää on jo 10kk tuleekin huudeltua vähän väliä, kun kaikenlaiset kujeilut on tulleet mukaan kuvioihin :D Kyllä se siitä pitäis helpottua :)
[/quote]

Ehkä tosiaan sitten kun vauvalle alkaa ihan oikeasti kommunikoimaan niin tilanne meilläkin helpottaa :)

Ap

Ei tää vielä paha, mulla on ollut aina koiria, joten kun halusin kiinnittää vauvan huomioin vislasin sille.Äiti on vähän väsynyt.Onneksi tapa jäi pois, mietin jo yhdessä vaiheessa, että kas kun en kaapinut kakkoja koiran kakkapusseihin.

Mulla oli sama juttu, en enää muista kuinka kauan mutta sen muistan että vauva kastettiin neliviikkoisena ja siitä vielä piiiitkään kutsuin vain vauvaksi. Kyllä se nimi sitten alkoi tulemaan luontevammin kun sitä käytti enemmän muille puhuessa ja etenkin, kun vauvaa rupesi ahkerammin kutsumaan omalla nimellään, kieltämisestä puhumattakaan ;)